Näin henkilöstö aktivoidaan!

Miten innostaa työntekijöitä liikkumaan ja siten kehittää henkilöstön työhyvinvointia? Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa menestyneet organisaatiot jakoivat päättäjäkollegoille omia vinkkejään lounastilaisuudessa Helsingissä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun (SAT) tarkoituksena on paitsi innostaa työpaikkoja kehittämään henkilöstöliikuntaa, niin myös tarjota siihen eväitä ja vertaistukea.

Monilla työpaikoilla tuetaan henkilöstöliikuntaa isoinkin satsauksin, mutta tavoitteiden toteutumista ei välttämättä vielä seurata tehokkaasti. Vaikka olosuhteet ja puitteet ovat jo monilla työpaikoilla kunnossa, niin ovatko myös toimintatavat? Miten innostaa ja kannustaa, jotta kaikki mahdollisuudet otettaisiin käyttöön?

Näitä kysymyksiä pohdittiin kahdessa paneelikeskustelussa Helsingin Casinolla 31.1. järjestetyssä Suomen Aktiivisin Työpaikka -lounastilaisuudessa. Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, mitkä ovat toimivaksi koettuja käytäntöjä henkilöstön aktivoimiseen, ja toisessa paneelissa pohdittiin, miten Suomen Aktiivisin Työpaikka -kumppanit voivat tukea näiden käytäntöjen toteuttamista. Paneelien alussa nautittiin maittavasta lounaasta ja väliajalla vetreytettiin niin kroppaa kuin mieltä Cuckoon tiimin vetämällä taukoaktivoinnilla.

Paneeleissa edustettuina olivat VTT:ltä Peppi Härme (Wellbeing & HR Manager), Nokialta Tiina Ristamäki (HR Manager of Wellbeing), Kiillolta Tiina Niemi (Executive Assistant) ja Vakuutuskeskuksesta Raino Räsänen (Palvelupäällikkö) sekä Elolta Maarit Gockel (Lääketieteellinen johtaja), Firstbeatilta Jori Palenius (Asiakkuusjohtaja), Aavalta Riikka Ravattinen (Asiakkuuspäällikkö, Virta hyvinvointipalvelut) ja Eazybreakilta John Lindström (Myyntijohtaja).

Miten he onnistuivat?

Kahtena viime vuotena SAT-kilpailussa hyvin menestyneiden yritysten edustajat toivat esimerkeillään esiin, että yksinkertaisillakin keinoilla on mahdollista innostaa ja aktivoida henkilöstöä. Oleellisiksi tekijöiksi nostettiin vertaistuen voima ja se, että tehdään osallistumiskynnys mahdollisimman matalaksi.

• Meillä on yrityksen sisällä liikunta-aktivaattoreita, jotka ovat helposti lähestyttäviä persoonia ja joiden tehtävä on kannustaa ja tsempata työkavereita osallistumaan. Pyrimme tarjoamaan työntekijöille matalan kynnyksen liikuntatunteja eri lajeissa, kuten vaikkapa salibandyssä, kertoo Tiina Niemi Kiillolta. Kiillon tytäryhtiö KiiltoClean valittiin juuri Urheilugaalassa Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 tunnustuksen saajaksi.

Monilla työpaikoilla on jo hyvät pukuhuoneet ja suihkutilat tukemaan työmatkaliikuntaa, upeat välineet taukoliikuntaa ajatellen tai jopa omat kuntosalit sekä sähköpöydät, jotta työasennon vaihtaminen päivän aikana onnistuu. Entä niiden hyödyntäminen käytännössä?

• Meillä on muun muassa fysioterapeuttien vetämiä kursseja, joiden kautta ihmiset oppivat hyödyntämään fasiliteetteja, kertoo Peppi Härme VTT:ltä.

Kaikki panelistit nostavat esiin myös erilaisten aktivointikampanjoiden voiman. On leuanvetohaastetta, tule pyörällä tai hiihtäen töihin -päiviä ja esimerkkiä antavia luennoitsijoita.

• Meillä on noussut suosituksi pyöränhuoltopäivä – työntekijät voivat tulla aamulla pyörällä töihin ja jättää pyörän päiväksi huoltoon ja palata sitten huolletulla pyörällä kotiin, Härme kertoo.
• Mikko ”Peltsi” Peltola oli meillä kertomassa talvipyöräilystä. Toisaalta jos omasta työporukasta löytyy joku esimerkin näyttäjä tai vetäjä, se madaltaa osallistumiskynnystä. Meillä on esimerkiksi oma äijäjooga-ryhmä, mainitsee Raino Räsänen Vakuutuskeskuksesta.

Faktat pöytään

Aina pelkkä innostaminenkaan ei riitä, vaan on lyötävä pöytään tiukkoja faktoja tai heräteltävä työntekijöitä konkreettisesti.

• Luennoitsijoiden ja tutkimusten kautta voidaan tuoda esiin faktaa, miten tärkeää liikkuminen on terveyden ja työn tuottavuuden kannalta. Tietotyöläisiä kiinnostaa, että ajatus toimii ja siten he vakuuttuvat siitä faktasta, että liikunta tukee ajattelua. Insinöörit myös uskovat tutkimusnäyttöön ja osallistuvat mielellään itsekin erilaisiin mittauksiin, toteaa Tiina Ristamäki Nokialta.

Myös erilaiset testit ja kilpailut voivat toimia hyvinä herättelijöinä.

• Järjestämme työntekijöille vuosittain kuntotestejä. Hienoja onnistumisia on koettu, kun joku liikkumaton on saatu houkuteltua testeihin ja havahtumaan. Parhaimmillaan tällaiset henkilöt ovat innostuneet kunnolla ja osallistuneet lopulta jopa puolimaratonille. Joillekin taas työntekijöiden välinen askelkilpailu on toiminut herätyksenä, Niemi iloitsee.

Erilaisten testien ja mittausten avulla on myös mahdollista seurata yrityksen henkilöstöliikuntatavoitteiden toteutumista. Organisaatiot seuraavat niin käyttäjämääriä kuin osallistujien tyytyväisyyttä. Hankkeista selvitetään, mikä on lähtötilanne ja mikä lopputulos.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellista on myös se, että organisaation johto on sitoutunut tavoitteiden toteuttamiseen ja että ilmapiiri on kokonaisuudessaan liikuntamyönteinen ja mukaansatempaava.

• Se motivoi, kun kokee, että on osa yhteisöä, joka välittää, Härme kiteyttää.

Myös konkreettinen puhe rahasta motivoi etenkin johtoa. Liikkumattomuudella on kova hinta esimerkiksi sairauspoissaolojen myötä, tuo esille Maarit Gockel.

• Yksi työhyvinvointiin laitettu euro tuo yritykselle tutkimusten mukaan kuusi euroa takaisin, ja liikunta on merkittävä osa kokonaishyvinvointia, toteaa Riikka Ravattinen.

SAT-kumppaneiden edustajat myös painottavat eri tahojen yhteistyön merkittävyyttä. Organisaation on hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Tähän kuuluu myös toimintasuunnitelman ja raporttien laatiminen yhdessä ja näin tiedon jakaminen keskenään.

Kirjoittaja & kuvaaja Milla Vahtila