Huomio onnistumisiin ja pikkurepsahduksista viis – lue, miten työkyky ja työssä jaksaminen kohenivat Pohjois-Karjalassa

Tulokset olivat merkittäviä, kun 147 kuntien, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä mikroyritysten työntekijää osallistui puolesta vuodesta vuoteen kestäneeseen elintapaohjaukseen. Osallistujat kokivat, että heidän terveytensä, työkykynsä ja työssä jaksamisensa paranivat merkittävästi. Mitä tapahtui ja miksi?

Ohjaukset olivat osa yli kaksivuotista TYKEs – Työkuntoa Keski-Karjalaan -hanketta, jonka toteuttivat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Pohjois-Karjalan Liikunta.

Hankkeen kahdessa ensimmäisessä kokeilussa osallistujat saivat yksilöllistä elintapaohjausta, kolmannessa yhdistettiin yksilö- ja ryhmämuotoista elintapaohjausta. Kokonaisuuteen kuului lisäksi liikunnan lajikokeiluja pienryhmissä sekä työpajoja unesta ja palautumisesta.

Liikunta tuli tavaksi

Elintapaohjaukseen osallistuneiden elintavoissa tapahtui isoja myönteisiä muutoksia.

Alussa noin kolmasosa ilmoitti, ettei harrasta juuri mitään vapaa-ajan aktiivisuutta, mutta prosessin päätyttyä jopa 65 prosenttia harrasti hyötyliikuntaa ja joka neljäs kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa.

Yhteisissä liikunnan lajikokeiluissa osallistujat saivat vertaistukea toisilta ja osa löysi itselleen mieluisan tavan liikkua.

Lisäksi osallistujien ruokavalio sekä unen määrä ja laatu paranivat. Palautumiseen ja kokonaiskuormituksen vähentämiseen liittyviä muutoksia tuettiin Firstbeat-mittauksilla.

Rasvalle kyytiä ihan huomaamatta

Monen asiakkaan vyötärönympärys kaventui useamman sentin. Kaksi kolmasosaa pudotti myös painoa, vaikka useimmilla se ei ollut edes tavoitteena. 42 prosenttia asiakkaista pudotti painoa vähintään 2,5 prosenttia lähtöpainosta, joka on suomalaisen Stopdia-tutkimuksen mukaan jo riittävä määrä vähentämään kakkostyypin diabeteksen riskiä huomattavasti.

Lisäksi monella kehon rasvaprosentti pieneni, viskeraalisen rasvan määrä väheni sekä paastoverensokeri- ja LDL-kolesteroliarvot laskivat.

Jo pienetkin muutokset arjen aktiivisuudessa lisäsivät asiakkaiden koettua työkykyä ja työssä jaksamista huolimatta siitä, oliko muutoksia nähtävissä eri mittaustulosten välillä.

Palaute kannusti kohti tavoitteita

– Hankkeen keskeisimmät onnistumiseen vaikuttavaa tekijät olivat selkeät tavoitteet ja niihin sitoutuminen sekä riittävän pitkä prosessi, joka sisälsi säännöllistä seurantaa ja arviointia, summaa aikuisliikunnan kehittäjä Reeta Raimoaho Pohjois-Karjalan Liikunnasta.

Konkreettinen toimintasuunnitelma laadittiin yhdessä työterveyshuollon kanssa, jotta elintapaohjaukseen ohjautuisi asiakkaita tietyin kriteerein. Jokaisen asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelmat eri mittauksista saatujen lähtötietojen sekä keskustelun pohjalta.

Asiakkaat saivat ohjaajalta palautetta omasta edistymisestään.

– Kun pienikin onnistuminen huomattiin ja repsahduksista mentiin yli, pystyvyyden tunne muutosten tekemiseen kasvoi, Raimoaho sanoo.

Buusti360 tarjoaa osaamista ja keinoja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Lue lisää täältä.