Kuukausi: toukokuu 2020
Huono olo, jatkuva väsymys, ylipaino ja pahoin rapistunut kunto ajoivat Lenni Laukkasen isoon elämäntapamuutokseen – lue, miten hän onnistui
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta löytyi Otaverkko Oy:n omaan yrityskulttuuriin sopivia tekemisen tapoja, jotka kannustivat myös Laukkasta muutoksen tiellä. Todellinen vaikuttavuus alkoi, kun asioista tehtiin mitattavia.
Yhtäkkiä Lenni Laukkanen vain huomasi, että jonkun pitää muuttua.
Neljä vuotta sitten 38-vuotiaalla Otaverkko Oy:n varatoimitusjohtajalla oli ylipainoa kymmeniä kiloja, hän teki vastuullista työtä pitkiä päiviä ja viikkoja – ja oli hurjan väsynyt. Hänellä oli paha olla ja lähestyvä 40 vuoden ikäkin piinasi.
Tyrmäävä asenne kaikkea liikuntaa kohtaan oli peruja koulun liikuntatunneilta, jotka olivat niin ikäviä kokemuksia, että liikkuminen jäi kokonaan heti, kun pakollinen koululiikunta loppui.
Huonon olon tuoma signaali oli kuitenkin niin vahva, että Laukkanen päätti muuttaa tapojaan.
Hän ajatteli, että juoksu olisi helppo laji, koska sitä voi tehdä missä tahansa, milloin tahansa ja yksin.
– Olin kuullut ohjeen, että kannattaa aloittaa kevyesti, juosta vaikka aina yhden lyhtypylväiden välin kerrallaan, mutta minulle sekin oli liikaa. Ajattelin, että ei voi olla totta, etten osaa edes juosta, Laukkanen kertaa taustaa.
Valmentaja hyppi innosta
Kipinä jäi kuitenkin kytemään. Seuraavaksi hän aloitti yhteistyön personal trainerin kanssa, vaikka sekin tuntui aluksi hankalalta ajatukselta: ettäkö pitäisi altistaa itsensä jonkun katseltavaksi ja arvioitavaksi?
Tapaamiset ja yhteislenkit kuitenkin alkoivat ja jatkuivat kerran viikossa, aluksi kävellen. Oheen kuului liikkuvuusharjoittelua.
Tulosta alkoi syntyä. Syyskuussa 2018 Laukkanen osallistui puolivahingossa Cooper-testiin tavoitteenaan jaksaa juosta koko 12-minuuttinen. Näin kävi ja matkaa kertyi 1545 metriä.
– Valmentaja hyppi innosta, mutta itse olin ihan uupunut ja olisin vain halunnut olla rauhassa, Laukkanen hymyilee nyt.
Onnistuminen toi rutkasti lisäpotkua ja kannusti jatkamaan.
Toinen onnistuminen oli oivallus, miten sijoittaa liikunta osaksi arkea. Ensin Laukkasesta tuntui, ettei se kaiken hektisyyden ja pitkien työpäivien keskellä voisi mitenkään onnistua. Sattuma puuttui peliin.
Liukastumisessa murtunut pohjeluu pakotti Laukkasen pitämään taukoa juoksusta, jolloin uusina lajeina sen tilalle nousivat uinti ja pyöräily.
– Keväällä 2020 olin menossa asiakastapaamisesta toimistolle ja päätin käydä matkalla uimassa. Se jäi mieleen isona voittona, että varasin kalenteristani aikaa liikunnalle.
Liikunta alkoi viedä miestä. Työpaikan juoksukerhon alaosastoksi perustettiin kävelykerho ja Otaverkko lähti tekemään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta. Vaikka yrityksen liikunta-asiat eivät huonosti olleet aiemminkaan, he saivat kartoituksesta tukea ja kehitysvinkkejä.
– Löytyi juuri meidän yrityskulttuuriimme sopivia tekemisen tapoja. Kartoitus toi myös vaikuttavuutta: asioita alkoi tapahtua vasta, kun niistä tehtiin mitattavia.
Ympäristö tuki muutoksessa
Korona meinasi vielä tehdä tepposensa Laukkasen liikkumiselle, mutta sekin kääntyi voitoksi. Laukkanen osti pyörän ja alkoi polkea 7,5 kilometrin työmatkansa. Nykyään näin tapahtuu ympäri vuoden.
Laukkasen painosta on tippunut 35 kiloa ja tällä hetkellä se on normaalin rajoissa. Cooper-testissä on mennyt yli 2600 metriä.
– Ei se vaadi sitä, että on yli-ihminen, vaan vähän harjoittelua, Laukkanen kuvailee ajatuksensa muuttumista.
Aktiivisuus ja liikkuminen on tuonut niin paljon puhtia, että viisipäiväinen työviikko riittää mainiosti. Tuottavuus on parantunut niin, että hän kertoo saavansa aikaan enemmän lyhyemmässä ajassa. Itsetuntokin on kohentunut.
Viime kesänä Laukkanen patikoi kaverinsa kanssa Kuusamon Karhunkierroksen seitsemän tunnin yöunilla alle 32:een tuntiin. Helsinki City Marathonin puolikkaan hän taivalsi helposti alle kahteen tuntiin. Ja niin edelleen.
Laukkanen kertoo, miten ratkaisevaa hänen muutokselleen on ollut ensinnäkin se, että ympärillä oli oikeita ihmisiä, kuten valmentaja, joka uskoi häneen.
– Toisekseen muutos onnistui siksi, etten tehnyt liikkumisesta hikistä ja raskasta urheilua, vaan sain sidottua sen arkeen, Laukkanen viittaa työmatkapyöräilyynsä.
– Ajattelen, että minun ei ole pakko polkea töihin, vaan että olen nyt niitä ihmisiä, jotka tykkäävät polkea töihin. Minulla on tosi kiva työmatka.
Kolmantena pilarina ovat olleet työpaikan tuki, ihmiset ja mahdollisuudet.
Kehitystä kevyellä tekemisellä
Kokemuksistaan innostuneena Lenni Laukkanen on halunnut tukea heitä, jotka vielä suunnittelevat muutosta omassa elämässään. Hän on saanut henkilöstöltä palautetta, että hänen onnistumistarinansa on luonut uskoa muidenkin tekemiseen.
Lisäksi hän kokee, että koko yrityskulttuuri on kokenut muutoksia. Nyt edetään kohti tavoitteita ja niiden toteutumista tehtyjen työtuntien laskemisen sijaan.
– Kehitys tapahtuu tekemällä asioita kevyesti. Olen liikkuessani pitänyt hauskaa ja tehnyt mukavia asioita. Sama pätee työelämään: miten pienimmällä mahdollisella vaivalla saavutetaan optimaalisin tulos.
Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!
Iso muutos haastaa työhyvinvointia – ”Annetaan lupa palautumiselle”
Keskellä isoa sosiaali- ja terveysalan myllerrystä Suomen Aktiivisin Työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitsi tämän vuoden terveyden edistämisen teemakseen palautumisen.
Palvelupäällikkö Sirpa Jämsä tulee terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon huoneeseen InBody-mittaukseen. Myöhemmin iltapäivällä on henkilöstölle Teamsissa ohjatun etäjumpan vuoro.
Tällainen on ihan tavallinen arkipäivä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, joka tammikuun Urheilugaalassa valittiin Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2021.
Tänä vuonna sairaanhoitopiirissä kiinnitetään erityistä huomiota palautumiseen. Sitä haastetaankin nyt monelta suunnalta: korona on kuormittanut terveysalan työntekijöitä rankasti ja lisäksi meneillään on iso uudistus kohti hyvinvointialuetta.
– Haluamme tuoda hyviä toimintamalleja ja laajentaa ne koko hyvinvointialueelle, Keskitalo näkee muutoksen mahdollisuutena.
Työntekijämääräkin moninkertaistuu sairaanhoitopiirin seitsemästä tuhannesta noin 18 000 tuhanteen.
Keskitalo on iloinen liikuttajaverkostosta eli sanansaattajista, kuten hän heitä kutsuu. Heidän sekä erilaisten kampanjoiden ja luentojen avulla tietoisuus palautumisen tärkeydestä ja keinoista tavoittaa kaikki kiinnostuneet.
– Mitä itse voi tehdä ja miten työyhteisö voi tukea, Keskitalo esittelee kaksi puolta.
Aktiiviliikkuja Jämsä tunnistaa teeman tärkeyden. Hän on myös yksi liikuttajista.
– Mielelläni tekisin joka päivä jotakin, joten pitää oikeasti tajuta, milloin on levon paikka. Annetaan lupa palautumiselle, sillä se on osa elämän aktiivisuutta.
Kuvassa terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo tekee InBody-mittausta palvelupäällikkö Sirpa Jämsälle, joka on myös yksi sairaanhoitopiirin liikuttajista.
Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!
Suomen Aktiivisin Työpaikka on nyt SAT 2.0 – lue lisää, mikä muuttui ja miksi
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on uudistunut. Mikä muuttui ja miksi?
– Mikä on työhyvinvoinnin ja liikunnan rooli organisaation prosesseissa? Mikä on henkilöstöliikunnan asema ja tavoitteet, kartoituksen kehittäjä ja uudistaja, aikanaan johtamisesta tohtoriksi väitellyt Ossi Aura herättelee kysymyksillä.
Tutut osa-alueet ovat säilyneet kartoituksessa edelleen. Nämä yhdeksän osa-aluetta ovat:
- liikunnan asema, johtaminen ja resursointi
- yhteistyö työterveyshuollon kanssa
- liikunnan olosuhteet
- liikuntapalvelut
- liikunnan viestintä
- liikuntaan aktivointi
- liikunnan tuen määrä henkilöstölle
- henkilöstön liikunta-aktiivisuus
- seurantajärjestelmät
Uudistuksessa liikunnan asema, johtaminen ja resursointi sai lisää painoarvoa. Auran mukaan henkilöstöliikunta tulee kytkeä entistäkin selkeämmin organisaation johdon toimintoihin. Työterveysosiota on virtaviivaistettu ja aktivointiin nostettu nykyaikaisia menetelmiä ja välineitä. Seurantajärjestelmäosio on myös selkeytynyt.
Tavoitteellisuutta ja tuloksellisuuden arviointia haluttiin selkeyttää sekä seurantaa laajentaa.
Palautetilaisuudessa fokus on tuloksissa, sanallisissa vastauksissa ja kehittämisehdotuksissa.
Laskentaan tehdyn teknisen muutoksen ansiosta tulosprofiili lasketaan rasti ruutuun -vastauksista, joten kartoitus sopii jatkossa entistäkin paremmin isojen organisaatioiden eri yksiköiden kartoittamiseen.
Lue lisää ja tee kysely täällä.
Centria-ammattikorkeakoulu Kokkolasta Suomen Aktiivisimpien Työpaikkojen joukkoon
Centria-ammattikorkeakoulu on saanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin.
Liikuntapalvelut ja henkilöstön liikunta-aktiivisuus olivat osa-alueita, joissa Centria pääsi erityisesti loistamaan. Niiden lisäksi liikunnan olosuhteet arvioitiin hyvätasoisiksi.
– Sertifiointi on ennen kaikkea osoitus siitä, että Centria pyrkii systemaattisesti edistämään henkilöstön hyvinvointia. Hyvällä fyysisellä toimintakyvyllä on iso merkitys esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisemiselle sekä työssä jaksamiselle, sanoo liikuntakoordinaattori Juuso Jussila Centrian kotisivulla olevassa uutisessa.
Henkilöstön liikuntapalveluita kehitettiin helmikuun alussa päättyneessä Centria Sport -hankkeessa.
Liikkuminen ei suinkaan loppunut siihen, sillä nyt centrialaisten arkea aktivoivat muun muassa taukoliikuntasovellus, aktiviteettitilat ja liikuntavälineiden lainauspalvelu.
– Sertifikaatti on myös hieno tunnustus tehdystä työstä. Onnistuimme luomaan monipuolisen liikuntapalveluiden kokonaisuuden, joka tavoittaa tavalla tai toisella lähes jokaisen työntekijämme.
Lue lisää Centrian sivuilta täältä.
Kiinnostuitko? Lue lisää Suomen Aktiivisin Työpaikka -palvelusta täältä ja vastaa kyselyyn!
Kuvassa vasemmalla toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki ja oikealla Juuso Jussila, päättyneen Centria Sport-hankkeen koordinaattori.
Opettajat saivat korona-arjen keskelle kaipaamaansa pöhinää, kun työhyvinvointipäivä vietiin ulos – ”Näitä lisää!”
Korona puskee päälle, mutta työhyvinvoinnista ei tarvitse tinkiä. Huolenpitoa siitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Keskiviikkoisena iltapäivänä imatralaisen koulun opettajat ovat innoissaan: pitkästä aikaa yhteistä tekemistä ja vähän erilainen työpäivä!
Terveysliikunnan kehittäjä Onni Toivanen Etelä-Karjalan Liikunnasta ja Urheilusta on ideoinut yhteistä kisailua ulos ja sisälle.
Rastien välillä on ryhmätehtäviä ja paikallista tietämystä vaativa visa. Rastien välissä on aikaa jutella muutakin kuin työasioita. Rastit, ryhmätehtävät ja visa pisteytetään ja voittoon buustaa pieni palkinto.
– Pulmien ratkaisu yhdessä ja yhteistyö, Toivanen valottaa rastitehtävien luonnetta.
Päivän päätteeksi posket punoittavat ja puheensorinaa riittää. Hymyilyttää, vaikka pakkanen jo hieman nipisteleekin. Jännittyneen hiljaisuuden jälkeen julistettu voittajajoukkue ottaa ilon irti ja pyörii lumessa.
Koronarajoitukset ovat hankaloittaneet ja haastaneet arkea jo kohta parin vuoden ajan. Varsinkin kouluissa rajoituksista ja niiden seuraamisesta on tullut arkipäivää.
Monet opettajat eivät ole nähneet kollegoitaan kahvihuoneissa tai muuten normaaliin tapaan.
Toivanen huomauttaa, että työhyvinvointitapahtumia voidaan silti järjestää kulloinkin voimassa olevia turvallisuusohjeita noudattamalla.
– Suuremmat porukat voivat tavata ulkona ja liikutaan pienemmissä ryhmissä, hän kertoo esimerkkejä.
Päälle puskevista koronarajoituksista huolimatta – tai ennemminkin juuri niiden vuoksi – työhyvinvointia ei saisi unohtaa. Siitä pitää huolehtia entistäkin suuremmalla painoarvolla.
– Suuri osa ihmisistä kaipaa työpaikan normaalia pöhinää ja rupattelua kollegoiden kanssa. Tällöin esimerkiksi ulkona järjestettävät kisailut sopivat mainiosti työhyvinvointipäivän teemaksi. Koulun rehtori kertoi jutelleensa opettajien kanssa päivän jälkeen ja palaute oli ollut, että näitä lisää, Toivanen iloitsee.
Buusti360:n työhyvinvointipäivässä voi liikkua isoisän villapaidassa tai trikoissa! Ohjaajat kannustavat kaikkia liikkumaan oman hyvinvointinsa mukaan. Työhyvinvointipäivä vahvistaa henkilöstön ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa oman hyvinvoinnin edistämiseen.
Lue lisää monista vaihtoehdoista: https://buusti360.fi/palvelut/tyohyvinvointipaivat-ja-liikuntalajikokeilut/
