Tekijä: Anu Helin

Kotkan kaupunki tukee henkilöstön liikunnallista elämäntapaa

Miksi työnantaja olisi kiinnostunut siitä, mitä työntekijät tekevät vapaa-ajalla? Mistä syystä työnantajalla on halua panostaa henkilöstön liikuntaharrastuksiin?

Vastaus on työkyky ja sen ylläpitäminen. Liikunta tukee mielen ja aivojen hyvinvointia sekä vahvistaa fyysistä kuntoa. Liikunnallinen elämäntapa tukee monien sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Siten liikunnallinen elämäntapa tukee myös työkykyä ja työhyvinvointia monella tavalla, kertovat henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala ja työsuojelupäällikkö Tommy Larvi Kotkan kaupungilta.

Kotka on Kymenlaakson liikuttavin työpaikka 2023 

”Pitkäjänteinen ja monipuolinen toiminta huomioitiin Kymenlaakson liikunnan myöntämällä Kymenlaakson liikuttavin työpaikka 2023 -palkinnolla keväällä 2024 Kymenlaakson urheilugaalassa – Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin siivittämänä”, iloitsee Sanna Saarinen Kymenlaakson liikunnasta. ”Kotkan kaupunki ansaitsi Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin sitoutumisesta työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan edistämiseen mm. luomalla hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa edistävän työpaikan, panostamalla liikunnan olosuhteisiin ja viestintään sekä seurantajärjestelmiin. Näiden osa-alueiden myötä on luotu työympäristöä, jossa työntekijöillä on mahdollista huolehtia itsestään. Kotkan kaupungilla on iloittu palkitsemisesta Kymenlaakson liikuttavimmaksi työpaikaksi. Ihan ansaitusti’’, lisää Sanna. 

Suomen Aktiivisin Työpaikka -henkilöstöliikunnan nykytila -kartoituksen myötä katsetta on siirretty enemmän henkilöstön osallistamiseen mm. hyödyntämällä henkilöstöliikunnan kysely ja palautteiden vuoden 2024 suunnittelussa sekä on otettu tietoisempi ote myös henkilöstöliikunnan ja esim. kampanjoiden järjestämisen hyödyistä. Lisäksi merkityksellinen työ & toiminta on tullut vahvemmin näkyväksi sekä kaiken tämän myötä myös myönteiset vaikutukset työnantajakuvaan!

Kotkan kaupunki tarjoaa työntekijöilleen monipuolista henkilöstöliikuntaa ja lajikokeiluja jokaisen oman kunnon tasolla

Näin alkukesästä henkilöstöämme osallistuu työnantajan tarjoamille tenniskursseille, kertovat Anna ja Tommy. Osa kurssilaisista on jo ilmoittautunut omakustanteisille jatkokursseille. Ohjatun, maksuttoman alkeiskurssin jälkeen kynnys pidempikestoiseen harrastamiseen on laskenut sopivasti. Sama huomattiin esimerkiksi viime kevään kuntosalikurssilla, josta palautteita alla.

Kuntosaliryhmä oli erinomainen tapa tutustua kuntosaliin ihmisenä, jolle uudet paikat ja tilanteet voivat olla joskus jännittäviä.

Ohjaaja oli innostava ja ammattitaitoinen ja osasi hyvin hälventää kuntosaliharjoitteluun liittyviä ja pelkoja ja uskomuksia. Kynnys lähteä itsenäisesti kuntosalille on madaltunut huomattavasti.

Olen oppinut monia työkykyä ylläpitäviä liikkeitä/ toimia kuntosalivälineitä hyödyntäen.

Kuntosaliharrastaminen oli aiemmin vaikeaa. Ohjauksen myötä kuntosalikäynnit on jääneet osaksi arkea.

Kuntosaliohjaus herätti mielenkiinnon ja uskalluksen palata saliharrastuksen pariin.

Ryhmän tuoma tuki ja samoista lähtökohdista salille tulo on ollut positiivista. Hyvä ryhmähenki ja erittäin positiivinen ja kannustava vetäjä innosti salilla käymiseen.

Kaikki olimme samalla lailla aloittelijoita ja uuden asian edessä, joten sai luvan ihmetellä ja kysyä kaikkea mahdollista. Harjoittelu vaikutti positiivisesti myös heti omaan toimintakykyyn ja sen myötä työkykyyn.

Meillä oli mukava ryhmä, ryhmäkuri ”pakotti” osallistumaan vaikkei aina olisi ollut niin innostunutkaan. Jokaisen kuntosalikerran jälkeen lähdin hyvillä mielin kotiin, ylpeänä itsestäni. Voisin kuvitella, että kuntosalilla käymisestä voisi tulla uusi harrastukseni. Kuntosalikurssi vaikutti piristävästi työkykyyni

Meillä oli mukava ryhmä, ryhmäkuri ”pakotti” osallistumaan vaikkei aina olisi ollut niin innostunutkaan. Jokaisen kuntosalikerran jälkeen lähdin hyvillä mielin kotiin, ylpeänä itsestäni. Voisin kuvitella, että kuntosalilla käymisestä voisi tulla uusi harrastukseni. Kuntosalikurssi vaikutti piristävästi työkykyyni

Yhteistyöllä enemmän 

Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson liikunta ovat tehneet yhteistyötä henkilöstöliikunnan edistämisen puolesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen lisäksi myös monella muulla tavoin. Kotkan henkilöstöpäivien suorastaan jonoa aiheuttavat Inbody -kehonkoostumusmittaukset saavat jatkoa tänäkin vuonna.

Anna ja Tommy ovat myös esitelleet inspiroivaa Case Kotka – Maakunnan liikkuvin työpaikka sekä Kaakon työhyvinvointiverkoston että valtakunnallisen Buusti360 henkilöstöliikunnan verkostotapaamisissa. Palavereja henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on pidetty sekä etänä, livenä että myös Kotkassa ”kolmen puiston kävelykokouksena” – niin kuin asiaan kuuluu.

Henkilöstöliikunnan tavoitteena alkusysäys liikunnallisempaan ja kestävään elämäntapaan 

Tavoitteena on, että työnantajan tarjoamat lajikokeilut ja kurssit ovat alkusysäys liikunnallisempaan, kestävään elämäntapaan. Työkaverien kanssa yhdessä, osaavan ohjaajan kanssa on rentoa ja mielekästä tutustua uusiin (tai muuten unohtuneisiin) liikuntaharrastuksiin.

Lue lisää Kymenlaakson liikuttavin työpaikka -palkinnosta Kotkan henkilöstöjohtajan blogista.

Tekstin kirjoittanut:

Henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala ja työsuojelupäällikkö Tommy Larvi, Kotkan kaupunki 
Terveysliikunnan kehittäjä ja henkilöstöliikunnan asiantuntija Sanna Saarinen, Kymenlaakson Liikunta.

Kuvat:

Kotkan kaupunki, henkilöstöä Tyhy-iltapäivän aktiviteeteissa

Kiilto Oy on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2016

Vuosittain jaettavalla Suomen Aktiivisin Työpaikka tunnustuksella halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana työhyvinvointia. Vuodesta 2006 alkaen jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Suomen Aktiivisin Työpaikka 2016 tunnustuksen saaja on Kiilto Oy.

Kiilto Oy on Tampereella vuonna 1919 perustettu perheyritys, joka on laajentunut noin 800 työntekijän kansainväliseksi Kiilto Family -konserniksi. Tunnustuksen myöntämisperusteissa kiitettiin perheyrityksen kestävää liikuntamyönteistä arvopohjaa, joka on mahdollistanut vastuullisen työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan kehittämisen ja toteuttamisen.

– On selvää, että jokaisen tulee huolehtia henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta yrityksen vastuulla on huolehtia hyvistä työn tekemisen olosuhteista. Vastavuoroisuus ja vastuullisuus korreloivat suoraan tuloksellisuuteen, toteaa henkilöstöjohtaja Antti Uski.

Kiillossa on kiva olla

Henkilökuntaan kuuluu työntekijöitä, jotka tekevät koko elämäntyönsä Kiillossa. Vuodesta 1995 Kiilto Familyn palveluksessa työskennellyt konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi kertoo henkilöstöliikuntamuotojen seurailleen ajan kulkua.

– 70- ja 80-luvulla Kiillon Kuntoilijoiden järjestämät liikuntatapahtumat ja urheilukisat ovat muokkautuneet nykyiseksi Tykki-tiimin suunnittelemaksi ja koordinoimaksi systemaattiseksi työhyvinvointitoiminnaksi. Perinteikkyyttä kuvaa silti hyvin esimerkiksi se, että ainakin niin kauan kuin itse olen ollut täällä töissä – ja yhä edelleen – Kiillolla on omia liikunta- ja pelivuoroja kotikunta Lempäälän jäähallissa ja lähikoululla.

Suuri ryhtiliike työhyvinvointitoiminnassa toteutettiin 2010-2011.

– Jäsensimme työhyvinvointiohjelman viiteen osa-alueeseen, jotka ovat liikunta, työyhteisö ja työympäristö, oma terveys ja toimintakyky, osaaminen ja johtaminen. Kaikille osa-alueille luotiin omat mittarit, jotka mahdollistavat seurattavuuden, ja joiden tulokset kiistatta kiinnostavat myös johtoa, sanoo Uski.

Liikunta-osion kehittämisessä ja arvioinnissa keskeinen työkalu on Työpaikan liikuntaohjelman kartoitus, jota hyödynnetään konsernin yrityksistä Kiilto Oy:ssä ja KiiltoClean Oy:ssä.

– Yhdeksän osa-aluetta kattavan kartoituksen avulla toimintaa on kehitetty johdonmukaisesti ja vuodesta 2009 kahden vuoden välein tehtyjen arviointien tulokset ovat parantuneet joka kerta. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä onnistuneesti oikeiksi kehityskohteiksi valitut käytännön toimenpiteet, että jatkuvasti lisääntynyt mielenkiinto asiaa kohtaan, tarkentaa Uski.

Kiilto Familyn HR-strategiassa työhyvinvointi on määritelty strategiseksi johtamisen välineeksi. HR-toiminnon lisäksi strategiassa on kuvattu mm. johdon, esimiesten ja työntekijöiden roolit työhyvinvoinnin edistämiseksi.

– Meillä ylin johto pitää henkilöstön terveyttä ja työkykyä ylläpitävää työhyvinvointitoimintaa keskeisenä sisäisen ja ulkoisen työantajakuvan johtamisen välineenä, toteaa Uski.

Liikuntamyönteinen ilmapiiri kannustaa aktiivisuuteen

Yrityksen johdosta välittyvä aktiivinen elämäntapa ja liikuntamyönteinen ilmapiiri jalkautuvat arjen toimintaan johdon esimerkin tuella.
Myös työhyvinvointitoimintaa koordinoivassa Tykki-tiimissä on mukana johdon edustaja. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen ja ennakoivan työhyvinvointitoiminnan suunnittelu.
– Työhyvinvoinnin kustannukset ovat vain murto-osa verrattuna mahdollisiin työkyvyttömyydestä aiheutuneisiin kustannuksiin, perustelee Uski. Pyrimme kehittämään kokonaisuuksia, joiden avulla olemme paremmin kiinni nimenomaan hyvinvoinnin hoitamisessa. Esimerkiksi työterveyshuollon joka syksy suorittamien kuntotestausten yhteyteen voidaan liittää esimerkiksi liikkuvuuskartoitus.

Paljon innostetaan työaikaiseen aktiivisuuteen.

– Harvoin meillä ihan koko työpäivää istutaan, toteaa Niemi. Esimerkiksi toimistotyössä on sähkösäädettävät työpöydät työasentojen vaihtelemiseksi ja pitkiä paikallaan oloja katkaistaan lisäksi taukoliikunnalla. Ehdottoman tärkeitä ovat liikunta-aktivaattorit, jotka oman työnsä ohella tsemppaavat työkavereita eri tavoin. Heidän työnsä on todella arvokasta niin me-hengelle kuin fyysisen aktiivisuuden esillä pysymiselle arjessa.

Myös Uski kiittelee, kuinka hienoa on löytää työyhteisöstä luontaisesti liikkumisesta ja muiden kannustamisesta kiinnostuneita henkilöitä.

– Pyrimme pitämään heistä huolta tarjoamalla koulutusta ja yhteisöllistä tukea oman kiinnostuksen toteuttamiseen.

Muita henkilöstöliikuntaohjelmaan kirjattuja aktivointitoimenpiteitä tänä vuonna ovat mm. työpäivän aikaista aktiivisuutta edistävä Liiketoimintaa-kampanja, työmatkapyöräilykampanja sekä monipuolinen vapaa-ajan harrastustoiminnan tarjonta.

Tuloksellisuutta, jaettua hymyä ja ajatusten kirkkautta

Suomen Aktiivisimman työpaikan 2016 terveiset pähkinänkuoressa:

• Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimisella on selvä yhteys tuloksellisuuteen.
• Aktiivinen henkilöstöliikunta lisää yhteenkuuluvuutta ja luo positiivista yrityshenkeä. ”On suuri merkitys ilmapiirille, löydätkö työkavereiden kanssa työn lisäksi muutakin yhteistä.”
• Työhyvinvointi on yksinkertaisimmillaan hymyä ja ajatusten kirkkautta. ”Maanantaina esimiespäivässä puolentoista minuutin taukojumppa nosti heti fiiliksen ylös.”
• Pitkäkestoinen ja systemaattinen työ palkitaan.

Lisätietoja
Olympiakomitea, työyhteisöliikunnan asiantuntija Satu Ålgars, puh. 050 583 1696, projektipäällikkö Ahti Romo, puh. 040 5544 647
Kiilto Family Oy, konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi, puh. 040 7118169

Kuva: Suomen Aktiivisin Työpaikka 2016 tunnustuksen vastaanottivat 8.2.2017 Kiilto Oy:n henkilöstöjohtaja Antti Uski ja konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Työpaikan liikuntaohjelman kartoitus -työkalun avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Aktiivisen Työpaikan Sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun. Kartoitusta toteuttavat liikunnan aluejärjestöt ja vuosittaisen tunnustuksen saajan valitsee Olympiakomitean koordinoima henkilöstöliikunnan asiantuntijaraati.

Aiemmat tunnustusten saajat:
2006 Posti Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2010 Steveco Oy – 2011 Puolustusvoimat – 2012 HUS-konserni – 2013 Best-Hall Oy – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo

Vuoden 2017 Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vauhdilla käyntiin

Sandvik sai Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatin tunnustuksena hienosti hoidetusta henkilöstöliikunnasta.

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoitusprosessi on suunnattu kaikille organisaatioille, jotka haluavat kehittää ja toteuttaa henkilöstöliikuntaohjelmaa osana kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Sandvikin Lahden tuotetehtaalla prosessiin tartuttiin maaliskuussa.

Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -henkilöstöliikunnan kartoitusprosessi sisältää sähköisen SAT-kyselyn lisäksi yhteenvetoraportin ja palautepalaverin. Kartoitus käynnistyy vastaamalla sähköiseen kyselylomakkeeseen, jonka avulla avataan henkilöstöliikunnan nykytilaa; johtamista ja resursointia, liikuntamahdollisuuksien tarjontaa, panostusta liikuntaan, liikkumisen olosuhteita ja liikuntatoiminnan suunnittelua. Vastausten pohjalta tuotetaan yhteenvetoraportti, josta selviävät mm. nykyiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Asiantuntija käy läpi raportin yhdessä yrityksen edustajien kanssa ja antaa samalla mahdollisia kehitysehdotuksia henkilöstöliikuntaohjelmaan.

Juuri näin prosessi eteni Sandvikin Lahden tuotetehtaalla. Maailman laajimman tuotevalikoiman kaivosteollisuuteen tarjoavalla Sandvik Mining and Constructionilla on Suomessa useita toimipisteitä. Lahden tehtaalla henkilöstöä on noin 160, joista puolet on toimihenkilöitä ja toinen puoli työntekijöitä.

Henkilöstöliikuntaan Sandvikilla on panostettu hyvin aiemminkin. Muun muassa laaja kirjo liikuntatarjontaa kuntosaleista erilaiseen ryhmäliikuntaan on ollut työnantajan 100-prosenttisesti tukemaa jo useita vuosia. SAT-kartoitus Sandvikilla toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Prosessin lähtökohdista ja etenemisestä kertoo hankinnan asiantuntija Ulla Juvonen, joka toimii työnsä ohella Sandvikin henkilöstöliikuntatiimin puheenjohtajana ja vastaa vapaa-ajan liikuntatarjonnan koordinoinnista.

Todellinen hyöty saadaan seurannan kautta

– Kaiken kaikkiaan henkilöstö on meillä liikunnallista. Tuettuja liikuntapalveluja käyttää arviolta noin puolet, lisäksi osalla tiedän olevan erikoisempia liikuntaharrastuksia, jotka eivät tuen piiriin sisälly. Myös aktiivisten työmatkaliikkujien osuus tuntuu olevan suuri, arvioi Juvonen.

Laajemmin henkilöstöliikuntaohjelmaa kartoittavaan prosessiin tartuttiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun asiantuntijan ehdotuksesta. Kyselyyn Juvonen vastasi yhdessä kollegansa kanssa, jonka vastuulla ovat työterveyteen liittyvät tukitoimet. Hän toteaa osaan kysymyksistä vastausten löytyneen helposti, osaa jouduttiin pohtimaan tarkemmin.

– Erityisesti joihinkin kyllä/ei -kysymyksiin kaipasimme mahdollisuutta avata vastausta sanallisesti enemmän. Palautepalaverissa yhteenvetoraportin käsittelyn yhteydessä niitä täydensimmekin.

Prosessi nosti ajatuksia myös mahdollisista kehityskohteista. Miten saisimme työpaikka- ja työmatkaliikunnasta tiedottamisen avulla vielä houkuttelevampaa? Miten erityisesti toimistotyötä tekevät saataisiin kiinnittämään enemmän huomiota työaikaisen aktiivisuuden lisäämiseen jne. Juvonen uskoo, että joihinkin aiheisiin tullaan tarttumaan jo lähiaikoina.

Yksittäisten ideoiden ja toimenpiteiden edistämisen ohella hän kokee prosessin tukevan ennen kaikkea pitkäkestoiseen henkilöstöliikuntaohjelmaan sitoutumista.

– Todellinen hyöty saadaan seurannan kautta, kun oikeasti nähdään, miten toiminta muuttuu ja kehittyy tavoitteiden mukaan.

Kuva Sandvikin Lahden tehtaan henkilöstölle järjestetystä hiihtokoulusta

Työpaikkojen liikuttavin tapahtuma Yri­tys­ma­ra­ton­vies­ti 19.5.2017

Yritysmaratonviesti liikuttaa työpaikkoja 19.5.2017 Helsingin Töölönlahdella. Tapahtuma on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana Suomen yhdeksi suurimmista työhyvinvointitapahtumista.

Perjantai-iltapäivän aikana työpaikkajoukkueet kiertävät ympäri Töölönlahtea 19x2km viestijuoksussa. Yksi osuus on yksi kierros ympäri lahden. Lyhyiden osuuksien lisäksi, yritysjoukkueet voivat valita sarjan kunto-, rento- tai kilpasarjasta joukkueen oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Tapahtuma sopii siis kaikille!

Palkintona jokaiselle osallistuvalle yritykselle on iso kasa iloista mieltä, hikeä ja naurua. Sarjojen voittajat ja paras kannustusjoukkue palkitaan lisäksi tuotepalkinnoin. Yritysmaratonviestin jatkoilla puidaan osuuksia vielä samana iltanakin!

Yritykset liikuttavat tapahtumassa myös alakouluikäisiä lapsia

Yritysmaratonviesti järjestetään tänä vuonna yhdeksännen kerran. Suomen Olympiakomitean liiketoimintayksikön järjestämän tapahtuman tuotoista ohjataan varoja Lasten Liike iltapäivään, jonka päämääränä on taata jokaiselle lapselle harrastus koulupäivän yhteyteen.

Tapahtuma liikuttaa siis lähes 300 eri työpaikkaa, 4000 työntekijää ja alakouluikäisiä lapsia Suomessa!

Vielä ehtii mukaan

Vuoden 2017 tapahtumaan on vielä joukkuepaikkoja jäljellä! Ilmoittautuminen sulkeutuu toukokuun alussa, joten kerää oma joukkueenne mukaan nyt!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yritysmaratonviesti.fi

Unelmien liikuntapäivä 10.5. työpaikoilla

Toukokuun 10. päivä vietetään 100-vuotiaan Suomen yhteistä liikuntapäivää. Rakennetaan yhdessä Suomen suurin liikuntatapahtuma!

Unelmien liikuntapäivä on erinomainen tilaisuus innostaa oma työyhteisö ideoimaan erilaisia liikkumisen tapoja ja toteuttaa yhdessä liikunnallinen päivä. Sopisiko ”pyörällä töihin”- päivä teille, haastatteko yhdessä toisen työpaikan hissittömään päivään, innostatteko tiiminne taukojumppaan tai toteutatteko kävelykokouksia? Mitä juuri teidän työpaikkanne ihmiset haluaisivat tehdä? Mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin ideoita.

Unelmien liikuntapäivää vietettiin ensimmäisen kerran viime vuoden toukokuussa. Yksittäiset ihmiset ja eri toimijat järjestivät yhteensä lähes 2 000 onnistunutta tapahtumaa ja Suomi täyttyi iloisista ja yhdessä järjestetyistä liikunnan hetkistä. Nyt tänä vuonna tavoitteena on ainakin 5 000 tapahtumaa. Kutsumme kaikki työyhteisöt mukaan päivän ideointiin ja samalla osallistumaan liikkuen Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan!

Ilmoita työpaikkanne tapahtuma unelmienliikuntapäivä.fi –palvelussa. Ihan kaikki tapahtumat, pienimmätkin, kannattaa ilmoittaa! Näin teidänkin työpaikkanne tai tiiminne on yhdessä tekemässä Suomen suurinta liikuntatapahtumaa, joka näkyy ja kuuluu isosti myös mediassa. Kaikki tapahtumansa ilmoittaneet osallistuvat liikettä lisäävien palkintojen arvontaan. Arvonnat suoritetaan maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun 10. päivä. Lisäksi 100 ensimmäiselle tapahtuman ilmoittajalle luvassa yllätyspalkinto.

Lisätietoja Unelmien liikuntapäivästä

Näin toimitusjohtajasta kehkeytyi triathlonisti

Miten rakentui kaari maailman suurimmasta urheilutapahtumasta Espoossa sijaitsevan yrityksen työhyvinvointihankkeeseen? Entä mitä huipputriathlonisti-Kaisa opetti toimitusjohtaja-Harrille?

– Asiat johtivat toiseen ja loksahtelivat luontevasti paikoilleen, kiteyttää Atoksen toimitusjohtaja Harri Saikkonen. Ihan noin tiivistetysti tapahtumasarjaa ei kannata sivuuttaa, koska tarinassa on metkojen käänteiden ohella suurta viisautta, joka voi hyödyttää niin muutosprosesseja läpi vievää yritysjohtoa kuin muutokseen tervettä suhtautumista etsiviä työntekijöitä.

Ylivertaista olympialaisten IT-osaamista

Eurooppayhtiö Atos SE on johtava digitaalisten palveluiden tarjoaja Euroopassa. Yhtiössä työskentelee noin 100 000 työntekijää 72 maassa. Atos keskittyy liiketoimintateknologioihin, jotka edistävät organisaatioiden kehittymistä ja kasvua. Kansainvälisen Olympiakomitean virallisena IT-kumppanina Atos on edistänyt maailman suurimman urheilutapahtuman kehittymistä menestyksekkäästi jo vuodesta 1989.

Uusimpana näyttönä olivat Rion olympialaiset ja paralympialaiset.
– Olemme yhteistyöstä äärettömän ylpeitä. Kaikki sujui jälleen erinomaisesti, vaikka kehityksen vauhti on huimaavaa, toteaa Saikkonen.

Vuosien varrella kansainvälinen kumppanuusmalli on jalkautunut eri maihin. Suomen Olympiakomitea ja Atos solmivat yhteistyösopimuksen tammikuussa.
– Lähtökohtaisesti haimme yhteistyöhön ennakkoluulottomuutta ja monisuuntaisuutta. Me tarjoamme omaa osaamistamme, vastavuoroisesti haluamme saada apua henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen, toteaa Saikkonen.

Yllätyslahjasta kasvoi työhyvinvointihanke

Tässä kohdassa tarinaan tulee pieni yksityinen sivujuonne.
– Reilu vuosi sitten kesällä Anttoni Vesterinen tiimistäni suoritti ensimmäisen Ironman-kisansa Ranskassa. Kuunnellessani hänen kuninkuusluokan kokemustaan satuin ajattelemaan ääneen, että ”olisi mahtavaa itsekin joskus pystyä johonkin tuommoiseen”.

Ironman-Vesterinen tallensi lausahduksen mieleensä sillä seurauksella, että vielä samana syksynä Saikkonen sai 40-vuotissyntymäpäivälähjaksi valmiiksi printatun ilmoittautumiskupongin Vierumäki Finntriathloniin 2.7.2016.

– Otin haasteen vastaan, mutta heitin sen välittömästi laajemmalle: ”kai täältä lähtee muitakin mukaan…”

Se oli hyvä heitto. Suorastaan erinomainen, kun samanaikaisesti oltiin kehittämässä yhteistyötä Suomen Olympiakomitean kanssa. Asiat johtivat toiseen ja Saikkosen Finntriathlon-projektista muotoutui Atoksen kahdeksan kuukauden mittainen työhyvinvointihanke, johon ilmoittautui mukaan noin 20 prosenttia henkilökunnasta.

Kaisan avulla kohti Vierumäkeä

Olympiakomitean kumppanuuden kautta Atoksen kummiurheilijaksi nimetty valovoimainen triathlonisti Kaisa Lehtonen sitoutui hankkeeseen päävalmentajaksi.
– Hänen hommanaan oli ratkaista, miten ihmiset, jotka eivät koskaan aikaisemmin olleet minkäänlaista extreme-urheilua harrastaneet, onnistuisivat etenemään olympialajin osittaiseen suorittamiseen alle vuodessa.

Kohti talvea lähdettiin 10 harjoituskerran ohjelmalla, jonka puitteissa fyysisten harjoitteiden ohella perehdyttiin muun muassa ravitsemukseen ja lepoon.
– Heti ensimmäisellä kerralla Kaisa paalutti tosiasioita kohdalleen. Höpöä oli hänen mielestään esimerkiksi se, että triathlonin harjoittelu pitäisi aloittaa välineiden hankinnalla. Kun hän kysyi, kuinka moni oli jo käynyt pyöräkaupassa, aika monella meistä oli tassu pystyssä, naureskelee Saikkonen.

Paljon oli talven aikana töitä tehtävä, hän toteaa, mutta kiittelee samalla, kuinka mahdottoman mielenkiintoista ja kivaa oli työporukan kanssa treeniohjelmaan osallistua.

Lopputuloksena oli oikein onnistunut Vierumäki Finntriathlon.
Osa Atoksen porukasta osallistui vain yksittäisiin lajeihin, osa joukkueena jakaen eri lajisuoritukset, osa suoritti Saikkosen tavoin kaikki lajit, 1500 m uintia, 40 km pyöräilyä ja 10 km juoksua.
– Maalissa päällimmäisenä oli valtava ilo yhteisen mission saavuttamisesta. Sen tiedostin, että mikään supermies en ole, mutta entistä motivoituneempi olen pitämään itsestäni hyvää huolta.

Urheilusta oppia yrityselämään

Saikkonen uskoo, että urheilussa on paljon elementtejä, joita voitaisiin työyhteisöissä hyödyntää laajemminkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

– Atoksen työhyvinvointihanketta voi hyvin verrata vaikkapa yrityksen muutosohjelmaan, jossa ihmisiä autetaan etenemään paikasta A paikkaan B ja ottamaan vastuuta myös itse. Hyvin kirkkaan oivalluksen sain Kaisan käydessä läpi omaa harjoitusohjelmaansa, jonka tavoite oli kirjattu useamman vuoden päähän. Kun hän purki ohjelmaa vuosikelloiksi, kuukausiksi ja viikko-ohjelmiksi, ymmärsin konkreettisesti, että juuri nyt elettävän arjen valinnat ratkaisevat. Joka päivä on itse otettava ja kannettava vastuu myös omista fyysisen aktiivisuuden valinnoista.

Atoksessa urheilun oppien ammentaminen jatkuu. Työhyvinvointiin kehitetään olemassa olevan henkilöstökerhotoiminnan rinnalle uusia tulokulmia yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Lisää inspiraatiota työhön tuo taatusti Havaijin menestyksekkäältä kisareissulta kotiutuva triathlonisti Kaisa Lehtonen.

– Olemme vakuuttuneita siitä, että suunnitelmallisen henkilöstöliikunnan avulla voidaan monin tavoin kehittää työyhteisön kyvykkyyttä, hyvinvointia ja yhteenkuuluvaisuutta. Ja totta kai se, kohdataanko asiakkaat suupielet ylös- tai alaspäin, näkyy liiketoiminnassakin. Hyvät asiat johtavat toiseen, summaa Saikkonen.

Kuvassa treenitauolla vas. Jouni Mäkelä, Hanna Koukkula, Harri Saikkonen, Anttoni Vesterinen, Jiska Druey, Timo Jutila (Caruna) ja etualalla Atoksen kummiurheilija Kaisa Lehtonen, joka sijoittui viidenneksi Havaijin legendaarisessa Ironman-kilpailussa 8.10.2016.