Tekijä: Anu Helin

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen pohjalta hyvinvointivalmennusta Castrén & Snellmanin henkilöstölle

Castrén & Snellman aloittaa marraskuussa 2018 henkilöstön hyvinvointiohjelman yhdessä Suomen Olympiakomitean kanssa.

Ohjelmaan kuuluu teemaluentoja, joissa Suomen Olympiakomitean urheilijat, valmentajat ja muut asiantuntijat kertovat, miten Castrén & Snellmanin henkilöstö voi hyödyntää huippu-urheilussa kertynyttä tietoa omassa työssään. Valmennuksessa käsitellään muun muassa joukkuepelaamista ja omaa jaksamista. Ohjelman aloittaa inspiroiva olympialuistelija Mika Poutala, joka kertoo kipinästä, työn ilosta ja intohimosta.

Valmennuksen teemat perustuvat Castrén & Snellmanin arvoihin, jotka on vastikään päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Yhteisesti määritellyt arvot – kipinä, arvonanto, rohkeus ja vastuunkanto – tukevat työyhteisön hyvinvointia ja näkyvät toimiston arjessa joka päivä.

Castrén & Snellman kannustaa työntekijöitään liikkumaan ja pitämään huolta itsestään. Toimisto sai Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin marraskuussa. Sertifikaatti jaetaan tunnustukseksi hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta. Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin saanut työpaikka on aktiivinen yritys, joka kannustaa lisäämään liikettä arkeen ja huolehtii työntekijöittensä päivittäisestä jaksamisesta.

Castrén & Snellman on toiminut Suomen Olympiakomitean juridisena neuvonantajana vuodesta 2013 lähtien ja luonut edellytyksiä Olympiakomitean laadukkaalle työlle niin urheilussa kuin sen taustallakin.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu liikutti työpaikkoja Unelmien työpäivänä

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun (SAT) tavoitteena on vähentää paikalla oloa ja lisätä liikettä suomalaisille työpaikoille. Työntekijöiden terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tulisi olla yritysten prioriteettilistan kärjessä, jotta työn tuottavuus voi kasvaa. Suomalaisen työvoiman innostaminen aktiivisuuteen on koko yhteiskunnan yhteinen etu.

Olimme mukana Unelmien työpäivässä (5.10.) kannustamassa suomalaisia aktiiviseen unelmien työpäivään. Halusimme erityisesti saada työpaikkoja kokeilemaan aktiivista palaveria, sillä jo pienillä teoilla työpäivän aikana on positiivinen vaikutus hyvinvointiin. Kannustaaksemme työpaikkoja tähän, järjestimme some-kilpailun, johon työpaikat pystyivät osallistumaan jakamalla materiaalia heidän aktiivisesta palaveristaan. Ideana oli, että yrityksissä oivallettaisiin arjen liikkeen lisäämisen merkitys ja kuinka sitä voidaan lisätä helposti, kuten aktiivisella palaverilla.

Jaoimme Unelmien työpäivä viikolla Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun sosiaalisen median kanavissa vinkkejä, kuinka juuri sinä voit aktivoida omaa työpäivääsi ja mitä hyötyjä siitä itsellesi saat. Näihin sekä paljon muuhun pystyt tutustumaan kätevästi meidän Facebookista, Instagramista tai Twitteristä.

Klikkaa alla olevasta palkista nähdäksesi hauskan videon, jossa näet eron aktiivisen ja ei-aktiivisen palaverin välillä.

[button link=”https://www.youtube.com/watch?v=3VZYc2uq0SY” color=”silver” newwindow=”yes”] AKTIIVINEN VS. EI-AKTIIVINEN PALAVERI VIDEO[/button]

Unelmien työpäivä järjestettiin toisen kerran ja se keräsi upean vastaanoton työpaikoilla ympäri Suomea. Lukematon määrä työpaikkoja innostui tempauksesta ja järjesti työntekijöilleen aktiviteettejä ja muita virikkeitä, jotta heidän työpäivänsä olisi heidän unelmiensa työpäivä! Yritykset innostuivat myös kokeilemaan aktiivista palaveria, josta he jakoivat upeita ja persoonallisia otoksia sosiaalisessa mediassa. Eazybreak halusi saada palaverin lentoon, jolloin luonnollinen valinta oli suunnata korkealentoiseen tunnelmaan tuulitunneliin! Fressin yrityspalvelut puolestaan aktivoivat itseään jumppasalissa hyvinkin liikunnalliseen tapaan. Lääkärikeskus Aava osallistui Unelmien työpäivään virkistävien taukojumppien ja aktiivisen palaverin merkeissä. Aktiivinen palaveri some-kilpailun voittaneen Voimisteluliiton toimisto tarjoaa mainiot puitteet aktiivisen työpäivän ja palaverin pitämiselle. Klikkaa yrityksen nimeä nähdäksesi hienot ideat ja toteutukset.

Unelmien työpäivän ei tarvitse olla kuitenkaan vain kerran vuodessa. Lähde mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun täyttämällä kotisivuiltamme löytyvä kartoitus. Osallistuminen sopii jokaiselle yritykselle, joka haluaa näyttäytyä aktiivisena työpaikkana, kannustaa lisäämään liikettä arkeen ja huolehtia työntekijöidensä päivittäisestä jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Luodaan yhdessä lisää liikettä työpäivään!

Kroppa ja nuppi kaipaavat liikettä

Viimeisimmän (2017) Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan suurin osa työpaikoista (81%) tukee henkilöstönsä liikkumista. Henkilöstöliikuntaa tuetaan keskimäärin 266 eurolla vuodessa henkeä kohden ja suunta on ollut pitkään nouseva. Vuositasolla henkilöstöliikuntaan käytetään Suomessa kaiken kaikkiaan noin 400 miljoonaa euroa.

Taloudellisen tuen ohella henkilöstöliikuntabarometri kertoo liikunnan olosuhteiden olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tasolla. Tiedämme kuitenkin, että vain joka 10. liikkuu suositusten mukaisesti harrastaen ripeää kestävyysliikuntaa vähintään 2 ½ tuntia viikossa ja lisäksi lihaskuntoa vahvistavaa harjoitusta kaksi kertaa viikossa ja vain joka kolmas suomalainen on enää normaalipainoinen. Lisäksi vietämme paikallaan valtaosan valveillaoloajastamme, noin 9 tuntia päivittäin (76%), josta iso osa kuluu työpaikalla. Useilla meistä liikkumisen vähäisyys ja istumisen runsas määrä johtuu siitä että työpäivän aikana tai päivittäisillä työmatkoilla ei juuri tule liikuttua.

Tiedämme että hyvä fyysinen toimintakyky pysyy yllä eläkeikään ja sen yli vain riittävän hyvien elintapojen avulla. Fyysinen aktiivisuus on yksi olennainen hyvinvoinnin ja terveyden osatekijä, joka vaikuttaa sekä toimintakyvyn säilymiseen pitkällä tähtäimellä että myös päivittäiseen työssä suoriutumiseen. Kroppamme ja nuppimme kaipaavat liikettä!

Tarvitsemme arkeemme enemmän yhdessä rakennettuja rutiineja liikkeen lisäämiseksi ja istumisen vähentämiseksi niin työmatkoilla, työpäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Mikä parasta, nämä muutokset eivät useinkaan ole rahasta kiinni, vaan työpaikan toimintamalleja muuttamalla ja niistä yhteisesti sopimalla voidaan saada aikaan aktiivisempi arki; aktiivisia kokouksia kävellen, seisten tai asentoja vaihdellen, yhteistä taukoliikuntaa tai kannustusta työmatkojen liikkumiseen lihasvoimin.

Miten omalla työpaikallasi lisätään liikettä? Estävätkö vai mahdollistavatko työpaikkasi toimintatavat liikkeen lisäämistä ja istumisen vähentämistä?

Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun Unelmien Työpäivänä 5.10.2018

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot suomenaktiivisintyopaikka.fi

Eduskunnan perinteikäs urheilukerho liputtaa matalan kynnyksen liikunnan puolesta

[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Text” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid”]

Jos vuonna 1945 perustettu Eduskunnan urheilukerho perustettaisiin tänä päivänä, sen nimi olisi varmaan Eduskunnan liikuntakerho. Niin vahvasti pääpaino on matalan kynnyksen liikunnassa, vaikka paljon myös urheilua sisältääkin, painottaa urheilukerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila.

– Urheilukerhon toiminnan tavoitteena tulee olla kannustaa liikkumaan heitäkin, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat liian vähän. Ne, jotka harrastavat liikuntaa aktiivisesti, liikkuisivat ilman urheilukerhoakin, perustelee Uotila.

Esimerkkejä matalan kynnyksen liikuntakulttuurista ovat mm. joka syksy istuntokauden alussa järjestettävä liikunta-aamupäivä, jonka yhteydessä matala kynnys tarkoittaa käytännössä vaikkapa sauvakävelyä tapahtumapaikalle. Uotilan toinen esimerkki liittyy porrasteluun.

– Olen itse sitoutunut käyttämään rappuja ja haluan innostaa siihen muitakin. Kehitin aikoinaan rappuremmi-kampanjan, jolla kannustetaan hyödyntämään rappuja hissien sijaan. Suunnittelin jopa rappuremmi-pinssin, jonka rintaan laittaessaan sitoutuu käyttämään rappuja ja viestimään asiaa muillekin.

Rappuremmiä Eduskuntatalossa on kaikkiaan noin 950 henkilöä.

– Joukko on iso ja tehtäviltään ja työrytmeiltään niin moninainen, että olemme päätyneet tarjoamaan monipuolisesti työkykyä ylläpitäviä ja työssä jaksamista tukevia liikuntapalveluja talon sisällä. Urheilukerhon lisäksi liikuntapalveluista vastaa nelihenkinen koulutus- ja liikuntapalvelutiimi yhteistyössä työterveysaseman ja liikuntapalveluja tuottavan yhteistyökumppaniyrityksen kanssa, kertoo palveluasiantuntija Raisa Ketonen. Suuri rooli on myös työn luonteen hyvin tuntevalla työfysioterapeutti Tarja Nuoramolla.

– Lyödään viisaita päitä yhteen, mikä olisi innostavaa ja houkuttelevaa eri tavoin liikkuville. Monipuolisen ohjatun ryhmäliikuntatarjonnan ohella omaehtoista liikuntaa mahdollistavat mm. sisäpelailuun muuntautuva liikuntatila, kuntosalit, uima-allas ja sekä tietysti mahtava määrä portaita.

Tuntitolkulla istumista

Positiiviseksi ongelmaksi Ketonen kuvaa työn imua.

– Työlleen antautumisen seuraaminen on ihailtavaa ja huolestuttavaakin. Välillä kauhistellaan, rapistuuko kansanedustajien kunto nelivuotiskauden aikana, koska täällä istutaan aivan liikaa. Henkilökohtaisissa työhuoneissa on toki säädettäviä työpöytiä ja erilaisia ergonomisia apuvälineitä, kuten istumatyynyjä ja jalkakorokkeita, mutta päärakennuksessa Museoviraston valvonnan alla oleviin tiloihin ja kalusteisiin ei mitä tahansa apuvälineitä voi yhdistää, Ketonen toteaa.

Toimivien ratkaisujen etsimiseen on herätellyt myös keväällä tehty Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, johon Ketonen paneutui yhdessä Nuoramon kanssa.

– Kattava kartoitus sisälsi laaja-alaisesti henkilöstöliikuntaa avaavia kysymyksiä. Ilahduttavaa oli huomata, että miltei kaikkiin kysymyksiin pystyimme vastaamaan, että homma on hoidossa ja puitteet kunnossa. Todella paljon meillä ihmiset liikkuvat. Joukossa on urheilullisemmin suuntautuneista palauttavamman liikunnan harrastajiin. Työmatkaliikunta on hyvin suosittua ja pyöräparkit aivan täynnä.

Kehityskohteitakin kartoitus paljasti.

– Viestinnästä todettiin, että vaikka tiedotuskanavat ovat kunnossa, tavoittamisessa on ongelmia. Liikuntatiedotteet vilahtavat ymmärrettävästi ohi, kun kansanedustaja saattaa saada 500 viestiä päivässä. Pohdinnan aihe on myös oman talon liikuntatarjonnan lisäksi mahdollisen liikuntaedun tarjoaminen. Jatkuvasti etsitään myös vinkkejä vähän liikkuvien mukaan saamiseen, summaa Ketonen.

Uotila nostaa onnistuneena motivointikeinona esiin Suomi 100 -juhlavuoden liikuntamaaottelun, johon Suomi haastoi mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden parlamentit.

– Perusidea oli, että parlamentit valitsivat syksyn aikana liikuntaviikon, jonka aikana kansanedustajia kannustettiin puolen tunnin ´hikiliikuntaan´. Sama malli voisi hyvin toimia vain talon sisäisenä. Kisailu auttaisi alkuun, ja isompi tavoite olisi ohjata omanlaiseen liikunnalliseen elämäntapaan.
Rappusista Eduskuntatalossa on jokaisen helppo aloittaa. Niitä on Uotilan laskujen mukaan alhaalta ylös lähemmäs 300 askelmaa!

Kuva: Hallituksen ja opposition perinteinen köydenveto Eduskuntatalon edessä eduskunnan liikunta-aamupäivänä 7.9.2017.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]

Elosta pääyhteistyökumppani Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun

Elo ja Suomen Olympiakomitea ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Elo on Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun pääyhteistyökumppani vuonna 2018. Olympiakomitea järjestää kilpailun nyt jo 13. kertaa. Suomen Aktiivisin Työpaikka- kilpailussa kartoitetaan osallistuvan yrityksen henkilöstöliikunnan tilanne, ja raportista selviää työpaikan henkilöstöliikunnan vahvuudet ja kehittämisen kohteet.

”Olympiakomitean tehtävänä on lisätä liikettä Suomeen”, sanoo Matleena Livson, Olympiakomitean erikoisasiantuntija. ”Yhdessä kumppaneittemme kanssa voimme tehdä vaikuttavia tekoja tämän tavoitteen edistämiseksi. Yhteistyössä Elon kanssa tartumme arjen aktivointiin ja sitä kautta työkyvyn parantamiseen.”

Työelämän murros haastaa työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin. Työkykyjohtamispalveluiden tarjoamisen lisäksi Elo haluaa kannustaa Suomen työpaikkoja kiinnittämään huomiota työyhteisön liikunnalliseen aktiivisuuteen.

Osana yhteistyötä Elo kutsuu asiakkaitaan osallistumaan Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun. Osallistumalla asiakkaat voivat kartoittaa oman työyhteisönsä henkilöstöliikunnan kokonaisuutta ja kehityskohteita, joita työstämällä työkykyä ja -hyvinvointia voidaan parantaa. Kilpailun voittaja palkitaan tammikuussa Urheilugaalassa.

”Elolle on tärkeää, että työikäiset ihmiset voivat hyvin ja että terveyttä riittää myös vanhuuseläkkeellä”, kertoo Maarit Gockel, Elon lääketieteellinen johtaja. ”Omaan terveyteen ja työkykyyn voi vaikuttaa positiivisesti pienillä arjen teoilla, kuten pyöräilemällä töihin tai pitämällä kävelypalavereja. Kutsumalla asiakkaitamme Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun annamme heille mahdollisuuden hyödyntää Olympiakomitean kehittämiä työkaluja ja asiantuntijuutta sekä kartoittaa oman työyhteisön aktiivisuutta ja kehitysmahdollisuuksia.”

”Työyhteisöön kuuluminen luo hyvinvointia”, sanoo Anu Suutela-Vuorinen, Elon työhyvinvointijohtaja. ”Työyhteisön jäsenet tsemppaavat ja auttavat toisiaan niin työtehtävien kuin yksityiselämän yllättävissä tilanteissa. Aktiivisilla työpaikoilla työntekijät voivat myös yhdessä liikkumalla lisätä yhteisöllisyyttä, mikä tukee työkykyä toimivan työkykyjohtamisen ohella.”

Lisätietoja:

Anu Suutela-Vuorinen, työhyvinvointijohtaja, 020 703 5913, anu.suutela-vuorinen@elo.fi
Anu Helin, liiketoimintajohtaja, 050 356 7234, anu.helin@olympiakomitea.fi

Näillä vinkeillä pysyt mukana työelämän murroksessa

Päivittäinen arkemme töissä on muuttunut, ja muuttuu, valtavalla vauhdilla. Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä muutos mahdollistaa monia hyviä asioita, mutta sen varjopuolena voi olla se, että meidän on oltava jatkuvasti saatavilla – “always on”.

Työn muuttumisen myötä työntekijöiden vapaus- ja vastuu kasvavat käsikädessä, jolloin kunkin on huolehdittava itse omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Suomen Olympiajoukkueen IT-kumppani Atos on yksi niistä yrityksistä, joka tietää yrityksen tuloksen syntyvän yksilöiden tuloksellisuuden myötä. Tästä syystä jokaiselle työntekijälle halutaan tarjota parhaat mahdolliset edellytykset henkilökohtaisiin onnistumisiin ja hyvinvointiin.

Olympiakomitean ja Atoksen asiantuntijat kokosivat 3 vinkkiä, joilla pysyt mukana työelämän murroksessa.

1. Pura kokonaistavoite osiin ja aseta mittarit

Iso kokonaistavoite kannattaa jakaa pienempiin osiin, joita voi mitata. Kun toiminnallesi on asetettu mittarit, pääset tarkastelemaan toimintaasi ja kysymään kysymyksiä, jotka taas auttavat sinua kehittämään toimintaasi. Omaa tekemistä kannattaa peilata mittareihin jatkuvasti ja kysyä itseltä, teenkö tavoitteen kannalta oikeita asioita?

2. Mind, Body, Soul – kaikki tasapainossa!

Pelkkä himoliikkuminen tai vitamiinit eivät ratkaise kokonaisuutta, jolla aito hyvinvointi saavutetaan. Moni työikäinen nipistää esimerkiksi unesta ymmärtämättä, että huono uni vaarantaa muut hyvinvoinnin peruselementit kuten oikeat ravitsemusvalinnat ja liikunnan. Kaikki liittyy kaikkeen ja siksi on tärkeää tarkkailla kokonaisuutta. Tasapainoa.

3. Rytmi ratkaisee!

Säännöllinen elämänrytmi auttaa saavuttamaan tasapainoisen tilan, jossa sinulla riittää virtaa niin työpäivän aikana kuin sen jälkeenkin. Pohdi onko sinulla arjessasi säännöllinen rytmi. Jos vastasit kyllä, jatka samaan malliin. Jos tiedät, ettei arjessasi ole rytmiä, kannattaa sellaiseen pyrkiä. Kokonaisuuden kannalta on parasta, jos rytmi säilyy arkipäivien ja viikonlopun välillä. Säännöllisyys kärsii, jos viikkorytmisi poikkeaa viikonlopun rytmistä.

Aava kannustaa yrityksiä kehittämään rohkeasti työhyvinvointiaan

Aava kannustaa yrityksiä kehittämään rohkeasti työhyvinvointiaan

Suomalainen perheyritys Lääkärikeskus Aava lähti Suomen Aktiivisin Työpaikka –kilpailun pääkumppaniksi, koska hanke on yhteiskunnallisesti tärkeä. Rehellinen palaute, konkreettiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset innostavat osallistuvia yrityksiä muutokseen.

Aavassa työhyvinvointi nähdään laajasti, ja sen kehittämisessä on aina mukana moniammatillinen tiimi. Työarjen aktiivisuuskin nähdään monipuolisesti. Liikunnan ja fyysisyyden lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat mm. työntekijöiden henkinen jaksaminen, yrityskulttuurin tila ja arkiset käytännöt. Aava ohjaa ennaltaehkäisevään tekemiseen ja kannustaa yrityksiä muuttamaan rohkeasti toimintamallejaan.

– Aktiivisuus-sana viittaa usein liikuntaan, mikä onkin tärkeää yritysten arjessa. Me tuomme aktiiviset muutokset myös työkulttuuriin, käytäntöihin ja yhteisöjen henkiseen hyvinvointiin, kertoo Aavan Hyvinvointipalveluiden projektipäällikkö Riikka Ravattinen.

SAT on loistava tapa aktivoida yrityksiä muutoksen alkuun. Kartoitus kertoo rehellisesti missä mennään ja mitä pitäisi kehittää. Osallistujien saama palauteraportti sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset potkivat positiivisesti eteenpäin.

Aava haastaa asiakkaitaan mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun ja ensimmäiset yritykset ovat jo vastanneet kyllä. Teknologia-alan yritys Okmetic ilmoitti heti kutsun saatuaan tulevansa mukaan.

 

– Olemme jo pitkään tehneet työtä henkilöstömme työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lähdimme mukaan haasteeseen, koska halusimme saada palautetta kartoituksen avulla ja uusia vinkkejä henkilöstön työkyvyn tukemiseen, kertoo Okmeticin HR manager Anu Lehto.

Aavan SAT-paketti huomioi työhyvinvoinnin monipuolisesti

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa Aavan asiakkaiden tulosten purkamisessa on aina mukana työterveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija. Kehityskohteisiin tartutaan yhdessä yrityksen edustajien ja työterveystiimin kanssa. Psykologit valmentavat tarvittaessa uudenlaisen työkulttuurin asenteita ja antavat eväitä elämäntapamuutokseen. Aavan tarjoama SAT-paketti on monipuolinen ja asiakas voi valita siitä itselleen sopivat toimenpiteet. Tarkoitus on uudistaa yrityksen työkulttuuria ennakkoluulottomasti.

– Järjestämme asiakkaille motivoivia haasteita ja lisäämme tietoisuutta arkiaktiivisuuden merkityksestä luentojen ja videomateriaalien avulla. Lanseeraamalla uudenlaisia rutiineja ja pelisääntöjä yrityksen arkeen saa myös paljon aikaiseksi, kertoo Ravattinen.

Konkreettista palautetta työntekijöiden aktiivisuuden ja passiivisuuden suhteesta saadaan Fibion-mittareilla, jotka kulkevat taskussa työpäivän ajan. Yritys saa Aavan tiimiltä valmiudet pohtia, haluaako se pienentää työntekijöiden passiivisen paikallaanolon määrää, vai lisätä aktiivista liikettä.

– Hyvänä esimerkkinä asenteellisesta muutoksesta ovat liikkuvat palaverit, joissa noustaan neukkarista ja lähdetään yhdessä kävelylle. Piristävää vaihtelua, joka parantaa aivojen suorituskykyä ja motivoi istumista enemmän!

Työ- ja oppimisympäristöjen uudistaja Martela aktivoi nyt omaa porukkaansa sekä kumppaneitaan

 

Työ- ja oppimisympäristöjen uudistaja Martela aktivoi nyt omaa porukkaansa sekä kumppaneitaan

Martela on pääyhteistyökumppani Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 –kilpailussa. Kilpailun tavoitteena on luoda ”lisää liikettä suomalaisille työpaikoille”, mikä sopii erittäin luontevasti yhteen työhyvinvointia edistävän liiketoimintamme kanssa. Lisäksi se on mainio mahdollisuus aktivoida omaa porukkaamme, kertoo Martela Groupin henkilöstöjohtaja Maija Kaski.

Martela kehittää aktiivisia työpaikkoja
Martela kehittää käyttäjälähtöisiä ratkaisuja tämän päivän liikkuvaan työhön ja monitilatoimistoihin. Martela on yli 70 vuotta sitten perustettu perheyritys ja yksi Pohjoismaiden johtavia työympäristöihin keskittyneitä yrityksiä. Kokonaispalvelumme kattaa koko toimitilan muutoksen työympäristötarpeen määrittelystä ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka. Työpaikkojen hyvinvoinnin lisääminen on tekemisemme ytimessä.

Inspiraatiota ja ohjausta kumppanuuden avulla.
Kumppanuuden alussa tehty SAT-kartoitusprosessi antoi meille hyvän kuvan Martelan aktiivisen arjen nykytilasta. Saimme palautetilaisuudessa hyvän yhteenvetoraportin sekä suosituksia kehitysalueiksi. Innostuimme pureutumaan vielä tarkemmin asiaan ja toteutimme aktiivisuuskyselyn, joka antoi meille tarkan kuvan martelalaisten liikkumisesta ja vireydestä.

Martelalaiset ovat aktiivista porukkaa sekä töissä että vapaa-ajalla. Yhtenä esimerkkinä vientitiimimme Juuso Kosonen, joka vetää osan kehityskeskustelua tiimiläistensä kanssa juoksulenkillä. Mutta selkeitä kehitysalueitakin löytyi: esimerkiksi työmatkaliikunta voisi olla yksi tuettavista asioista. Saimme myös vastaajilta erittäin hyviä ideoita työpäivän ja vapaa-ajan aktivoimiseen. Olemme valinneet vastausten perusteella fokusalueet, joita lähdetään kehittämään aluekohtaisten tarpeiden mukaisesti, valittujen aktiivien vetämänä, Maija kertoo.

SAT-kumppanuus on antanut meille mahtavia mahdollisuuksia päästä treenaamaan huippujen kanssa. Olemme jo osallistuneet Sami ”Musti” Jauhojärven hiihtotreeneihin sekä saaneet oppeja naisten jääkiekon olympiajoukkueelta! Osallistumme toki myös toukokuiseen Yritysmaratonviestiin kahdella joukkueella.

Hyvinvoinnin tukeminen osana yrityskulttuuria
Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, ja yrityksen johdon tehtävä on varmistaa, että henkilöstöllä on edellytykset toimia tehokkaasti, kehittyä ja viihtyä työssään. Kun ympäristö ja kulttuuri ovat linjassa keskenään, henkilöstöllä on edellytykset toteuttaa itseään omaksi ja työnantajansa hyväksi. Tyytyväinen ja hyvinvoiva ihminen tekee parempaa työtä – ja pysyy mukana pidempään. Olemme haastamassa myös yhteistyökumppaneitamme mukaan SAT-kilpailuun ja uskomme saavamme kovan kisan aikaiseksi! Tästä tulee kaikin tavoin vauhdikas vuosi!

Fazer Food Services tarjoaa merkittävän hyvinvointilisän sopimusasiakkailleen

 

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä isolla Y:llä. Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 -kilpailun pääyhteistyökumppanuus on meille erinomainen mahdollisuus auttaa asiakasyrityksiämme menestymään. Tänä vuonna tarjoamme heille Olympiakomitean SAT-kartoitusprosessin veloituksetta, kiteyttää yritysasiakkuuksien johtaja Kristian Helanne.

Hän toteaa yhteistyön Olympiakomitean kanssa vaikuttavan maanlaajuisesti. Pääsääntöisesti sopimusravintoloitsijana toimivan ruokailupalveluyritys Fazer Food Servicesin lähes 600 ravintolassa tarjoillaan päivittäin 130 000 lounasta noin 3 300 ammattilaisen voimin. Asiakkaita ovat niin yritykset, yhteisöt, päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja palvelutalot kuin valtion virastot ja kuntien laitokset.
– Missiomme mukaisesti tarjoamme ruokaa, jolla on merkitys, mutta samalla haluamme aktiivisesti olla mukana vaikuttamassa hyvinvointikokonaisuuteen, liikunta, ravinto ja lepo. Hyvin ajankohtainen eri tulokulmia yhdistävä osio on mm. aivojen hyvinvoinnin tukeminen, Helanne sanoo.

Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi Fazer Food Services tarjoaa tänä vuonna sopimusasiakkailleen veloituksetta SAT-kartoitusprosessin, joka mahdollistaa myös Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 -kilpailuun osallistumisen.
– Prosessi on työpaikkaliikunnan käytäntöjen kartoittamiseen kehitetty konkreettinen työkalu, joka sisältää sähköisen kyselyn, yhteenvetoraportin ja palautetilaisuuden. Palautetilaisuuteen osallistuvat sekä Olympiakomitean henkilöstöliikunnan asiantuntija että Fazer Food Servicesin asiakkuuspäällikkö. Näin asiakasyritys saa hyvinvoinnin käytäntöjen kehittämisen tueksi toimenpidesuosituksia ja ohjeita niin työpaikkaliikunnasta kuin terveellisestä ravinnosta.

Kuulostaa vastustamattoman hyvältä tarjoukselta – ja sellaiseksi se on ymmärrettykin! Helanne joutuu vielä hillitsemään nimien julkistamista muotoillessaan alkuvuonna tehtyjen tarjousten saamaa vastaanottoa.
– Voimme sanoa saaneemme loistavan vastaanoton suomalaista yhteiskuntaa laajasti edustavilta merkittäviltä tahoilta. Oletettavaa on, että Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 -kilpailun taso tulee olemaan kova.

Mukana myös Yritysmaratonviesti-yhteistyökumppanina
Kevään Yritysmaratonviestissä Töölönlahdella 25.5. Fazer Food Servicesillä on monta roolia.
Sopimusasiakkaita innostetaan mukaan tarjoamalla heille osallistuminen iloiseen työhyvinvointi-iltapäivään, tapahtumapaikalla toteutetaan kaikille avoin myyntipiste, ennakkoon osallistujat voivat tilata kana-, kinkku- ja vegaaniset vaihtoehdot sisältäviä piknik-kasseja ja tietysti mukana on oma viestijoukkue!
– Haastoin oman tiimini asiakkuuspäälliköt mukaan ja treenikausi on menossa. Osallistumissarjaa ei tosin ole vielä valittu, kilpasarjassa tuskin ollaan, naureskelee Helanne.

Hyvinvoinnin edistäminen hyväntuulisesti ja yhteistoimin tuo merkittävää etua koko yhteiskunnalle.

Yritysmaratonviesti > 

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2017

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2017 tunnustuksen saaja on Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy. Vuodesta 2006 alkaen jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta ja sillä halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana suomalaista työelämää. Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy palkittiin Suomen Aktiivisimpana Työpaikkana torstai-iltana Urheilugaalassa.

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2017 tunnustuksen myöntämisperusteissa kiitetään VTT:n henkilöstöliikuntaohjelman suunnittelu-, seuranta- ja arviointiprosessien olevan hyvin hallittuja ja sisältyvän esimerkillisesti yrityksen strategioihin. Henkilöstöliikunnan tarpeiden kartoituksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, hyödynnetään henkilöstökyselyjä ja osallistetaan henkilöstöä. Työntekijät myös jakavat vapaaehtoisesti omaa innostustaan liikuntakerhoissa. VTT:n monipuolinen ja mielenkiintoinen liikuntatarjonta sisältää mm. yli 30 erilaista liikuntakerhoa.

Euroopan johtaviin tutkimus- ja teknologiaorganisaatioihin lukeutuvassa VTT:ssä tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tuottavaa henkilöstöä on kaikkiaan 2100.

– Olemme ylpeitä tunnustuksesta ja tiedostamme hyvin liikunnalla olevan todella suuri merkitys vaativaa aivotyötä tekeville asiantuntijoille, toteaa VTT:n henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto. Näemme suunnitelmallisen henkilöstöliikunnan hyvin tärkeänä elementtinä työhyvinvointikokonaisuudessa. Arvostamme erityisen korkealle vuoropuhelua henkilöstön kanssa ja lukuisten VTT:läisten aktiivista panosta mm. liikunta- ja urheilukerhotoiminnassa. Innostuneet ihmiset saavat muitakin mukaan liikkumaan. Tällainen tunnustus syntyy vain hyvällä yhteistyöllä.

Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun osallistuneista työpaikoista. Kilpailun toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhdessä kumppaneittensa ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Tänä vuonna voittajan valitsi asiantuntijaraati, jossa oli edustajat Suomen Olympiakomiteasta, Suomen Yrittäjistä, UKK-instituutista, Työterveyslaitokselta, KKI-ohjelmasta ja viime vuoden voittajayrityksestä Kiilto Oy:stä.

Aiemmat tunnustusten saajat:

2016 Kiilto Oy – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2013 Best-Hall Oy – 2012 HUS-konserni – 2011 Puolustusvoimat – 2010 Steveco Oy – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2006 Posti Oyj

Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Suomen Aktiivisin Työpaikka kartoitus -työkalun avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun. Kartoitusta toteuttavat liikunnan aluejärjestöt ja vuosittaisen tunnustuksen saajan valitsee Olympiakomitean koordinoima henkilöstöliikunnan asiantuntijaraati.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vuosimallia 2018 on virallisesti käynnistynyt, ilmoittautumaan pääset tästä