Suomen Olympiakomitean Henkilöstöliikuntabarometri 2017

Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva. Suurin osa työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista, keskimäärin 266 eurolla henkeä kohden. Vuosittain henkilöstöliikuntaan käytetään noin 400 miljoonaa euroa, kuitenkaan 39%:ssa työpaikkoja ei vaikuttavuutta ja kohdentuvuutta seurata mitenkään, kertoo Olympiakomitean uusi Henkilöstöliikuntabarometri.

Keskeisimmät henkilöstöliikunnan tukemisen perusteet ovat henkilöstön työkyvyn- ja vireen ylläpito, henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen sekä yleisen terveydentilan edistäminen. Yleisin tuen muoto ovat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet, ne ovat käytössä neljässä viidesosassa (82 %) niistä työpaikoista, joilla tuetaan henkilöstön liikuntaa.

Henkilöstöliikunnan vuosittaiset investoinnit ovat Suomessa noin 400 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen tuki henkeä kohden on kasvanut 143 eurosta 266 euroon. Valtaosa työyhteisöistä (76 %) aikoo säilyttää liikuntainvestoinnit ennallaan seuraavan vuoden aikana.

Päätökset resursseista ja investoinneista tekee useimmiten ylin johto (86 %).

– Yllättävää onkin, että peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista henkilöstöliikunnan vastaavista kertoo, että henkilöstöliikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä. Vain noin joka kymmenennessä työyhteisössä on laadittu henkilöstöliikunnan vuosisuunnitelma, joka sisältää mitattavat tavoitteet. Suunnitelmallisuuden ja seurannan avulla henkilöstöliikuntainvestoinnille saisi kuitenkin enemmän vastinetta, sanoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Työhyvinvointiohjelmat ovat osana IBM Suomen strategiaa ja menestystä.

”Panostamme systemaattisesti hyvinvointitoimiin, joiden tavoitteena on edistää henkilöstön terveyttä ja sen seurauksena tuloksellista työntekoa. Tunnetusti yksi erittäin hyvä keino on liikunta”, kiteyttää työhyvinvoinnin asiantuntija Sari Rovamo, IBM Suomi. ”Tavoitteemme on saada liikkeelle niitä henkilöitä, joille liikunnan löytäminen olisi suuri terveysteko. Tänä syksynä olemme panostaneet uuteen projektiluontoiseen lähestymistapaan hyvinvointivalmennuskampanjassa, johon on saatu mukaan myös heitä, jotka aiemmin eivät ole olleet hyvinvointiohjelmissa osallisina.”

Olosuhteet hyvällä tolalla – tekoja tarvitaan ja kannustusta kaivataan

Taloudellisen tuen lisäksi työyhteisöissä kiinnitetään hyvin huomiota olosuhteisiin, kuten esimerkiksi työmatkaliikkumisen edellytyksiä parantaviin suihku- (91 %) ja pukuhuonetiloihin (90 %) ja polkupyörien säilytyspaikkoihin (85 %). Myös istumisen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, hankittu esimerkiksi säädettäviä työpöytiä ja monipuolistettu taukotiloja (88 %).

– Taloudellisen tuen ohella myös olosuhteiden voi todeta olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tolalla. Nyt olisi erinomainen vaihe paneutua suunnitelmallisesti niiden hyödyntämistä edistäviin käytännön toimenpiteisiin ja työyhteisön yhteisiin toimintatapoihin. Nämä muutokset eivät jää rahasta kiinni. Ilahduttavasti puolet työpaikoista onkin jo kiinnittänyt huomiota mm. taukoliikuntaan, kävelypalavereihin, kokouskäytäntöihin ja portaiden käyttöön, mutta toimenpiteitä liikettä lisäävien tapojen juurruttamiseksi tarvitaan lisää, perää työyhteisöliikunnan asiantuntija Satu Ålgars.

Barometrin mukaan esimerkiksi työpäivän aikaista liikkeen lisäämistä edistäviä taukoliikunnan välineitä tarjoaa yli puolet työpaikoista (52 %), mutta vain 14 %:lla on tarjolla säännöllistä taukoliikuntaa. Työmatkaliikkumista edistävät olosuhteet ovat kunnossa valtaosassa työpaikoista, mutta työmatkaliikunnan edistämisohjelma on vain 13 %:lla.

Työyhteisön toimintatavoilla on todennäköisesti oletettua suurempi merkitys myös vähemmän liikkuvien mukaan houkuttelussa. Joka neljäs palkansaaja vastaa innostuvansa tai aktivoituvansa työkaverien vaikutuksesta, yhtä moni työpaikkojen liikuntaporukoiden ja -kerhojen ansiosta.

Veripalvelussa kokeillaan työmatkaliikunnan kannustinrahaa.

”Olemme jo vuosia panostaneet työmatkaliikuntaa edistäviin olosuhteisiin, kuten pukeutumis- ja suihkutilojen hyvään kuntoon ja pyöräparkkien toimivuuteen. Vuoden alussa käynnistimme työmatkaliikunnan kannustinrahakokeilun, jossa työsuhdematkalipun vaihtoehdoksi tarjottiin mahdollisuutta saada kannustinrahaa jalkaisin tai pyöräillen kuljetuista työmatkoista. Kokeilun seurantakysely toteutetaan syksyn aikana”, kertoo Veripalvelun henkilöstöasiantuntija Heljä Lätti.

Henkilöstöliikuntabarometriin voit tutustua lisää täällä.

Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa.

_______________________________________________________________________________

 Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin kesäkuussa 2017 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaa­jille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 597. Edellinen barometri julkaistiin 2015. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.

_______________________________________________________________________________