Avainsana: työhyvinvointi

Marjo Matikainen-Kallström: Liikunta on täynnä mahdollisuuksia

Liikkuja ja liikuntaa aloittava tarvitsee sekä kannustusta että jarruttelua.

Mitä kaikkea liikunta onkaan tuonut Marjo Matikainen-Kallströmin elämään?

Keskittymiskykyä, päättäväisyyttä, verkostoja. Hyvinvointia ja jaksamista.

Matikainen-Kallström miettii, miten liikunnallinen tausta on opettanut häntä tunnistamaan kehon toimintaa ja omia tuntemuksiaan, liittyipä se sitten itse liikkumiseen ja sen vaikutuksiin, tai vaikkapa lepoon, syömiseen tai henkiseen hyvinvointiin.

Vähän liikkuvat mutta liikuntakipinän herättämät tarvitsevat hänen mielestään kanssakulkijan, jottei innostus lähde lapasesta.

– Helposti mennään nollasta sataan, kun päätetään ruveta liikkumaan. Otetaan valtavia tavoitteita, nykyisin yrityksiä valmentava entinen huippu-urheilija tunnistaa.

– Sen sijaan pitää asettaa pieniä tavoitteita, kiertää vaikka talo. Tolkku jää helposti pois, jos kukaan ei jarruttele, hän sanoo ja peräänkuuluttaa sopivassa suhteessa sekä kannustusta että jarruttelua.

Olipa sitten aktiiviliikkuja tai tuleva aktiiviliikkuja, elämäntilanne pitää ottaa huomioon. Jos työ tai muu elämä kasaa kovaa kuormaa, pitää miettiä, mikä on siinä tilanteessa järkevä liikunnan määrä. Stressin tuomassa paineessa ihminen tarvitsee enemmän huoltavaa liikkumista kuin maratonia, Matikainen-Kallström havainnollistaa.

Mitä levon merkitykseen tulee, Matikainen-Kallströmin mieleen on omalta aktiiviurheiluajalta jäänyt hiihtäjälegenda Juha Miedon viisaus:

– Kuunnellaan, kun kunto nousee.

Marjo Matikainen-Kallström on hiihdon olympiavoittaja ja 13-kertainen arvokisamitalisti. SM-mitaleja hänellä on hiihdon lisäksi yleisurheilusta, triatlonista, tunturisuunnistuksesta ja erävaelluksesta. Hän on työskennellyt monipuolisissa työtehtävissä teollisuudesta Euroopan parlamenttiin ja eduskuntaan. Nykyisin hän toimii hallitusammattilaisena ja sertifioituna business coachina.

Matikainen-Kallströmin webinaariluento ”Liikunta on täynnä mahdollisuuksia” on vuorossa 2.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.

Uusi henkilöstöliikunnan barometri julkaistaan ensi viikolla – vastaako työpaikkasi henkilöstöliikunta tuoreinta tutkimustietoa?

Uusi barometri päivittää tähän päivään ja tuoreimpien tutkimustietojen valoon tiedon siitä, millaista henkilöstöliikunta parhaimmillaan on.

Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura (kuvassa) sanoo, että perusasiat ovat henkilöstöliikunnan maailmassa pysyneet ennallaan: yleisin tapa kannustaa työntekijöitä liikkumaan on tarjota rahallista tukea.

Muitakin keinoja on, mutta vähemmän. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi erilainen yhteisöllinen toiminta, kuten liikuntakerhot ja -seurat.

Taloudellinen tuki on yleensä erilaisia liikuntaseteleitä tai työntekijöiden käyttöön tarjottuja mobiilijärjestelmiä, joilla liikkumistaan voi seurata ja kehittää.

– Yleensä tuki ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin vaan mahdollisuuksiin, Aura kiteyttää.

Rahan lisäksi työntekijöitä kannustavat työpaikalla järjestettävät liikuntakampanjat, työyhteisön yhteinen liikunta kuten kävelykokoukset, työnantajan tarjoamat mielekkäät liikuntamuodot, aktiivisuutta edistävät olosuhteet, kuten pukuhuoneet ja pesutilat sekä työsuhdepyörä.

Hajontaa on, mutta yleensä liikkumista tuetaan jotenkin

Työnantajan koko vaikuttaa monesti siihen, miten se toimii liikuntaan kannustaessaan, Ossi Aura sanoo. Pienillä työpaikoilla on yleensä vähän omia tai itse järjestettyjä liikunnan olosuhteita, jotka taas ovat yleisempiä isoilla työpaikoilla.

Toimialojen välillä on sen sijaan vain pieniä eroja.

Julkinen sektori toimii henkilöstön liikuttamisessa Auran arvion mukaan keskivertoa perusteellisemmin.

Kaiken kaikkiaan Suomen työpaikoissa on hajontaa tosi kehnoista kerrassaan loistaviin. Mutta:

– Tosi vähän on työpaikkoja, joissa liikkumista ei tuettaisi lainkaan, Aura sanoo.

Henkilöstöliikunnan barometria on tehty jo parikymmentä vuotta. Nyt siihen vastasi 400 tahoa, joka on aiempaa enemmän. Isompi aineisto tekee tiedosta entistäkin luotettavampaa.

Lisääkin voisi liikkua

Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämän barometrin mukaan työntekijät ovat valmiita lisäämään liikuntaa, jos työnantaja tukee sitä enemmän. Tätä mieltä oli neljä viidestä barometrin kyselyyn vastanneesta palkansaajasta.

Potentiaalisia liikunnan lisääjiä oli melko tasaisesti tutkimuksen kaikissa vastaajaryhmissä riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ammattiasemasta.

Vastaajista joka neljäs ajattelee, että liikunta ja terveelliset elämäntavat voisivat näkyä myös palkkauksessa ja palkitsemisessa.

Työntekijöiden arviot omasta työkyvystään ovat selvästi paremmat niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöliikuntaa tuetaan verrattuna työpaikkoihin, jotka eivät liikuntaa tue.

Barometri julkaistaan yleisölle Etukeno-verkkotapahtumassa ti 24.5. klo 10 otsikolla Henkilöstön hyvinvointi on rahaa https://liikkuvaaikuinen.fi/ajankohtaista/henkiloston-hyvinvointi-on-rahaa/

Mitä barometri kertoo työnantajien näkökulmasta? Siitä voit lukea lisää seuraavasta blogista!

Kampanja innostaa ja kannustaa – lue, millaisella helpolla keinolla liikkumisen määrä moninkertaistui

Keski-Pohjanmaan Liikunnan aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinoja räätälöi Halpahallin väelle paketin, jossa liikkuminen palkitsee.

Nykyisellä yhteistyökuviolla on historiansa. Kun parikymmentä vuotta kestänyt hiihtokampanja loppui, Halpahalli toivoi yhteistyön jatkuvan. Siksipä Satu Heinoja tarttui tuumasta toimeen ja räätälöi kuntokampanjan.

Nyt on menossa jo viides Kunnolla kesään -kampanja, ja liikkumisen määrä on kasvanut koko ajan.

Alkuunsa kampanja kesti huhti- ja toukokuun, mutta sehän ei aktiiviselle osallistujajoukolle riittänyt. Nyt suorituksia voi kerätä maaliskuun alusta toukokuun loppuun.

Väliin sattui myös pari koronavuotta lomautuksineen ja lyhennettyine työaikoineen. Hiipuiko into liikkua, kun muu elämä kävi meille kaikille normaalia rankemmaksi?

– Ei, vaan päinvastoin, Heinoja sanoo.

– Korona vaikutti niin, että se vain lisäsi suorituksia.

Jokainen suoritus ratkaisee

Kampanjassa lasketaan suorituksia. Kukin osallistuja voi kirjata niitä yhden päivässä, joten maksimimäärä kolmessa kuukaudessa on 92 suoritusta.

Tähänkin pääsee moni työntekijä, Heinoja iloitsee. Viime vuonna maksimimäärän sai kokoon 45 henkilöä.

Kirjaamiseen kelpaavien lajien lista on kattava ja pitää sisällään myös arki- ja hyötyliikunnan. Tavoitteena on, että toimeliaisuutta kertyisi päivässä vähintään puoli tuntia. Määrä voi koostua pätkistäkin, kuten vaikkapa siitä, että pyöräilee töihin vartin ja kotiin toisen samanmoisen.

Viiden vuoden aikana kirjattujen suoritusten määrä on moninkertaistunut. Heinoja arvioi, ettei se johdu pelkästään kirjaamisten lisääntymisestä, vaan nimenomaan liikkumisen lisääntymisestä.

– Innokkaita liikkujia ja uusiakin ihmisiä nousee listalle joka vuosi, hän kehuu.

Halpahallilla on henkilökuntaa 47 yksikössään yhteensä noin 1300. Lähes jokainen yksikkö on jo innostunut osallistumaan. Yksiköissä moottoreina toimivat liikunta-aktivaattorit.

Yksi Heinojan nostamista onnistumistarinoista onkin pitkälti yhden innokkaan liikunta-aktivaattorin ansiota: viime vuonna eräs yksikkö kohensi tasoaan moninkertaisesti ja nousi häntäpäästä kolmen parhaan joukkoon.

Palkinnot buustaavat

Hyvän olon lisäksi kampanjan kannustimena on erilaisia palkintoja. Liikunnan aluejärjestöt eli henkilöstöliikunnan asiantuntijat järjestävät testauspäivän yksikölle, joka on kirjannut eniten suorituksia suhteessa henkilöstömääräänsä.

Halpahalli palkitsee jokaisen kampanjaan osallistuvan työntekijänsä pienellä kannustinpalkinnolla sekä vuosittain eniten suorituksia keränneet.

Lisäksi puolet maksimisuoritusmäärästä keränneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on tyky-seteleitä.

Satu Heinoja kertoo, että liikkumisinnon ohessa on kasvanut yhteisöllisyys. Kampanja on lisännyt työyhteisöjen yhteistä tekemistä.

– Sitä ei aluksi ymmärrettykään, että sillä on myös tällainen ulottuvuus.

Heinoja on toteuttanut samantapaista kampanjaa muillekin työyhteisöille ja kertoo, että idea on monistettavissa ja räätälöitävissä.

Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.

Huono olo, jatkuva väsymys, ylipaino ja pahoin rapistunut kunto ajoivat Lenni Laukkasen isoon elämäntapamuutokseen – lue, miten hän onnistui

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta löytyi Otaverkko Oy:n omaan yrityskulttuuriin sopivia tekemisen tapoja, jotka kannustivat myös Laukkasta muutoksen tiellä. Todellinen vaikuttavuus alkoi, kun asioista tehtiin mitattavia.

Yhtäkkiä Lenni Laukkanen vain huomasi, että jonkun pitää muuttua.

Neljä vuotta sitten 38-vuotiaalla Otaverkko Oy:n varatoimitusjohtajalla oli ylipainoa kymmeniä kiloja, hän teki vastuullista työtä pitkiä päiviä ja viikkoja – ja oli hurjan väsynyt. Hänellä oli paha olla ja lähestyvä 40 vuoden ikäkin piinasi.

Tyrmäävä asenne kaikkea liikuntaa kohtaan oli peruja koulun liikuntatunneilta, jotka olivat niin ikäviä kokemuksia, että liikkuminen jäi kokonaan heti, kun pakollinen koululiikunta loppui.

Huonon olon tuoma signaali oli kuitenkin niin vahva, että Laukkanen päätti muuttaa tapojaan.

Hän ajatteli, että juoksu olisi helppo laji, koska sitä voi tehdä missä tahansa, milloin tahansa ja yksin.

– Olin kuullut ohjeen, että kannattaa aloittaa kevyesti, juosta vaikka aina yhden lyhtypylväiden välin kerrallaan, mutta minulle sekin oli liikaa. Ajattelin, että ei voi olla totta, etten osaa edes juosta, Laukkanen kertaa taustaa.

Valmentaja hyppi innosta

Kipinä jäi kuitenkin kytemään. Seuraavaksi hän aloitti yhteistyön personal trainerin kanssa, vaikka sekin tuntui aluksi hankalalta ajatukselta: ettäkö pitäisi altistaa itsensä jonkun katseltavaksi ja arvioitavaksi?

Tapaamiset ja yhteislenkit kuitenkin alkoivat ja jatkuivat kerran viikossa, aluksi kävellen. Oheen kuului liikkuvuusharjoittelua.

Tulosta alkoi syntyä. Syyskuussa 2018 Laukkanen osallistui puolivahingossa Cooper-testiin tavoitteenaan jaksaa juosta koko 12-minuuttinen. Näin kävi ja matkaa kertyi 1545 metriä.

– Valmentaja hyppi innosta, mutta itse olin ihan uupunut ja olisin vain halunnut olla rauhassa, Laukkanen hymyilee nyt.

Onnistuminen toi rutkasti lisäpotkua ja kannusti jatkamaan.

Toinen onnistuminen oli oivallus, miten sijoittaa liikunta osaksi arkea. Ensin Laukkasesta tuntui, ettei se kaiken hektisyyden ja pitkien työpäivien keskellä voisi mitenkään onnistua. Sattuma puuttui peliin.

Liukastumisessa murtunut pohjeluu pakotti Laukkasen pitämään taukoa juoksusta, jolloin uusina lajeina sen tilalle nousivat uinti ja pyöräily.

– Keväällä 2020 olin menossa asiakastapaamisesta toimistolle ja päätin käydä matkalla uimassa. Se jäi mieleen isona voittona, että varasin kalenteristani aikaa liikunnalle.

Liikunta alkoi viedä miestä. Työpaikan juoksukerhon alaosastoksi perustettiin kävelykerho ja Otaverkko lähti tekemään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta. Vaikka yrityksen liikunta-asiat eivät huonosti olleet aiemminkaan, he saivat kartoituksesta tukea ja kehitysvinkkejä.

– Löytyi juuri meidän yrityskulttuuriimme sopivia tekemisen tapoja. Kartoitus toi myös vaikuttavuutta: asioita alkoi tapahtua vasta, kun niistä tehtiin mitattavia.

Ympäristö tuki muutoksessa

Korona meinasi vielä tehdä tepposensa Laukkasen liikkumiselle, mutta sekin kääntyi voitoksi. Laukkanen osti pyörän ja alkoi polkea 7,5 kilometrin työmatkansa. Nykyään näin tapahtuu ympäri vuoden.

Laukkasen painosta on tippunut 35 kiloa ja tällä hetkellä se on normaalin rajoissa. Cooper-testissä on mennyt yli 2600 metriä.

– Ei se vaadi sitä, että on yli-ihminen, vaan vähän harjoittelua, Laukkanen kuvailee ajatuksensa muuttumista.

Aktiivisuus ja liikkuminen on tuonut niin paljon puhtia, että viisipäiväinen työviikko riittää mainiosti. Tuottavuus on parantunut niin, että hän kertoo saavansa aikaan enemmän lyhyemmässä ajassa. Itsetuntokin on kohentunut.

Viime kesänä Laukkanen patikoi kaverinsa kanssa Kuusamon Karhunkierroksen seitsemän tunnin yöunilla alle 32:een tuntiin. Helsinki City Marathonin puolikkaan hän taivalsi helposti alle kahteen tuntiin. Ja niin edelleen.

Laukkanen kertoo, miten ratkaisevaa hänen muutokselleen on ollut ensinnäkin se, että ympärillä oli oikeita ihmisiä, kuten valmentaja, joka uskoi häneen.

– Toisekseen muutos onnistui siksi, etten tehnyt liikkumisesta hikistä ja raskasta urheilua, vaan sain sidottua sen arkeen, Laukkanen viittaa työmatkapyöräilyynsä.

– Ajattelen, että minun ei ole pakko polkea töihin, vaan että olen nyt niitä ihmisiä, jotka tykkäävät polkea töihin. Minulla on tosi kiva työmatka.

Kolmantena pilarina ovat olleet työpaikan tuki, ihmiset ja mahdollisuudet.

Kehitystä kevyellä tekemisellä

Kokemuksistaan innostuneena Lenni Laukkanen on halunnut tukea heitä, jotka vielä suunnittelevat muutosta omassa elämässään. Hän on saanut henkilöstöltä palautetta, että hänen onnistumistarinansa on luonut uskoa muidenkin tekemiseen.

Lisäksi hän kokee, että koko yrityskulttuuri on kokenut muutoksia. Nyt edetään kohti tavoitteita ja niiden toteutumista tehtyjen työtuntien laskemisen sijaan.

– Kehitys tapahtuu tekemällä asioita kevyesti. Olen liikkuessani pitänyt hauskaa ja tehnyt mukavia asioita. Sama pätee työelämään: miten pienimmällä mahdollisella vaivalla saavutetaan optimaalisin tulos.

Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!

Iso muutos haastaa työhyvinvointia – ”Annetaan lupa palautumiselle”

Keskellä isoa sosiaali- ja terveysalan myllerrystä Suomen Aktiivisin Työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitsi tämän vuoden terveyden edistämisen teemakseen palautumisen.

Palvelupäällikkö Sirpa Jämsä tulee terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon huoneeseen InBody-mittaukseen. Myöhemmin iltapäivällä on henkilöstölle Teamsissa ohjatun etäjumpan vuoro.

Tällainen on ihan tavallinen arkipäivä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, joka tammikuun Urheilugaalassa valittiin Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2021.

Tänä vuonna sairaanhoitopiirissä kiinnitetään erityistä huomiota palautumiseen. Sitä haastetaankin nyt monelta suunnalta: korona on kuormittanut terveysalan työntekijöitä rankasti ja lisäksi meneillään on iso uudistus kohti hyvinvointialuetta.

– Haluamme tuoda hyviä toimintamalleja ja laajentaa ne koko hyvinvointialueelle, Keskitalo näkee muutoksen mahdollisuutena.

Työntekijämääräkin moninkertaistuu sairaanhoitopiirin seitsemästä tuhannesta noin 18 000 tuhanteen.

Keskitalo on iloinen liikuttajaverkostosta eli sanansaattajista, kuten hän heitä kutsuu. Heidän sekä erilaisten kampanjoiden ja luentojen avulla tietoisuus palautumisen tärkeydestä ja keinoista tavoittaa kaikki kiinnostuneet.

– Mitä itse voi tehdä ja miten työyhteisö voi tukea, Keskitalo esittelee kaksi puolta.

Aktiiviliikkuja Jämsä tunnistaa teeman tärkeyden. Hän on myös yksi liikuttajista.

– Mielelläni tekisin joka päivä jotakin, joten pitää oikeasti tajuta, milloin on levon paikka. Annetaan lupa palautumiselle, sillä se on osa elämän aktiivisuutta.

Kuvassa terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo tekee InBody-mittausta palvelupäällikkö Sirpa Jämsälle, joka on myös yksi sairaanhoitopiirin liikuttajista.

Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!

Suomen Aktiivisin Työpaikka on nyt SAT 2.0 – lue lisää, mikä muuttui ja miksi

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on uudistunut. Mikä muuttui ja miksi?

– Mikä on työhyvinvoinnin ja liikunnan rooli organisaation prosesseissa? Mikä on henkilöstöliikunnan asema ja tavoitteet, kartoituksen kehittäjä ja uudistaja, aikanaan johtamisesta tohtoriksi väitellyt Ossi Aura herättelee kysymyksillä.

Tutut osa-alueet ovat säilyneet kartoituksessa edelleen. Nämä yhdeksän osa-aluetta ovat:

• liikunnan asema, johtaminen ja resursointi
• yhteistyö työterveyshuollon kanssa
• liikunnan olosuhteet
• liikuntapalvelut
• liikunnan viestintä
• liikuntaan aktivointi
• liikunnan tuen määrä henkilöstölle
• henkilöstön liikunta-aktiivisuus
• seurantajärjestelmät

Uudistuksessa liikunnan asema, johtaminen ja resursointi sai lisää painoarvoa. Auran mukaan henkilöstöliikunta tulee kytkeä entistäkin selkeämmin organisaation johdon toimintoihin. Työterveysosiota on virtaviivaistettu ja aktivointiin nostettu nykyaikaisia menetelmiä ja välineitä. Seurantajärjestelmäosio on myös selkeytynyt.

Tavoitteellisuutta ja tuloksellisuuden arviointia haluttiin selkeyttää sekä seurantaa laajentaa.

Palautetilaisuudessa fokus on tuloksissa, sanallisissa vastauksissa ja kehittämisehdotuksissa.

Laskentaan tehdyn teknisen muutoksen ansiosta tulosprofiili lasketaan rasti ruutuun -vastauksista, joten kartoitus sopii jatkossa entistäkin paremmin isojen organisaatioiden eri yksiköiden kartoittamiseen.

Lue lisää ja tee kysely täällä.

Centria-ammattikorkeakoulu Kokkolasta Suomen Aktiivisimpien Työpaikkojen joukkoon

Centria-ammattikorkeakoulu on saanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin.

Liikuntapalvelut ja henkilöstön liikunta-aktiivisuus olivat osa-alueita, joissa Centria pääsi erityisesti loistamaan. Niiden lisäksi liikunnan olosuhteet arvioitiin hyvätasoisiksi.

– Sertifiointi on ennen kaikkea osoitus siitä, että Centria pyrkii systemaattisesti edistämään henkilöstön hyvinvointia. Hyvällä fyysisellä toimintakyvyllä on iso merkitys esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisemiselle sekä työssä jaksamiselle, sanoo liikuntakoordinaattori Juuso Jussila Centrian kotisivulla olevassa uutisessa.

Henkilöstön liikuntapalveluita kehitettiin helmikuun alussa päättyneessä Centria Sport -hankkeessa.

Liikkuminen ei suinkaan loppunut siihen, sillä nyt centrialaisten arkea aktivoivat muun muassa taukoliikuntasovellus, aktiviteettitilat ja liikuntavälineiden lainauspalvelu.

– Sertifikaatti on myös hieno tunnustus tehdystä työstä. Onnistuimme luomaan monipuolisen liikuntapalveluiden kokonaisuuden, joka tavoittaa tavalla tai toisella lähes jokaisen työntekijämme.

Lue lisää Centrian sivuilta täältä.

Kiinnostuitko? Lue lisää Suomen Aktiivisin Työpaikka -palvelusta täältä ja vastaa kyselyyn!

Kuvassa vasemmalla toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki ja oikealla Juuso Jussila, päättyneen Centria Sport-hankkeen koordinaattori.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2021

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valittiin 13. tammikuuta 2022 Urheilugaalassa Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2021.

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirissä (PPSHP) henkilöstöliikuntaa organisoi päätoiminen terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo.

Työ on pitkäjänteistä ja sitä ohjaa innostunut tekemisen meininki. Aito halu edistää työntekijöiden hyvinvointia on myös tuottanut tulosta. Lukuisat onnistuneet elämäntapamuutokset ovat luoneet positiivisen lumipalloilmiön.

PPSPH kehittää henkilöstöliikuntaa entistä aktiivisemmaksi yhdessä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Kehitystyön perusta on kattava ja pitkään toiminut liikuttajaverkosto, joka luo henkeä koko työyhteisöön.

Henkilöstöliikunnan periaatteena on yksilöllinen lähestymistapa ja vastuullinen itsensä johtaminen.

Henkilöstölle on tarjolla monipuolista liikuntaa ja työntekijöistä koostuva liikuttajaverkosto vie terveyden edistämisen toimenpiteitä työyhteisöjen arkeen. Sairaanhoitopiirin ylläpitää vuotuista työhyvinvointikalenteria, josta löytyy kampanjat ja teemaviikot yksiköiden toimenpiteiden suunnittelun tueksi.

Muut ehdokkaat olivat Lidl ja Sony Music Finland.

Kuva: Urheilugaala / Janina Pitkänen

Kuntatyöntekijöiden korkea keski-ikä on haaste työssä jaksamiselle – lue, miten Hirvensalmen kunta reagoi

Kuntatyönantajien liiton mukaan kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä, 45 vuotta, on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Se haastaa kuntia pitämään huolta tärkeimmästä voimavarastaan eli henkilöstöstään.

Hirvensalmen kunta innostui Buusti360-palveluista. Nyt se haluaa tarjota työntekijöilleen InBody-kehonkoostumusmittaukset kaksi kertaa vuodessa, liikuntalajikokeiluja ja webinaareja. Viimeksi webinaarit käsittelivät unta, palautumista ja hyvinvointia.

Kunta tukee henkilöstönsä jaksamista myös esimerkiksi maksuttomilla kuntosalivuoroilla sekä liikunta- ja kulttuuriedulla.

Innostumisen taustalla oli työterveyshuollon toteuttama henkilöstön tyytyväisyysmittaus, jossa kysyttiin esimerkiksi työn mielekkyydestä ja työolosuhteista, esimiestyöstä ja yhteistyöstä.

Tulosten perusteella työntekijät ovat tyytyväisiä, mutta kunnan henkilöstön keski-ikä lähentelee jo viittä kymmentä vuotta.

– Työkyvyn kannalta on tärkeää, että fyysinen kunto on hyvä ja oikeassa suhteessa työn vaatimuksiin sekä se, että palautuminen on riittävää. Motivoimalla työntekijöitä huolehtimaan omasta kunnostaan ja jaksamisestaan saadaan ennaltaehkäistyä liikkumattomuudesta johtuvia tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, muistuttaa aikuisten liikunnasta vastaava Liisa Haikonen Etelä-Savon Liikunnasta.

Ensimmäiset InBody-mittaukset tehtiin toukokuussa ja kehitystä seurattiin elokuun mittauksilla. Kannustimena oli pieni kisa siitä, kuka mitattavista onnistuu pudottamaan viskeraalista rasvaa eniten. Seuraava tarkastuspiste on jälleen toukokuussa.

Viskeraalinen rasva on vatsaontelon sisäistä eli sisäelinten ympärille ja sisälle kertynyttä rasvamassaa, jolla on merkittäviä yhteyksiä moniin elintapasairauksiin, kuten insuliiniresistenssiin ja diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja rasvamaksaan.

Mittausten lisäksi kunnan työntekijöille on tarjottu lajikokeiluina kahvakuulajumppaa, Lavista eli lavatanssijumppaa sekä kehonhuoltoa.

Buusti360-testauspalveluiden avulla työntekijä saa tietoa oman kehostaan ja lähtötasostaan. Tieto on edellytys sopivan liikunnallisen tavoitteen asettamiselle. Asiantuntijan antama luottamuksellinen testipalaute liikunta- ja ravintovinkkeineen on pitävä pohja hyvinvoinnin lisäämiselle.

Lue lisää: https://buusti360.fi/palvelut/kuntotestauspalvelut/

Buusti360-verkoston katseet kohti vuotta 2022

Talven koittaessa ja koronapandemian jatkuessa olemme kääntämässä katseita vuodelle 2022. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellista aikaa ja olemme tehneet suunnitelmia, muuttaneet tehtyjä suunnitelmia ja useimmiten myös joutuneet perumaan suunniteltuja tilaisuuksia. Tilanteen pakottamana ja osittain myös tilanteen ansiosta työelämän toimijat ovat miettineet uusia ratkaisuja, toteutusmalleja ja ottaneet suorastaan digitaalisia loikkia. Näin on käynyt myös Buusti360-verkostolle, eli liikunnan aluejärjestöjen ammattilaisille.

Olemme toimineet jo vuosia ihmisten parissa mitaten kehonkoostumusta, ohjaten liikunnallisia tuokioita, järjestäen tapahtumia, toteuttaen liikuntaneuvontaa sekä kehittäen yritysten henkilöstöliikuntaa. Osan toiminnoista olemme pystyneet toteuttamaan etäyhteyksien kautta, mutta myös me kaipaamme vuorovaikutusta, ihmisten kohtaamista, läsnäoloa ja yhteenkuuluvaisuutta. Ihmisen hyvinvointia ja työhyvinvointia voi toki edistää etänä, mutta ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, katsekontakti ja yhteinen tekeminen on aidointa silloin, kun olemme yhdessä ja samassa paikassa, ilman rajoitteita, ilman pelkoa sairastumisesta koronaan tai ilman kasvomaskien tuomaa epämukavuutta. Odotamme siis vuodelta 2022 paljon.

Syksy 2021 on ollut webinaarien syksy. Sähköpostiin on kilahtanut päivittäin kutsuja maksuttomiin ja maksullisiin webinaareihin. Buusti360-verkoston webinaarisarja käsitteli muutoksen merkitystä hyvinvoinnin kannalta, omien valintojen merkitystä uneen sekä mittaamisen vaikutuksia palautumisen arviointiin. Anti on ollut monipuolista ja osallistujat ovat varmasti saaneet lisää omaan tieto- ja osaamispankkiinsa. Toivotaan, että nämä saadut opit ovat siirtyneet myös käytännön toiminnaksi, sekä oman että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Myös Liikkuva aikuinen -ohjelman ETUKENO-webinaarit olivat mielenkiintoisia. Viimeisin kokosi yhteen hybridityön vaikutuksia. Etä- ja hybridityön aikana työhyvinvoinnin johtaminen on yrityksille haasteellista, etenkin jos osa työyhteisön jäsenistä on suorittavan työn luonteen vuoksi lähityössä ja osa henkilöstöstä on etätöissä. ETUKENO-webinaarissa oli koottu hybridityön plussia ja miinuksia, joissa selkeinä positiivisina asioina nousi esille työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, työmatkojen väheneminen, ajankäytön hallinnan paraneminen ja päivien vapaampi suunnittelu. Nämä edellä mainitut plussat antavat mahdollisuuden lisääntyneelle liikunnalle ja joka tämän on hyödyntänyt, on tehnyt mahtavan valinnan oman hyvinvointinsa hyväksi. Vaikutukset näkyvät mm. parempana työvireytenä, unen laatuna ja palautumisena. Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on nimittäin tutkitusti merkittäviä positiivisia vaikutuksia uneen ja palautumiseen sekä työkykyyn.

Hybridityöllä on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Heikomman työergonomian ja vaikeutuneen viestinnän lisäksi miinuksena nostettiin ETUKENO-webinaarissa esille vuorovaikutuksen puutteeseen liittyviä seikkoja. Yhteisöllisyys ja sitoutuminen yritykseen kärsii, ei näe ihmisiä eikä ole ketään keneltä kysyä apua. Tällä on suuri vaikutus työhyvinvointiin, työssä viihtymiseen ja työssä jaksamiseen. Yrityksen tulisikin miettiä sopivia ratkaisuja jo nyt, koska epävarmuus pandemian etenemisestä jatkuu ja toimenpiteitä kannattaa ottaa käyttöön välittömästi, eikä vasta sitten, kun pandemia on ohitse.

Buusti360-verkosto on aidosti valtakunnallinen kumppani, jonka puoleen kannattaa kääntyä työhyvinvointiin ja henkilöstöliikuntaan liittyvissä asioissa. Olemme koulutettuja ammattilaisia, joiden vahvuutena on kyky reagoida muutoksiin ja osaamisemme mahdollistaa palveluiden räätälöinnin joustavasti tilaajan tarpeiden mukaisesti. Meidän tahtomme on edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia liikunnan avulla innovatiivisesti, innostavasti ja aktivoivasti. Meiltä saa palveluita etänä sekä koronaturvallisesti paikan päällä toteutettuna. Meidät voi tilata pitämään taukoliikuntatuokioita Teams-kokouksien yhteyteen ja toteutamme hyvinvointiluentoja tai vaikka hyvinvoinnin check-listauksia etänä. Myös henkilöstöliikunnan kehittämistoimia voidaan hyvinkin suunnitella Teamsin välityksellä.

Se, mitä nyt voitte jo aloittaa, on tauottaa omaa työtä aktiivisella liikkeellä, nousta jalkeille (etä)kokouksien aikana, juoda kahvit seisten, jumpata tai venytellä webinaarien aikana sekä nostaa se ala-asentoon unohtunut sähköpöytä ylös säännöllisin ajoin. Muistetaan myös riittävä fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla, tehdään hyviä valintoja aterioiden yhteydessä, nukutaan riittävästi ja nautitaan sosiaalisesta elämästä siten, kun se pandemian aikana on mahdollista. Jos olet esimiesasemassa, sinun tehtäväsi on kannustaa ja mahdollistaa työyhteisöäsi aktiiviseen työpäivään ja laadukkaaseen arkeen. Ei anneta koronan kurittaa meitä, vaan jatketaan kohti hyvinvoivaa vuotta 2022.

Aktiivista loppuvuotta toivottaa Liikunnan aluejärjestöjen Buusti360-verkosto

Maksuttomat ETUKENO-webinaarit ovat katsottavissa osoitteessa: https://liikkuvaaikuinen.fi/etukeno-verkkotapahtumat/