Yhteistyössä
Lähes kaikki suomalaiset työyhteisöt tukevat henkilökuntansa liikkumista. Rahallisen tuen rinnalle on tullut aiempaa enemmän liikkumaan kannustavia toimenpiteitä, kuten taukoliikuntavälineitä. Fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa ja niistä palautumisessa ei liikuntaa kuitenkaan vieläkään juuri hyödynnetä.
Olympiakomitean tilaaman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan valtaosassa työpaikoista (85 %). Liikunnan tukeminen on tyypillistä nimenomaan suurille työyhteisöille, joissa käytännössä kaikissa tuetaan liikuntaa rahallisesti tai muuten palveluja järjestämällä. Esimerkiksi liikuntaseteleitä tai vastaavia maksuvälineitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Henkilöstöliikunnan kulut ovat työnantajien arvioiden mukaan henkilöä kohden 231 euroa vuodessa.
Kaikista palkansaajista melkein puolet (48 %) ilmoitti, että istumisen vähentämiseen ja liikkeen lisäämiseen työpäivän aikana on työpaikalla panostettu. Työpaikoilla, joissa tehdään paljon istumatyötä, asia on ollut esillä vieläkin enemmän (62 %). Työnantajista yhdeksän kymmenestä (91%) ilmoitti, että asiaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi säädettävien työpöytien, taukoliikunnan tai kävelypalaverien muodossa.
Viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita
Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan käytä työnantajien tarjoamia etuja hyväkseen. Useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä, vaikka se olisi saatavilla.
Erityisesti vähän liikkuvien tavoittaminen ja tukeminen on haasteellista. Joka neljäs työnantaja sanoo järjestävänsä aktiviteetteja liikunnallisesti passiivisille. Kuitenkin vain muutama prosentti henkilöstöstä tunnistaa, että tukea ja palveluja on tarjolla erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville.
Liikunnasta apua fyysisesti raskaisiin töihin
Liikuntaa käytetään vain harvoin fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa tai niistä palautumisessa. Vain kuudessatoista prosentissa niistä työpaikoista, joissa tehdään raskaita töitä, käytetään liikuntaa apuna. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut neljässä vuodessa.
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot: suomenaktiivisintyopaikka.fi
Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin touko-elokuussa 2019 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 614. Edellinen barometri julkaistiin 2017. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.
Liiteaineistot: Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti ja Tulokset dioina
Lisätietoja:
Olympiakomitea/Henkilöstöliikuntabarometri, Matleena Livson matleena.livson@olympiakomitea.fi puh. 040 770 2924
Olympiakomitea/Suomen Aktiivisin Työpaikka, Anu Helin anu.helin@olympiakomitea.fi puh. 050 356 7234
Kantar TNS Oy, Sakari Nurmela sakari.nurmela@tnsglobal.com puh. 040 578 5080
Tilaa uutiskirje
0 thoughts on “Henkilöstöliikuntabarometri 2019”
Comments are closed.