Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan ja liikkumista tuetaan monimuotoisesti suomalaisilla työpaikoilla. Liikunnalla onkin suuri merkitys henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä ja sen lisäämisessä. Säännöllinen ja suunnitelmallinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kuitenkin edelleen vähäistä.

Tuoreen Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikunnan kulut ovat 231 euroa vuodessa henkilöä kohden. Yleisimpien tukimuotojen joukossa ovat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet, joiden suosio on edelleen hieman kasvanut; niitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Vielä 17 vuotta sitten vain runsas neljäsosa liikuntaa tukevista työnantajista kertoi hyödyntävänsä niitä. Kaikkiaan noin 750 000 palkansaajaa on käyttänyt liikuntaseteleitä hyväkseen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Hieman yli puolet (54%) työnantajista kertoi myös hankkivansa henkilöstöään varten ulkopuolisia liikuntapalveluita.

  • Mahdollisuuksia liikkua on nykyään tarjolla runsaasti, mutta useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä. Haasteeksi nouseekin usein viestintä, sillä työntekijät eivät tunnista kaikkia käytössä olevia palveluja, kertoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Keskeisimmät syyt tukea henkilöstöliikuntaa ovat henkilöstön työkyvyn ja -vireen ylläpitäminen sekä työhyvinvoinnin ja terveydentilan parantaminen.

  • Tärkeä kysymys on se, onko liikunnan tukeminen vain palkitsemista vai voisiko sillä olla vielä suurempi rooli myös henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä? Tavoitteellinen työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen vaatii usein henkilöstöhallinnolta sekä uudenlaista osaamista että lisäresursseja, sanoo Livson.

Henkilöstöliikunnalla arvioidaan olevan aiempaa hieman enemmän painoarvoa myös yritys- ja työnantajakuvan muodostumisessa.

  • Työnantajakuvalla on suuri merkitys yrityksen rekrytoidessa uutta työvoimaa. Henkilöstön liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen voisikin toimia monelle työyhteisölle valttina tulevaisuuden työmarkkinoilla, jatkaa Livson.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa petrattavaa

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan vain neljäsosa työpaikoista tekee säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa henkilöstön fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Yhteistyötä tehdään hieman aiempaa enemmän, mutta se on edelleen pääosin tapauskohtaista tai luonteeltaan satunnaista. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa liikunta-aktiivisuuden kartoittamista ja liikuntaneuvonnan antamista.

  • Kun tiedetään liikunnan merkitys työkyvyn näkökulmasta, toivoisi, että henkilöstöliikunnan tukeminen olisi suunnitelmallisempaa, sitä seurattaisiin ja tehtäisiin myös enemmän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, sanoo Livson.
  • Tukea tulisi suunnata enemmän työkykyriskissä oleville, joilla voi olla myös pelkoa liikkumista kohtaan. Asiantuntijan tuki voisi rohkaista ja innostaa arempia liikkujia ja niitä, joilla on jo vaivoja ja kipua, toteaa Livson.

Liiteaineistot: Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti  ja Tulokset dioina.


Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot: suomenaktiivisintyopaikka.fi

Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin touko-elokuussa 2019 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 614. Edellinen barometri julkaistiin 2017. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.