Kategoria: Tarinat
Eduskunnan perinteikäs urheilukerho liputtaa matalan kynnyksen liikunnan puolesta
[et_pb_section admin_label=”section”][et_pb_row admin_label=”row”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text admin_label=”Text” background_layout=”light” text_orientation=”left” use_border_color=”off” border_color=”#ffffff” border_style=”solid”]
Jos vuonna 1945 perustettu Eduskunnan urheilukerho perustettaisiin tänä päivänä, sen nimi olisi varmaan Eduskunnan liikuntakerho. Niin vahvasti pääpaino on matalan kynnyksen liikunnassa, vaikka paljon myös urheilua sisältääkin, painottaa urheilukerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Uotila.
– Urheilukerhon toiminnan tavoitteena tulee olla kannustaa liikkumaan heitäkin, jotka eivät liiku lainkaan tai liikkuvat liian vähän. Ne, jotka harrastavat liikuntaa aktiivisesti, liikkuisivat ilman urheilukerhoakin, perustelee Uotila.
Esimerkkejä matalan kynnyksen liikuntakulttuurista ovat mm. joka syksy istuntokauden alussa järjestettävä liikunta-aamupäivä, jonka yhteydessä matala kynnys tarkoittaa käytännössä vaikkapa sauvakävelyä tapahtumapaikalle. Uotilan toinen esimerkki liittyy porrasteluun.
– Olen itse sitoutunut käyttämään rappuja ja haluan innostaa siihen muitakin. Kehitin aikoinaan rappuremmi-kampanjan, jolla kannustetaan hyödyntämään rappuja hissien sijaan. Suunnittelin jopa rappuremmi-pinssin, jonka rintaan laittaessaan sitoutuu käyttämään rappuja ja viestimään asiaa muillekin.
Rappuremmiä Eduskuntatalossa on kaikkiaan noin 950 henkilöä.
– Joukko on iso ja tehtäviltään ja työrytmeiltään niin moninainen, että olemme päätyneet tarjoamaan monipuolisesti työkykyä ylläpitäviä ja työssä jaksamista tukevia liikuntapalveluja talon sisällä. Urheilukerhon lisäksi liikuntapalveluista vastaa nelihenkinen koulutus- ja liikuntapalvelutiimi yhteistyössä työterveysaseman ja liikuntapalveluja tuottavan yhteistyökumppaniyrityksen kanssa, kertoo palveluasiantuntija Raisa Ketonen. Suuri rooli on myös työn luonteen hyvin tuntevalla työfysioterapeutti Tarja Nuoramolla.
– Lyödään viisaita päitä yhteen, mikä olisi innostavaa ja houkuttelevaa eri tavoin liikkuville. Monipuolisen ohjatun ryhmäliikuntatarjonnan ohella omaehtoista liikuntaa mahdollistavat mm. sisäpelailuun muuntautuva liikuntatila, kuntosalit, uima-allas ja sekä tietysti mahtava määrä portaita.
Tuntitolkulla istumista
Positiiviseksi ongelmaksi Ketonen kuvaa työn imua.
– Työlleen antautumisen seuraaminen on ihailtavaa ja huolestuttavaakin. Välillä kauhistellaan, rapistuuko kansanedustajien kunto nelivuotiskauden aikana, koska täällä istutaan aivan liikaa. Henkilökohtaisissa työhuoneissa on toki säädettäviä työpöytiä ja erilaisia ergonomisia apuvälineitä, kuten istumatyynyjä ja jalkakorokkeita, mutta päärakennuksessa Museoviraston valvonnan alla oleviin tiloihin ja kalusteisiin ei mitä tahansa apuvälineitä voi yhdistää, Ketonen toteaa.
Toimivien ratkaisujen etsimiseen on herätellyt myös keväällä tehty Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, johon Ketonen paneutui yhdessä Nuoramon kanssa.
– Kattava kartoitus sisälsi laaja-alaisesti henkilöstöliikuntaa avaavia kysymyksiä. Ilahduttavaa oli huomata, että miltei kaikkiin kysymyksiin pystyimme vastaamaan, että homma on hoidossa ja puitteet kunnossa. Todella paljon meillä ihmiset liikkuvat. Joukossa on urheilullisemmin suuntautuneista palauttavamman liikunnan harrastajiin. Työmatkaliikunta on hyvin suosittua ja pyöräparkit aivan täynnä.
Kehityskohteitakin kartoitus paljasti.
– Viestinnästä todettiin, että vaikka tiedotuskanavat ovat kunnossa, tavoittamisessa on ongelmia. Liikuntatiedotteet vilahtavat ymmärrettävästi ohi, kun kansanedustaja saattaa saada 500 viestiä päivässä. Pohdinnan aihe on myös oman talon liikuntatarjonnan lisäksi mahdollisen liikuntaedun tarjoaminen. Jatkuvasti etsitään myös vinkkejä vähän liikkuvien mukaan saamiseen, summaa Ketonen.
Uotila nostaa onnistuneena motivointikeinona esiin Suomi 100 -juhlavuoden liikuntamaaottelun, johon Suomi haastoi mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden parlamentit.
– Perusidea oli, että parlamentit valitsivat syksyn aikana liikuntaviikon, jonka aikana kansanedustajia kannustettiin puolen tunnin ´hikiliikuntaan´. Sama malli voisi hyvin toimia vain talon sisäisenä. Kisailu auttaisi alkuun, ja isompi tavoite olisi ohjata omanlaiseen liikunnalliseen elämäntapaan.
Rappusista Eduskuntatalossa on jokaisen helppo aloittaa. Niitä on Uotilan laskujen mukaan alhaalta ylös lähemmäs 300 askelmaa!
Kuva: Hallituksen ja opposition perinteinen köydenveto Eduskuntatalon edessä eduskunnan liikunta-aamupäivänä 7.9.2017.
[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]
Näillä vinkeillä pysyt mukana työelämän murroksessa
Päivittäinen arkemme töissä on muuttunut, ja muuttuu, valtavalla vauhdilla. Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä muutos mahdollistaa monia hyviä asioita, mutta sen varjopuolena voi olla se, että meidän on oltava jatkuvasti saatavilla – “always on”.
Työn muuttumisen myötä työntekijöiden vapaus- ja vastuu kasvavat käsikädessä, jolloin kunkin on huolehdittava itse omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Suomen Olympiajoukkueen IT-kumppani Atos on yksi niistä yrityksistä, joka tietää yrityksen tuloksen syntyvän yksilöiden tuloksellisuuden myötä. Tästä syystä jokaiselle työntekijälle halutaan tarjota parhaat mahdolliset edellytykset henkilökohtaisiin onnistumisiin ja hyvinvointiin.
Olympiakomitean ja Atoksen asiantuntijat kokosivat 3 vinkkiä, joilla pysyt mukana työelämän murroksessa.
1. Pura kokonaistavoite osiin ja aseta mittarit
Iso kokonaistavoite kannattaa jakaa pienempiin osiin, joita voi mitata. Kun toiminnallesi on asetettu mittarit, pääset tarkastelemaan toimintaasi ja kysymään kysymyksiä, jotka taas auttavat sinua kehittämään toimintaasi. Omaa tekemistä kannattaa peilata mittareihin jatkuvasti ja kysyä itseltä, teenkö tavoitteen kannalta oikeita asioita?
2. Mind, Body, Soul – kaikki tasapainossa!
Pelkkä himoliikkuminen tai vitamiinit eivät ratkaise kokonaisuutta, jolla aito hyvinvointi saavutetaan. Moni työikäinen nipistää esimerkiksi unesta ymmärtämättä, että huono uni vaarantaa muut hyvinvoinnin peruselementit kuten oikeat ravitsemusvalinnat ja liikunnan. Kaikki liittyy kaikkeen ja siksi on tärkeää tarkkailla kokonaisuutta. Tasapainoa.
3. Rytmi ratkaisee!
Säännöllinen elämänrytmi auttaa saavuttamaan tasapainoisen tilan, jossa sinulla riittää virtaa niin työpäivän aikana kuin sen jälkeenkin. Pohdi onko sinulla arjessasi säännöllinen rytmi. Jos vastasit kyllä, jatka samaan malliin. Jos tiedät, ettei arjessasi ole rytmiä, kannattaa sellaiseen pyrkiä. Kokonaisuuden kannalta on parasta, jos rytmi säilyy arkipäivien ja viikonlopun välillä. Säännöllisyys kärsii, jos viikkorytmisi poikkeaa viikonlopun rytmistä.
Aava kannustaa yrityksiä kehittämään rohkeasti työhyvinvointiaan
Aava kannustaa yrityksiä kehittämään rohkeasti työhyvinvointiaan
Suomalainen perheyritys Lääkärikeskus Aava lähti Suomen Aktiivisin Työpaikka –kilpailun pääkumppaniksi, koska hanke on yhteiskunnallisesti tärkeä. Rehellinen palaute, konkreettiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset innostavat osallistuvia yrityksiä muutokseen.
Aavassa työhyvinvointi nähdään laajasti, ja sen kehittämisessä on aina mukana moniammatillinen tiimi. Työarjen aktiivisuuskin nähdään monipuolisesti. Liikunnan ja fyysisyyden lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat mm. työntekijöiden henkinen jaksaminen, yrityskulttuurin tila ja arkiset käytännöt. Aava ohjaa ennaltaehkäisevään tekemiseen ja kannustaa yrityksiä muuttamaan rohkeasti toimintamallejaan.
– Aktiivisuus-sana viittaa usein liikuntaan, mikä onkin tärkeää yritysten arjessa. Me tuomme aktiiviset muutokset myös työkulttuuriin, käytäntöihin ja yhteisöjen henkiseen hyvinvointiin, kertoo Aavan Hyvinvointipalveluiden projektipäällikkö Riikka Ravattinen.
SAT on loistava tapa aktivoida yrityksiä muutoksen alkuun. Kartoitus kertoo rehellisesti missä mennään ja mitä pitäisi kehittää. Osallistujien saama palauteraportti sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset potkivat positiivisesti eteenpäin.
Aava haastaa asiakkaitaan mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun ja ensimmäiset yritykset ovat jo vastanneet kyllä. Teknologia-alan yritys Okmetic ilmoitti heti kutsun saatuaan tulevansa mukaan.
– Olemme jo pitkään tehneet työtä henkilöstömme työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Lähdimme mukaan haasteeseen, koska halusimme saada palautetta kartoituksen avulla ja uusia vinkkejä henkilöstön työkyvyn tukemiseen, kertoo Okmeticin HR manager Anu Lehto.
Aavan SAT-paketti huomioi työhyvinvoinnin monipuolisesti
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa Aavan asiakkaiden tulosten purkamisessa on aina mukana työterveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija. Kehityskohteisiin tartutaan yhdessä yrityksen edustajien ja työterveystiimin kanssa. Psykologit valmentavat tarvittaessa uudenlaisen työkulttuurin asenteita ja antavat eväitä elämäntapamuutokseen. Aavan tarjoama SAT-paketti on monipuolinen ja asiakas voi valita siitä itselleen sopivat toimenpiteet. Tarkoitus on uudistaa yrityksen työkulttuuria ennakkoluulottomasti.
– Järjestämme asiakkaille motivoivia haasteita ja lisäämme tietoisuutta arkiaktiivisuuden merkityksestä luentojen ja videomateriaalien avulla. Lanseeraamalla uudenlaisia rutiineja ja pelisääntöjä yrityksen arkeen saa myös paljon aikaiseksi, kertoo Ravattinen.
Konkreettista palautetta työntekijöiden aktiivisuuden ja passiivisuuden suhteesta saadaan Fibion-mittareilla, jotka kulkevat taskussa työpäivän ajan. Yritys saa Aavan tiimiltä valmiudet pohtia, haluaako se pienentää työntekijöiden passiivisen paikallaanolon määrää, vai lisätä aktiivista liikettä.
– Hyvänä esimerkkinä asenteellisesta muutoksesta ovat liikkuvat palaverit, joissa noustaan neukkarista ja lähdetään yhdessä kävelylle. Piristävää vaihtelua, joka parantaa aivojen suorituskykyä ja motivoi istumista enemmän!
Työ- ja oppimisympäristöjen uudistaja Martela aktivoi nyt omaa porukkaansa sekä kumppaneitaan
Työ- ja oppimisympäristöjen uudistaja Martela aktivoi nyt omaa porukkaansa sekä kumppaneitaan
Martela on pääyhteistyökumppani Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 –kilpailussa. Kilpailun tavoitteena on luoda ”lisää liikettä suomalaisille työpaikoille”, mikä sopii erittäin luontevasti yhteen työhyvinvointia edistävän liiketoimintamme kanssa. Lisäksi se on mainio mahdollisuus aktivoida omaa porukkaamme, kertoo Martela Groupin henkilöstöjohtaja Maija Kaski.
Martela kehittää aktiivisia työpaikkoja
Martela kehittää käyttäjälähtöisiä ratkaisuja tämän päivän liikkuvaan työhön ja monitilatoimistoihin. Martela on yli 70 vuotta sitten perustettu perheyritys ja yksi Pohjoismaiden johtavia työympäristöihin keskittyneitä yrityksiä. Kokonaispalvelumme kattaa koko toimitilan muutoksen työympäristötarpeen määrittelystä ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka. Työpaikkojen hyvinvoinnin lisääminen on tekemisemme ytimessä.
Inspiraatiota ja ohjausta kumppanuuden avulla.
Kumppanuuden alussa tehty SAT-kartoitusprosessi antoi meille hyvän kuvan Martelan aktiivisen arjen nykytilasta. Saimme palautetilaisuudessa hyvän yhteenvetoraportin sekä suosituksia kehitysalueiksi. Innostuimme pureutumaan vielä tarkemmin asiaan ja toteutimme aktiivisuuskyselyn, joka antoi meille tarkan kuvan martelalaisten liikkumisesta ja vireydestä.
Martelalaiset ovat aktiivista porukkaa sekä töissä että vapaa-ajalla. Yhtenä esimerkkinä vientitiimimme Juuso Kosonen, joka vetää osan kehityskeskustelua tiimiläistensä kanssa juoksulenkillä. Mutta selkeitä kehitysalueitakin löytyi: esimerkiksi työmatkaliikunta voisi olla yksi tuettavista asioista. Saimme myös vastaajilta erittäin hyviä ideoita työpäivän ja vapaa-ajan aktivoimiseen. Olemme valinneet vastausten perusteella fokusalueet, joita lähdetään kehittämään aluekohtaisten tarpeiden mukaisesti, valittujen aktiivien vetämänä, Maija kertoo.
SAT-kumppanuus on antanut meille mahtavia mahdollisuuksia päästä treenaamaan huippujen kanssa. Olemme jo osallistuneet Sami ”Musti” Jauhojärven hiihtotreeneihin sekä saaneet oppeja naisten jääkiekon olympiajoukkueelta! Osallistumme toki myös toukokuiseen Yritysmaratonviestiin kahdella joukkueella.
Hyvinvoinnin tukeminen osana yrityskulttuuria
Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, ja yrityksen johdon tehtävä on varmistaa, että henkilöstöllä on edellytykset toimia tehokkaasti, kehittyä ja viihtyä työssään. Kun ympäristö ja kulttuuri ovat linjassa keskenään, henkilöstöllä on edellytykset toteuttaa itseään omaksi ja työnantajansa hyväksi. Tyytyväinen ja hyvinvoiva ihminen tekee parempaa työtä – ja pysyy mukana pidempään. Olemme haastamassa myös yhteistyökumppaneitamme mukaan SAT-kilpailuun ja uskomme saavamme kovan kisan aikaiseksi! Tästä tulee kaikin tavoin vauhdikas vuosi!
Fazer Food Services tarjoaa merkittävän hyvinvointilisän sopimusasiakkailleen
Hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä isolla Y:llä. Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 -kilpailun pääyhteistyökumppanuus on meille erinomainen mahdollisuus auttaa asiakasyrityksiämme menestymään. Tänä vuonna tarjoamme heille Olympiakomitean SAT-kartoitusprosessin veloituksetta, kiteyttää yritysasiakkuuksien johtaja Kristian Helanne.
Hän toteaa yhteistyön Olympiakomitean kanssa vaikuttavan maanlaajuisesti. Pääsääntöisesti sopimusravintoloitsijana toimivan ruokailupalveluyritys Fazer Food Servicesin lähes 600 ravintolassa tarjoillaan päivittäin 130 000 lounasta noin 3 300 ammattilaisen voimin. Asiakkaita ovat niin yritykset, yhteisöt, päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja palvelutalot kuin valtion virastot ja kuntien laitokset.
– Missiomme mukaisesti tarjoamme ruokaa, jolla on merkitys, mutta samalla haluamme aktiivisesti olla mukana vaikuttamassa hyvinvointikokonaisuuteen, liikunta, ravinto ja lepo. Hyvin ajankohtainen eri tulokulmia yhdistävä osio on mm. aivojen hyvinvoinnin tukeminen, Helanne sanoo.
Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi Fazer Food Services tarjoaa tänä vuonna sopimusasiakkailleen veloituksetta SAT-kartoitusprosessin, joka mahdollistaa myös Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 -kilpailuun osallistumisen.
– Prosessi on työpaikkaliikunnan käytäntöjen kartoittamiseen kehitetty konkreettinen työkalu, joka sisältää sähköisen kyselyn, yhteenvetoraportin ja palautetilaisuuden. Palautetilaisuuteen osallistuvat sekä Olympiakomitean henkilöstöliikunnan asiantuntija että Fazer Food Servicesin asiakkuuspäällikkö. Näin asiakasyritys saa hyvinvoinnin käytäntöjen kehittämisen tueksi toimenpidesuosituksia ja ohjeita niin työpaikkaliikunnasta kuin terveellisestä ravinnosta.
Kuulostaa vastustamattoman hyvältä tarjoukselta – ja sellaiseksi se on ymmärrettykin! Helanne joutuu vielä hillitsemään nimien julkistamista muotoillessaan alkuvuonna tehtyjen tarjousten saamaa vastaanottoa.
– Voimme sanoa saaneemme loistavan vastaanoton suomalaista yhteiskuntaa laajasti edustavilta merkittäviltä tahoilta. Oletettavaa on, että Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 -kilpailun taso tulee olemaan kova.
Mukana myös Yritysmaratonviesti-yhteistyökumppanina
Kevään Yritysmaratonviestissä Töölönlahdella 25.5. Fazer Food Servicesillä on monta roolia.
Sopimusasiakkaita innostetaan mukaan tarjoamalla heille osallistuminen iloiseen työhyvinvointi-iltapäivään, tapahtumapaikalla toteutetaan kaikille avoin myyntipiste, ennakkoon osallistujat voivat tilata kana-, kinkku- ja vegaaniset vaihtoehdot sisältäviä piknik-kasseja ja tietysti mukana on oma viestijoukkue!
– Haastoin oman tiimini asiakkuuspäälliköt mukaan ja treenikausi on menossa. Osallistumissarjaa ei tosin ole vielä valittu, kilpasarjassa tuskin ollaan, naureskelee Helanne.
Hyvinvoinnin edistäminen hyväntuulisesti ja yhteistoimin tuo merkittävää etua koko yhteiskunnalle.
Lapset juoksuttivat aktiivisia yrityksiä
Lähes 4000 juoksijaa yli 250 aktiivisesta yrityksestä juoksi viime perjantaina hyvän asian puolesta Helsingin Töölönlahden Yritysmaratonviestissä. Tapahtuma tuotti yli 30 000 euroa Lasten Liikkeelle!
Yritysmaraton kasvaa vuosi vuodelta
Yritysmaratonviestistä on kasvanut aina aurinkoisen sään, hyvän tunnelman ja sujuvien järjestelyjen puolesta Suomen suurin yritysjuoksutapahtuma. Tänä vuonna saavutettiin jälleen myös uusi ennätys osallistujamäärässä.
”Lasten Liike toi tapahtumaan uudella tavalla merkityksellisyyttä. Palautteen perusteella hyvän asian puolesta liikkuminen innosti myös osallistujia!”, kertoi tapahtuman järjestämisestä vastannut Carita Riutta Olympiakomiteasta.
Lasten Liikkeestä voit lukea lisää osoitteessa www.lastenliikeiltapaiva.fi
Mistä Yritysmaratonviestissä on kyse?
Yritysmaratonviesti on iloisen tunnelman yritysjuoksutapahtuma, jossa kierretään Töölönlahtea viestijuoksuperiaatteella noin maratonin pituinen matka, yhteensä 19 noin 2,1 kilometrin kierrosta. Sarjoja on kolme rento-, kunto- ja kilpasarja, joten mukaan voi lähteä oman työpaikan tiimillä vaikkapa kävellen. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 25.5.2018.
Kiitos kaikille juoksijoille! Juoksitte hyvän asian puolesta. Ensi vuonna entistä isommin ja vaikuttavammin!
Katso lisää Yritysmaratonviestin fiiliskuvia. Tapahtumasta lisää nettisivuilla www.yritysmaratonviesti.fi
Kiilto Oy on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2016
Vuosittain jaettavalla Suomen Aktiivisin Työpaikka tunnustuksella halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana työhyvinvointia. Vuodesta 2006 alkaen jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Suomen Aktiivisin Työpaikka 2016 tunnustuksen saaja on Kiilto Oy.
Kiilto Oy on Tampereella vuonna 1919 perustettu perheyritys, joka on laajentunut noin 800 työntekijän kansainväliseksi Kiilto Family -konserniksi. Tunnustuksen myöntämisperusteissa kiitettiin perheyrityksen kestävää liikuntamyönteistä arvopohjaa, joka on mahdollistanut vastuullisen työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan kehittämisen ja toteuttamisen.
– On selvää, että jokaisen tulee huolehtia henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta yrityksen vastuulla on huolehtia hyvistä työn tekemisen olosuhteista. Vastavuoroisuus ja vastuullisuus korreloivat suoraan tuloksellisuuteen, toteaa henkilöstöjohtaja Antti Uski.
Kiillossa on kiva olla
Henkilökuntaan kuuluu työntekijöitä, jotka tekevät koko elämäntyönsä Kiillossa. Vuodesta 1995 Kiilto Familyn palveluksessa työskennellyt konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi kertoo henkilöstöliikuntamuotojen seurailleen ajan kulkua.
– 70- ja 80-luvulla Kiillon Kuntoilijoiden järjestämät liikuntatapahtumat ja urheilukisat ovat muokkautuneet nykyiseksi Tykki-tiimin suunnittelemaksi ja koordinoimaksi systemaattiseksi työhyvinvointitoiminnaksi. Perinteikkyyttä kuvaa silti hyvin esimerkiksi se, että ainakin niin kauan kuin itse olen ollut täällä töissä – ja yhä edelleen – Kiillolla on omia liikunta- ja pelivuoroja kotikunta Lempäälän jäähallissa ja lähikoululla.
Suuri ryhtiliike työhyvinvointitoiminnassa toteutettiin 2010-2011.
– Jäsensimme työhyvinvointiohjelman viiteen osa-alueeseen, jotka ovat liikunta, työyhteisö ja työympäristö, oma terveys ja toimintakyky, osaaminen ja johtaminen. Kaikille osa-alueille luotiin omat mittarit, jotka mahdollistavat seurattavuuden, ja joiden tulokset kiistatta kiinnostavat myös johtoa, sanoo Uski.
Liikunta-osion kehittämisessä ja arvioinnissa keskeinen työkalu on Työpaikan liikuntaohjelman kartoitus, jota hyödynnetään konsernin yrityksistä Kiilto Oy:ssä ja KiiltoClean Oy:ssä.
– Yhdeksän osa-aluetta kattavan kartoituksen avulla toimintaa on kehitetty johdonmukaisesti ja vuodesta 2009 kahden vuoden välein tehtyjen arviointien tulokset ovat parantuneet joka kerta. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä onnistuneesti oikeiksi kehityskohteiksi valitut käytännön toimenpiteet, että jatkuvasti lisääntynyt mielenkiinto asiaa kohtaan, tarkentaa Uski.
Kiilto Familyn HR-strategiassa työhyvinvointi on määritelty strategiseksi johtamisen välineeksi. HR-toiminnon lisäksi strategiassa on kuvattu mm. johdon, esimiesten ja työntekijöiden roolit työhyvinvoinnin edistämiseksi.
– Meillä ylin johto pitää henkilöstön terveyttä ja työkykyä ylläpitävää työhyvinvointitoimintaa keskeisenä sisäisen ja ulkoisen työantajakuvan johtamisen välineenä, toteaa Uski.
Liikuntamyönteinen ilmapiiri kannustaa aktiivisuuteen
Yrityksen johdosta välittyvä aktiivinen elämäntapa ja liikuntamyönteinen ilmapiiri jalkautuvat arjen toimintaan johdon esimerkin tuella.
Myös työhyvinvointitoimintaa koordinoivassa Tykki-tiimissä on mukana johdon edustaja. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen ja ennakoivan työhyvinvointitoiminnan suunnittelu.
– Työhyvinvoinnin kustannukset ovat vain murto-osa verrattuna mahdollisiin työkyvyttömyydestä aiheutuneisiin kustannuksiin, perustelee Uski. Pyrimme kehittämään kokonaisuuksia, joiden avulla olemme paremmin kiinni nimenomaan hyvinvoinnin hoitamisessa. Esimerkiksi työterveyshuollon joka syksy suorittamien kuntotestausten yhteyteen voidaan liittää esimerkiksi liikkuvuuskartoitus.
Paljon innostetaan työaikaiseen aktiivisuuteen.
– Harvoin meillä ihan koko työpäivää istutaan, toteaa Niemi. Esimerkiksi toimistotyössä on sähkösäädettävät työpöydät työasentojen vaihtelemiseksi ja pitkiä paikallaan oloja katkaistaan lisäksi taukoliikunnalla. Ehdottoman tärkeitä ovat liikunta-aktivaattorit, jotka oman työnsä ohella tsemppaavat työkavereita eri tavoin. Heidän työnsä on todella arvokasta niin me-hengelle kuin fyysisen aktiivisuuden esillä pysymiselle arjessa.
Myös Uski kiittelee, kuinka hienoa on löytää työyhteisöstä luontaisesti liikkumisesta ja muiden kannustamisesta kiinnostuneita henkilöitä.
– Pyrimme pitämään heistä huolta tarjoamalla koulutusta ja yhteisöllistä tukea oman kiinnostuksen toteuttamiseen.
Muita henkilöstöliikuntaohjelmaan kirjattuja aktivointitoimenpiteitä tänä vuonna ovat mm. työpäivän aikaista aktiivisuutta edistävä Liiketoimintaa-kampanja, työmatkapyöräilykampanja sekä monipuolinen vapaa-ajan harrastustoiminnan tarjonta.
Tuloksellisuutta, jaettua hymyä ja ajatusten kirkkautta
Suomen Aktiivisimman työpaikan 2016 terveiset pähkinänkuoressa:
- Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimisella on selvä yhteys tuloksellisuuteen.
- Aktiivinen henkilöstöliikunta lisää yhteenkuuluvuutta ja luo positiivista yrityshenkeä. ”On suuri merkitys ilmapiirille, löydätkö työkavereiden kanssa työn lisäksi muutakin yhteistä.”
- Työhyvinvointi on yksinkertaisimmillaan hymyä ja ajatusten kirkkautta. ”Maanantaina esimiespäivässä puolentoista minuutin taukojumppa nosti heti fiiliksen ylös.”
- Pitkäkestoinen ja systemaattinen työ palkitaan.
Lisätietoja
Olympiakomitea, työyhteisöliikunnan asiantuntija Satu Ålgars, puh. 050 583 1696, projektipäällikkö Ahti Romo, puh. 040 5544 647
Kiilto Family Oy, konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi, puh. 040 7118169
Kuva: Suomen Aktiivisin Työpaikka 2016 tunnustuksen vastaanottivat 8.2.2017 Kiilto Oy:n henkilöstöjohtaja Antti Uski ja konsernijohtajan assistentti Tiina Niemi.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Työpaikan liikuntaohjelman kartoitus -työkalun avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Aktiivisen Työpaikan Sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun. Kartoitusta toteuttavat liikunnan aluejärjestöt ja vuosittaisen tunnustuksen saajan valitsee Olympiakomitean koordinoima henkilöstöliikunnan asiantuntijaraati.
Aiemmat tunnustusten saajat:
2006 Posti Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2010 Steveco Oy – 2011 Puolustusvoimat – 2012 HUS-konserni – 2013 Best-Hall Oy – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo
Vuoden 2017 Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vauhdilla käyntiin
Sandvik sai Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatin tunnustuksena hienosti hoidetusta henkilöstöliikunnasta.
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoitusprosessi on suunnattu kaikille organisaatioille, jotka haluavat kehittää ja toteuttaa henkilöstöliikuntaohjelmaa osana kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Sandvikin Lahden tuotetehtaalla prosessiin tartuttiin maaliskuussa.
Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -henkilöstöliikunnan kartoitusprosessi sisältää sähköisen SAT-kyselyn lisäksi yhteenvetoraportin ja palautepalaverin. Kartoitus käynnistyy vastaamalla sähköiseen kyselylomakkeeseen, jonka avulla avataan henkilöstöliikunnan nykytilaa; johtamista ja resursointia, liikuntamahdollisuuksien tarjontaa, panostusta liikuntaan, liikkumisen olosuhteita ja liikuntatoiminnan suunnittelua. Vastausten pohjalta tuotetaan yhteenvetoraportti, josta selviävät mm. nykyiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Asiantuntija käy läpi raportin yhdessä yrityksen edustajien kanssa ja antaa samalla mahdollisia kehitysehdotuksia henkilöstöliikuntaohjelmaan.
Juuri näin prosessi eteni Sandvikin Lahden tuotetehtaalla. Maailman laajimman tuotevalikoiman kaivosteollisuuteen tarjoavalla Sandvik Mining and Constructionilla on Suomessa useita toimipisteitä. Lahden tehtaalla henkilöstöä on noin 160, joista puolet on toimihenkilöitä ja toinen puoli työntekijöitä.
Henkilöstöliikuntaan Sandvikilla on panostettu hyvin aiemminkin. Muun muassa laaja kirjo liikuntatarjontaa kuntosaleista erilaiseen ryhmäliikuntaan on ollut työnantajan 100-prosenttisesti tukemaa jo useita vuosia. SAT-kartoitus Sandvikilla toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Prosessin lähtökohdista ja etenemisestä kertoo hankinnan asiantuntija Ulla Juvonen, joka toimii työnsä ohella Sandvikin henkilöstöliikuntatiimin puheenjohtajana ja vastaa vapaa-ajan liikuntatarjonnan koordinoinnista.
Todellinen hyöty saadaan seurannan kautta
– Kaiken kaikkiaan henkilöstö on meillä liikunnallista. Tuettuja liikuntapalveluja käyttää arviolta noin puolet, lisäksi osalla tiedän olevan erikoisempia liikuntaharrastuksia, jotka eivät tuen piiriin sisälly. Myös aktiivisten työmatkaliikkujien osuus tuntuu olevan suuri, arvioi Juvonen.
Laajemmin henkilöstöliikuntaohjelmaa kartoittavaan prosessiin tartuttiin Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun asiantuntijan ehdotuksesta. Kyselyyn Juvonen vastasi yhdessä kollegansa kanssa, jonka vastuulla ovat työterveyteen liittyvät tukitoimet. Hän toteaa osaan kysymyksistä vastausten löytyneen helposti, osaa jouduttiin pohtimaan tarkemmin.
– Erityisesti joihinkin kyllä/ei -kysymyksiin kaipasimme mahdollisuutta avata vastausta sanallisesti enemmän. Palautepalaverissa yhteenvetoraportin käsittelyn yhteydessä niitä täydensimmekin.
Prosessi nosti ajatuksia myös mahdollisista kehityskohteista. Miten saisimme työpaikka- ja työmatkaliikunnasta tiedottamisen avulla vielä houkuttelevampaa? Miten erityisesti toimistotyötä tekevät saataisiin kiinnittämään enemmän huomiota työaikaisen aktiivisuuden lisäämiseen jne. Juvonen uskoo, että joihinkin aiheisiin tullaan tarttumaan jo lähiaikoina.
Yksittäisten ideoiden ja toimenpiteiden edistämisen ohella hän kokee prosessin tukevan ennen kaikkea pitkäkestoiseen henkilöstöliikuntaohjelmaan sitoutumista.
– Todellinen hyöty saadaan seurannan kautta, kun oikeasti nähdään, miten toiminta muuttuu ja kehittyy tavoitteiden mukaan.
Kuva Sandvikin Lahden tehtaan henkilöstölle järjestetystä hiihtokoulusta
Työpaikkojen liikuttavin tapahtuma Yritysmaratonviesti 19.5.2017
Yritysmaratonviesti liikuttaa työpaikkoja 19.5.2017 Helsingin Töölönlahdella. Tapahtuma on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana Suomen yhdeksi suurimmista työhyvinvointitapahtumista.
Perjantai-iltapäivän aikana työpaikkajoukkueet kiertävät ympäri Töölönlahtea 19x2km viestijuoksussa. Yksi osuus on yksi kierros ympäri lahden. Lyhyiden osuuksien lisäksi, yritysjoukkueet voivat valita sarjan kunto-, rento- tai kilpasarjasta joukkueen oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Tapahtuma sopii siis kaikille!
Palkintona jokaiselle osallistuvalle yritykselle on iso kasa iloista mieltä, hikeä ja naurua. Sarjojen voittajat ja paras kannustusjoukkue palkitaan lisäksi tuotepalkinnoin. Yritysmaratonviestin jatkoilla puidaan osuuksia vielä samana iltanakin!
Yritykset liikuttavat tapahtumassa myös alakouluikäisiä lapsia
Yritysmaratonviesti järjestetään tänä vuonna yhdeksännen kerran. Suomen Olympiakomitean liiketoimintayksikön järjestämän tapahtuman tuotoista ohjataan varoja Lasten Liike iltapäivään, jonka päämääränä on taata jokaiselle lapselle harrastus koulupäivän yhteyteen.
Tapahtuma liikuttaa siis lähes 300 eri työpaikkaa, 4000 työntekijää ja alakouluikäisiä lapsia Suomessa!
Vielä ehtii mukaan
Vuoden 2017 tapahtumaan on vielä joukkuepaikkoja jäljellä! Ilmoittautuminen sulkeutuu toukokuun alussa, joten kerää oma joukkueenne mukaan nyt!
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yritysmaratonviesti.fi
Unelmien liikuntapäivä 10.5. työpaikoilla
Toukokuun 10. päivä vietetään 100-vuotiaan Suomen yhteistä liikuntapäivää. Rakennetaan yhdessä Suomen suurin liikuntatapahtuma!
Unelmien liikuntapäivä on erinomainen tilaisuus innostaa oma työyhteisö ideoimaan erilaisia liikkumisen tapoja ja toteuttaa yhdessä liikunnallinen päivä. Sopisiko ”pyörällä töihin”- päivä teille, haastatteko yhdessä toisen työpaikan hissittömään päivään, innostatteko tiiminne taukojumppaan tai toteutatteko kävelykokouksia? Mitä juuri teidän työpaikkanne ihmiset haluaisivat tehdä? Mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin ideoita.
Unelmien liikuntapäivää vietettiin ensimmäisen kerran viime vuoden toukokuussa. Yksittäiset ihmiset ja eri toimijat järjestivät yhteensä lähes 2 000 onnistunutta tapahtumaa ja Suomi täyttyi iloisista ja yhdessä järjestetyistä liikunnan hetkistä. Nyt tänä vuonna tavoitteena on ainakin 5 000 tapahtumaa. Kutsumme kaikki työyhteisöt mukaan päivän ideointiin ja samalla osallistumaan liikkuen Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan!
Ilmoita työpaikkanne tapahtuma unelmienliikuntapäivä.fi –palvelussa. Ihan kaikki tapahtumat, pienimmätkin, kannattaa ilmoittaa! Näin teidänkin työpaikkanne tai tiiminne on yhdessä tekemässä Suomen suurinta liikuntatapahtumaa, joka näkyy ja kuuluu isosti myös mediassa. Kaikki tapahtumansa ilmoittaneet osallistuvat liikettä lisäävien palkintojen arvontaan. Arvonnat suoritetaan maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun 10. päivä. Lisäksi 100 ensimmäiselle tapahtuman ilmoittajalle luvassa yllätyspalkinto.
Lisätietoja Unelmien liikuntapäivästä
