Kuukausi: toukokuu 2020

Mikko ’Peltsi’ Peltola: Luonto haastaa ylittämään itsensä

Luonnossa pärjääminen on koukuttanut radiosta ja televisiosta tutun miehen tyystin. Samat opit sinnikkyydestä, sietämisestä ja kärsivällisyydestä pätevät myös ihan tavallisessa arjessa ja työelämässä.

Miltä tuntuu hiihtää seitsemän tuntia ja todeta, että maisema on täsmälleen samanlainen koko ajan? Muun muassa tällaisen kokemuksen äärellä oli Mikko ’Peltsi’ Peltola tehdessään Peltsin kova vuosi -ohjelmasarjaa.

200 kilometrin ja neljän päivän vaellushiihto Ivalosta Inarijärven poikki Nuorgamiin oli hänelle jälleen yksi muistutus siitä, että matka loppuu kulkemalla, kuitenkin.

Sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta se tosin vaati.

Pitkillä retkillä mielialat vaihtelevat laidasta laitaan, Peltola kertoo. Retkikavereita pitää sietää silloinkin, kun verensokeri on alhaalla ja väsymys armoton.

Monesta haasteesta selvinnyt liikkuja on huomannut, miten luonto tuottaa hänelle hyvää oloa ja nykyään sitä enemmän, mitä pidempi on luonnossa vietetty aika tai siellä kuljettu matka.

– Kun luonnossa pärjää hyvin, siihen jää koukkuun. Se kasvattaa tekemään pidempiä juttuja ja kehittymään.

Peltolan mielestä luonto on hauska haastaja. Luonnossa kaikki on epävarmaa, arveluttavaa ja jännittävää. Sää voi heitellä laidasta laitaan ja olosuhteet muuttua yhtäkkiä.

Luonnossa selviäminen opettaa sietämään kaikenlaista, Peltola miettii. Elämisen standardit eivät aina ole niin hienoja, puhtoisia ja turvallisia. Pitää oppia hyväksymään muutoksia. Luonto kasvattaa kärsivällisyyttä, sillä siellä juuri mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla.

Jos luonnossa liikkuminen tuntuu vielä vieraalta ajatukselta, Peltola kehottaa aloittamaan pikkuhiljaa. Ensimmäiset reissut voivat olla hyvinkin lyhyitä.

Mikko ’Peltsi’ Peltola on suomalainen juontaja ja toimittaja. Hän on innokas kalamies, Lapin matkaaja ja luonnossa liikkuja. Peltsin kova vuosi -ohjelmasarjassa hän haastoi itsensä äärirajoille kuudessa suorituksessa: merimelonnassa, polkujuoksussa, hiihtovaelluksella, maastopyöräilyssä, juhannustriathlonissa sekä kantin kestävyys -tehtävissä.

Peltolan webinaariluento ”Luonto haastaa ylittämään itsensä” on vuorossa 30.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.

Jarmo Liukkonen: Mieti tarkkaan, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua

Otetaanpa televisiosta tuttu esimerkki: Maratoonari tai 50 kilometrin hiihtäjä ylittää maaliviivan ja romahtaa lähes tajuttomana maahan. Mitä tapahtui? Loppuivatko urheilijan voimat juuri sillä sekunnin sadasosalla?

Maaliviivailmiö on oiva esimerkki siitä, mikä on mielen voima. Kun mieli antaa periksi, voimatkin loppuvat.

Esimerkillä liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jarmo Liukkonen herättelee miettimään, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua.

Mietitkö ongelmia vai etsitkö ratkaisuja? Sillä on iso merkitys.

Syyt taustalla ovat puhdasta fysiologiaa. Positiivinen ja ratkaisukeskeinen ajattelu laskee verenpainetta, nostaa mielihyvähormonien tasoa ja johtaa mörköjen näkemisen sijaan pohtimaan, mitä voit itse tehdä.

Uhkaan virittäytyminen sen sijaan aktivoi sympaattista hermostoa ja kerryttää fyysisiä vaivoja. Se johtaa toimintaan, joka ei vie eteenpäin.

Näkeekö nuori urheilija itsensä tulevissa olympialaisissa vai ajatteleeko hän, ettei suomalainen voi tässä lajissa pärjätä ikinä? Sama malli pätee meihin kaikkiin.

Hyvinvoiva ihminen liikkuu ja liikkuva ihminen voi hyvin ja jaksaa muutenkin pitää huolta itsestään.

Rakkaudesta työtään tekevä voi paremmin kuin pelkästään rahasta tekevä. Tyydyttävä työ täyttää ihmisen itsemääräämisteoriaan kuuluvat perustarpeet, joita ovat kyvykkyyden kokeminen, omaehtoisuus ja koettu yhteenkuuluvuus.

Onko työssäsi hyvinvointia tukevia elementtejä? Tukeeko organisaation johto näitä? Onko heikosti mennyt suoritus epäonnistuminen vai oppimiskokemus? Mikä meni hyvin ja miten näitä onnistumisen elementtejä voi tukea jatkossakin? Mikä meni huonosti ja miten jatkossa voi toimia toisin?

– Meni hyvin tai huonosti, se on aina oppimiskokemus eli onnistuminen, Liukkonen sanoo.

Jarmo Liukkonen on Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan emeritusprofessori ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti. Hän on väitellyt liikuntatieteiden tohtoriksi liikuntapsykologiasta vuonna 1998, toiminut psykologisen valmennuksen asiantuntijana yli kymmenessä Suomen urheilumaajoukkueessa sekä työelämän ja johtamisen konsulttina. Liukkonen on tuottanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja kirjoja, joista viimeisimmät ovat Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja (2017) ja Kuka hallitsee mieltäsi? Mielikuvien hyödyntämisen kirja (2020).

Jarmo Liukkosen webinaariluento ”Mieti tarkkaan, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua – psykologiset taidot hyvinvoinnin edistäjänä” on vuorossa 16.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.

Marjo Matikainen-Kallström: Liikunta on täynnä mahdollisuuksia

Liikkuja ja liikuntaa aloittava tarvitsee sekä kannustusta että jarruttelua.

Mitä kaikkea liikunta onkaan tuonut Marjo Matikainen-Kallströmin elämään?

Keskittymiskykyä, päättäväisyyttä, verkostoja. Hyvinvointia ja jaksamista.

Matikainen-Kallström miettii, miten liikunnallinen tausta on opettanut häntä tunnistamaan kehon toimintaa ja omia tuntemuksiaan, liittyipä se sitten itse liikkumiseen ja sen vaikutuksiin, tai vaikkapa lepoon, syömiseen tai henkiseen hyvinvointiin.

Vähän liikkuvat mutta liikuntakipinän herättämät tarvitsevat hänen mielestään kanssakulkijan, jottei innostus lähde lapasesta.

– Helposti mennään nollasta sataan, kun päätetään ruveta liikkumaan. Otetaan valtavia tavoitteita, nykyisin yrityksiä valmentava entinen huippu-urheilija tunnistaa.

– Sen sijaan pitää asettaa pieniä tavoitteita, kiertää vaikka talo. Tolkku jää helposti pois, jos kukaan ei jarruttele, hän sanoo ja peräänkuuluttaa sopivassa suhteessa sekä kannustusta että jarruttelua.

Olipa sitten aktiiviliikkuja tai tuleva aktiiviliikkuja, elämäntilanne pitää ottaa huomioon. Jos työ tai muu elämä kasaa kovaa kuormaa, pitää miettiä, mikä on siinä tilanteessa järkevä liikunnan määrä. Stressin tuomassa paineessa ihminen tarvitsee enemmän huoltavaa liikkumista kuin maratonia, Matikainen-Kallström havainnollistaa.

Mitä levon merkitykseen tulee, Matikainen-Kallströmin mieleen on omalta aktiiviurheiluajalta jäänyt hiihtäjälegenda Juha Miedon viisaus:

– Kuunnellaan, kun kunto nousee.

Marjo Matikainen-Kallström on hiihdon olympiavoittaja ja 13-kertainen arvokisamitalisti. SM-mitaleja hänellä on hiihdon lisäksi yleisurheilusta, triatlonista, tunturisuunnistuksesta ja erävaelluksesta. Hän on työskennellyt monipuolisissa työtehtävissä teollisuudesta Euroopan parlamenttiin ja eduskuntaan. Nykyisin hän toimii hallitusammattilaisena ja sertifioituna business coachina.

Matikainen-Kallströmin webinaariluento ”Liikunta on täynnä mahdollisuuksia” on vuorossa 2.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.

Pienia muutoksia, isoja terveyshyötyjä – Punkalaitumella rohkaistaan työikäisiä elämäntapamuutokseen

Punkalaitumella halutaan edistää työikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tätä lähdettiin toteuttamaan hankkeella, jossa omien elintapojensa parantamisesta kiinnostuneet työikäiset saivat vinkkejä, apua ja ryhmätukea muutoksen käynnistämiseen.

Kunnassa käynnistettiin vuoden 2021 alkupuolella Terveyttä työikäisille -hanke, jonka tavoitteena oli lisätä vähän liikkuvien työikäisten liikkumista sekä saada heidät miettimään omaa terveyttään kokonaisuutena ja sen edistämistä.

Yhtenä hankkeen toimenpiteenä perustettiin Puhti-ryhmä, johon otettiin mukaan 15 työelämässä mukana olevaa henkilöä.

Heitä kiinnosti omien elintapojen pohtiminen sekä toimintatapojen ja rutiinien kehittäminen. Jokainen osallistuja asetti itselleen oman tavoitteen jollakin hyvinvoinnin osa-alueella. Hanke antoi työkaluja tavoitteiden pääsemiseen.

Mittauksia, tietoiskuja ja ryhmävoimaa

Puhti-ryhmäläisille oli suunniteltu monipuolista toimintaa: mittauksia, luentoja, liikuntaa, eri teemaisia kokoontumisia ja ennen kaikkea vertaistukea ja sosiaalista toimintaa.

– Mittausten ja hyvinvointiluentojen toteuttamisesta otin yhteyttä Hämeen Liikuntaan ja Urheiluun, kertoo Punkalaitumen hyvinvointiohjaaja Ella Liimatainen.

– Heidän kanssaan sovittiin, että ryhmäläisille tehdään InBody-kehonkoostumusmittaukset hankkeen alussa ja toistamiseen sen loppupuolella sekä elintapaluentoja.

Puhti-ryhmäläisille toteutettiin kehonkoostumusmittaukset InBody-laitteella, joka onkin oiva apuväline ravintotottumusten, terveysliikunnan, painonhallinnan ja muiden elämäntapamuutosten motivointiin ja seurantaan. Tuloksista jokainen saa selkeän raportin oman kehon tilasta ja lisäksi raportin tulkintaa käytiin läpi yhteisellä luennolla.

– Palauteluennolla voidaan tarkemmin ohjeistaa, mihin kunkin on hyvä kiinnittää huomiota omissa tuloksissaan ja millaisin toimenpitein pääsee eteenpäin, kertoo HLU:n aikuis- ja terveysliikunnan asiantuntija Kaisa Björn.

Loppumittauksesta kukin sai vastaavan raportin. Tuloksia vertaamalla saattaa helposti havainnoida, millaisia muutoksia kehossa on mittausten välillä tapahtunut. Vaaka kertoo painon muutoksen, mutta InBodyllä pääsee pintaa syvemmälle oman kehon muutoksiin.

– Omien elintapojen muutokset voivat näkyä esimerkiksi lihas- ja rasvapitoisuuksien muutoksina, vaikka kokonaispaino pysyisi samana, jatkaa Björn.

HLU toteutti ryhmälle lisäksi hyvinvointiluentoja. Aiheina olivat ravitsemus, uni ja liikkuminen. Näiden aiheiden myötä ryhmä sai kattavan tietopaketin oman hyvinvoinnin edistämiseen ja paljon vinkkejä, joista kukin voi poimia itselle sopivimmat.

Pienilläkin elintapojen muutoksella saa jo nimittäin aikaan isoja terveyshyötyjä, vaikka aina niitä ei arjen kiireessä tule huomanneeksi.  Pienillä muutoksilla pääsee lisäksi helpommin liikkeelle, kuin täydellisellä muutoksella.

Yhteistä liikkumista ryhmällä olivat viikoittaiset aamulenkit, joille lähdettiin kello 7.30. Näille kukin osallistui omien aikataulujensa salliessa. Yhteinen, kalenteriin kirjattu aamukävely porukalla motivoi monesti paremmin liikkeelle kuin yksin lähteminen.

Yhteisiä kohtaamisia järjestettiin myös iltaisin, jolloin kokoonnuttiin erilaisten hyvinvoinnin teemojen merkeissä. Yhdellä kertaa perehdyttiin liikkuvuuteen, toisella taas perusvoiman kehittämiseen. Ryhmä teki myös lajikokeiluja ja tutustui porukalla muun muassa avantouintiin.

Nähdäänkö syksyllä?

Maksuttomaan ryhmään ilmoittautuneista iso osa pysyi mukana koko matkan. Aina ei ehtinyt mukaan, mutta seuraavalla viikolla taas paremmin.

– Tällaisesta ryhmästä oli iso apu, sen mukana ja innostamana alkaa tarkastella omaa hyvinvointia ja tehdä muutoksia omaan arkeen, totesi Ella Liimatainen.

– Alkujaankin tarkoitus oli saada ihmiset itse innostumaan omasta terveydestään, lisäämään liikkumista ja arvioida omia ruokailutottumuksia ja levon määrää.

Ryhmän toiminta päättyi ennen kesää. Uteliaana Liimatainen odottelee syksyn liikuntaryhmien käynnistymistä ja sitä, moniko Puhti-ryhmäläisistä innostuu jatkamaan liikkumista.

Lue lisää, miten Buusti360 voi tukea elämäntapamuutoksia sinunkin työpaikallasi.