Kuukausi: toukokuu 2020
Ihana, kamala pimeä – onko siitä jotain hyötyä hyvinvoinnille?
Vuoden vähävaloisin aika valtaa maisemat ja mielet, ja se voi olla vaikeaakin. Pimeys saattaa aiheuttaa jopa masennusta.
Valon ja pimeyden vaihtelu säätelee rytmiä ja tahdistaa elimistön sisäisiä kelloja: olemmeko unessa vai valveilla, mikä on vireystila, millainen mieliala.
Pimetessä ulkoa tulevat viestit sisäisille kelloille muuttuvat, joten elimistön pitää saada jostain muualta tieto, miten ohjata rytmien vaihteluita, kuten milloin sulatetaan ruokaa ja milloin keskitytään.
Valon puute hiipii vaikuttamaan ihmiseen unen muutosten kautta.
Aika harvassa työssä on mahdollista säädellä omia työaikoja ja aktiivisuutta valon määrän mukaan. Siksi valon määrän lisääminen keinotekoisesti kirkasvalolampuilla auttaa tahdistamaan sisäisiä kelloja. Silloin ihminen on virkeä päivällä ja illalla aivot alkavat tuottaa melatoniinia oikean määrän oikeaan aikaan.
Perinnöllisyys vaikuttaa jonkin verran siihen, kuka reagoi pimeyteen mitenkin. Geeneihin emme voi vaikuttaa, mutta elintapoihin kyllä.
Palaamme jälleen uneen. Jos oman unirytminsä ja tarvittavan unen määrän oppii tunnistamaan, se on jo hyvä alku. Sitä vastaan ei kannata taistella, jos ei ole pakko.
Unen tarve on aika lailla vakio. Yksilöllisiä eroja on, mutta useimmille alle seitsemän tuntia on liian vähän ja yli yhdeksän tuntia ei tuota merkittäviä lisähyötyjä.
Myös säännöllisellä ateriarytmillä voi vaikuttaa elimistön toimintaan.
Jos vähäiseen valoisaan aikaan pystyy olemaan ulkona ja liikkumaan, siitä on hyötyä. Liikunnalla on merkitystä vireystilan myötä. Päivän mittaan kertyvä fyysinen rasitus lisää unipainetta ja kerryttää unikuormaa, joka kasautuu sopivasti iltaa kohti.
Hämärästä ja pimeästä on suoranaista hyötyäkin. Ainakin yön pimeys helpottaa nukkumista.
Toisekseen rytmin rauhoittaminen voi auttaa kuulemaan omia tarpeitaan paremmin. Kauhean vireänä ja energisenä voi olla vaikea pysähtyä.
Pimeässä luonnossa on helpompi matkata omaan mieleen. Kun aistit ovat rajatumpia, keskittyy eri asioihin ja voi nauttia siitä.
Kun valoa on vähän, nauttii pienestäkin valosta. Pimeässä maailma näyttää erilaiselta. Ulkoisen maailman näkee eri valossa, kirjaimellisesti. Pimeys rajaa, mihin huomio kiinnittyy. Sillä on sama vaikutus kuin meditaatiolla ja mindfulnessillä. Mieli on auki.
Lähde: Ihana pimeä
Miten tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö? – Hyvinvointiin ei tarvita taikatemppuja
Työ henkilöstöliikunnan eteen maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa.
Henkilöstöliikunnan pitäisi olla hauskaa ja motivoivaa, mutta samalla myös tuloksellista. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Toimiva ja tuloksellinen henkilöstöliikunta on pohjimmiltaan hyvin suunniteltua pitkäjänteistä työtä, joka ottaa työyhteisön jäsenet huomioon ennen kaikkea yksilöinä.
Hyvä esimerkki pitkäjänteisen henkilöstöliikuntatyön tuloksista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Pitkä matka huipentui Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkitsemiseen valtakunnallisessa Urheilugaalassa tammikuussa 2022.
– Olen tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) aikuisliikunnan kehittäjänä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jo parikymmentä vuotta ja nähnyt, miten sairaanhoitopiirin ammattimainen ja ennakkoluuloton työ on kantanut hedelmää, kertoo Ilkka Kurttila.
– Siellä on oltu innovatiivisia, koulutettu liikuttajia ja otettu huomioon henkilöstön yksilölliset vaatimukset esimerkiksi vuorotyöläisten hyvinvoinnissa.
Vastuuta henkilöstöliikunnan suunnittelussa on jaettu myös työyksiköittäin. Henkilöstöliikunnan kivijalkana on kattava liikuttajaverkosto, joka vie liikunnan aidosti työpaikan arkeen ja kannustaa.
Liikunta luontevasti osaksi arkea
Hokkus-pokkus-tempuilla ei saavuteta tuloksia henkilöstöliikunnassa. Pikemminkin henkilöstöliikuntaan kasvetaan, Kurttila selventää. Silloin liikunnasta tulee luonteva osa työntekijän arkea. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu organisaation kaikille tasoille.
Työyhteisössä kaikki eivät välttämättä alkujaan suhtaudu positiivisesti henkilöstöliikuntaan, mutta monipuolisen ja yksilön huomioivan tuen avulla moni kasvaa terveys- ja kuntoliikkujaksi.
– Henkilökohtainen tuki ja keskustelut auttavat, sillä mitä lähempänä yksilöä ollaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, Kurttila sanoo.
Jo pelkästään hyvinvoinnista ja henkilöstöliikunnan mahdollisuuksista viestiminen positiivisella ja neutraalilla tavalla auttaa ylittämään monia kynnyksiä. Kannustavassa ilmapiirissä on helpompi kiinnostua työyhteisön tarjoamasta mahdollisuudesta parantaa hyvinvointiaan.
Tuloksia voidaan mitata
Henkilöstöliikunnan tuloksellisuutta voidaan mitata monin tavoin.
Yksilön hyvinvoinnin kehittyminen voidaan todeta esimerkiksi seurannalla. Esimerkiksi yli 75 prosenttia Buusti360:n kumppanin HeiaHeian käyttäjistä raportoi yhteisöllisyyden parantuneen, ja yli 70 prosenttia tekee positiivisia muutoksia elintapoihinsa.
– Henkilöstöliikunnan aloittamista ja kehittämistä kannattaa lähestyä niin, että se maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa: hyvinvointina, yhteisöllisyytenä, sitoutumisena ja lopulta myös tehokkuutena, Kurttila vinkkaa.
Hyvä esimerkki on kauppaketju Lidl, jossa henkilöstöliikunta on ollut jo vuosikymmenen ajan osa yrityksen strategiaa. Siellä suunnitelmallinen henkilöstöliikunta on tuottanut jo kaksi ehdokkuutta Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi.
– Tarina on hieno, mutta täytyy muistuttaa, että tuloksiin on vaadittu vuosien työ. SAT-ehdokkuus kertoo jo paljon, sillä ehdokkaat on seulottu monipuolisen mittariston avulla, Kurttila painottaa.
Henkilöstöliikunnasta ilmiö
PoPLi on tuottanut henkilöstöliikuntapalveluita erikokoisille työyhteisöille yli 20 vuoden ajan.
– Silti haluamme koko ajan kehittää toimintaamme. Olemme nykyään mukana valtakunnallisessa Buusti360 – verkostossa, jonka kautta meillä on parhaista parhaat asiantuntijat mukana, Kurttila sanoo ja korostaa, että asiakkaan tarpeita kuunnellaan aina.
Pohjois-Pohjanmaan henkilöstöliikuntaverkostossa on otettu kehittämiseen kunnianhimoinen tavoite tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö. Sitä varten suunnitellaan parhaillaan uutta helposti käyttöönotettavaa kokonaisuutta, jonka avulla työyhteisö pääsee mahdollisimman helpolla mukaan henkilöstöliikuntaan.
Paras päivä aloittaa henkilöstöliikuntaan satsaaminen oli vuosia sitten, mutta ei hätää: toiseksi paras on tänään!
Lue lisää henkilöstöliikunnan verkostosta täältä.
