Avainsana: työhyvinvointi
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus uudistuu
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta päivitetään parhaillaan. Kartoituksen tekijä Ossi Aura kertoo suurten linjojen säilyvän ennallaan, vaikka sisältöjä tuodaan vahvasti nykypäivään.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksessa arvioidaan henkilöstöliikunnan toteutusta yhdeksällä eri osa-alueella. Kartoitus on työkalu, joka toimii apuna monipuolisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa osana laajempaa työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Henkilöstöliikuntaa laadukkaasti toteuttaville yrityksille myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti.
Kartoitus pohjautuu laajaan tutkimus- ja selvitystyöhön. Sen taustalla on henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Auran väitöskirja, jossa hän tutki työpaikkaliikuntaa osana osaamispääomaa ja työpaikan kulttuuria.
”Kartoitus kertoo nykytilan ja antaa selkeitä suuntaviivoja kokonaisvaltaisen liikuntasuunnitelman kehittämiseksi”, Aura tiivistää.
Aura on tehnyt mittavan uran työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisen parissa ja työskennellyt pitkään muun muassa Suomen Kuntoliikuntaliitossa. Ensimmäistä työpaikkaliikunnan sertifikaattia hän on ollut tekemässä jo 15 vuotta sitten.
Parhaillaan käynnissä olevan päivitystyön tavoitteena on raikastaa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta ja saada se vastaamaan nykypäivää.
”Suurimmilta osin kartoitus säilyy ennallaan, mutta esimerkiksi työterveyshuollon ja liikunnan harrastamisen tuen roolia on virtaviivaistettu. Myös uudet työkalut, kuten erilaiset applikaatiot ja netissä järjestettävät kampanjat, on nyt huomioitu kartoituksessa”, Aura avaa päivityksen taustoja.
Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia – ja haasteita
Työyhteisöliikunnan kenttä on kehittynyt vuosien varrella. Auran mukaan johtotasolla henkilöstöliikunnan hyödyt tiedostetaan hyvin ja menetelmät vähän liikkuvien aktivoimiseksi ovat parantuneet. Myös sosiaalinen media ja erilaiset sovellukset tukevat yhdessä tekemistä. Aura näkee uusissa teknologioissa kuitenkin haasteitakin.
”Olen todennut, että mobiilimaksaminen on tuhonnut yhdessä tekemisen. Ennen työyhteisöjen piti järjestää itse paljon, mutta etenkin uusien maksujärjestelmien myötä moni toimija on ulkoistanut tämän.”
Erilaiset liikuntaedut kannustavat varsinkin sellaisia työntekijöitä, jotka liikkuisivat muutenkin. Tällöin kuitenkin jää monesti saavuttamatta henkilöstöliikunnan keskeinen hyöty: yhdessä tekeminen. Sen kautta ihmiset oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja myös johto voi toimia yhdessä työyhteisön kanssa muussa kuin työn viitekehyksessä.
”Liikunta on tietenkin terveellistä ja sillä on yksilöllisiä vaikutuksia, mutta työyhteisön kannalta sillä on vaikutuksia yhdessä tekemisen kautta. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksessa onkin iso painoarvo yhteisöllisyydellä ja esimerkiksi koko työyhteisölle järjestettävillä tapahtumilla”, Aura summaa.
Kaipaako teidän työpaikkanne lisää liikettä? Ota yhteyttä lähimpään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksia tekevään Buusti360-asiantuntijaan, yhteystiedot löydät täältä.
Uusi kumppani Suomen Aktiivisin Työpaikka –kokonaisuuteen. Break Pro lisäämään liikettä työpäiviin.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön taukoliikuntasovellus Break Pron kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota yrityksille ja organisaatioille toisiaan tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi työpaikoilla.
Runsas paikallaanolo haastaa suomalaisten hyvinvointia ja työkykyä. Taukoliikuntasovellus Break Pro tarjoaa SAT osallistujayrityksille ammattimaisen ja helpon ratkaisun työpäivän aikaisen liikkeen lisäämiseen. Vastaavasti Break Pron omille asiakasyrityksille Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus tarjoaa työkalun henkilöstöliikunnan kokonaiskuvan arviointiin sekä selkeän viitekehyksen toiminnan kehittämiseen.
Olympiakomiteassa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun projektipäällikkö Jesse Kaarna on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Alkava yhteistyö Break Pron kanssa tuo kokonaisuuteen täysin digitaalisen ratkaisun liikkeen lisäämiseksi työpaikoilla. Istumisen vähentämisessä ja liikkeen lisäämisessä teknologia voi olla samaan aikaan sekä osa ongelmaa että ratkaisua.
Suomalainen Break Pro Taukoliikuntasovellus on aktivoinut suomalaisia työpaikkoja jo vuodesta 2009 lähtien. Break Pron tavoitteena on työyhteisöjen hyvinvoinnin kohentaminen sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen. Break Pro Taukoliikuntasovellus muistuttaa työntekijää minuutin mittaisista tauoista säännöllisin väliajoin ja ohjaa taukoliikuntaa selkeillä, aurinkoisissa rantamaisemissa kuvatuilla videoilla. Käyttäjä voi optimoida taukojen tiheyden sekä ohjelman suosittelemat taukoliikuntavideot juuri omiin tarpeisiinsa sopivaksi.
Tietous pitkäjaksoisen paikallaanolon haitoista lisääntyy koko ajan, ja yritykset ovatkin nyt suuren haasteen edessä: Miten pitää huoli henkilöstön terveydestä ja tuottavuudesta, kun työ vaatii runsaasti paikallaanoloa? Break Pro Taukoliikuntasovellus ja Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu jakavat yhteisen tavoitteen tämän haasteen selättämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä suomalaisille työpaikoille.
Break Pron toimitusjohtaja Janne Rajakallio odottaa yhteistyötä innolla: “Yhdessä SAT:in kanssa tavoitamme entistä enemmän työyhteisöjä ja pystymme kannustamaan yhä useampia työpaikkoja tekemään konkreettisia toimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin eteen. Yhdessä pystymme tarjoamaan työpaikoille parempia ratkaisuja aktiivisuuden lisäämiseen.”
Oodi henkilöstöliikunnalle
Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansaliin kokoontui 29.1.2020 suuri joukko tiedonjanoisia kuulemaan, miten saada yritysten henkilökunta liikkumaan enemmän – ja voimaan paremmin. Olympiakomitean järjestämässä tilaisuudessa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit esittelivät konkreettisia esimerkkejä toimivista henkilöstöliikunnan ratkaisuista.
Tilaisuuden aluksi Suomen Aktiivisin Työpaikka -ohjelman projektipäällikkö Jesse Kaarna esitteli Olympiakomitean roolia Suomen urheilun ja liikunnan kattojärjestönä ja koko kansan liikuttajana. Olympiakomitea seuraa myös henkilöstöliikunnan tilanteen kehittymistä kahden vuoden välein toteutettavan henkilöstöliikuntabarometrin avulla.
Vähemmän istumista, enemmän liikettä
Uusimman henkilöstöliikuntabarometrin (2019) mukaan ja istumisen vähentämiseen kiinnitetty huomiota jo yhdeksässä kymmenestä (91 %) työpaikoista, joissa tehdään istumatyötä. Työpäivän aikaisen liikkumattomuuden haitoista on puhuttu paljon, joten säädettävät työpöydät, taukoliikunta ja kävelypalaverit ovat jo monen istumatyöläisen arkea.
Mikä sitten motivoi liikkumaan? Yhteisöllisyys on yksi monista liikkumaan motivoivista tekijöistä. Tutkimuksen mukaan joka viides olisi valmis lisäämään liikuntaa, jos työkaverit pyytäisivät mukaan aktiviteetteihin tai työpaikalla olisi oma liikuntaporukka tai -kerho. Yhdessä liikkuminen on hauska tapa edistää yhteisöllisyyttä niin töissä kuin työpaikan ulkopuolella.
Vaikka henkilöstöliikunnan hyödyt tunnetaan ja tiedostetaan, puuttuu monesta organisaatiosta henkilöstöliikunnan toimintasuunnitelma, mitattavat tavoitteet ja niiden säännöllinen seuranta.
Finalistien vinkit
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme finalistia vuonna 2019 olivat Patentti- ja rekisterihallitus, Lidl ja Finnair. Kärkipaikan tiukassa kisassa vei paria viikko aikaisemmin Finnair, joka pääsi juhlimaan voittoa Urheilugaalassa.
Oodissa järjestetyssä paneelikeskustelussa kaikki finalistit pääsivät kertomaan omista hyvistä käytänteistään henkilöstöliikunnan kehittämisessä. Keskusteluun osallistuivat Katri Sjöberg Finnairilta, Tommi Juvenius Lidlistä sekä Eero Mantere Patentti- ja rekisterihallituksesta.
Kaikille finalisteille oli yhteistä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteinen tekeminen. Organisaatiot ovat hyvin erilaisia, joten jokaisella on omat käytännön haasteensa henkilöstöliikunnan toteuttamisessa. Yhteiseksi huoleksi nousi passiivisten työntekijöiden saaminen liikkeelle. Patentti- ja rekisterihallituksessa yhdeksi keinoksi mainittiin mittaamisen hyödyntäminen: ”Joskus oma käsitys terveydentilasta ja kuntotasosta voi olla vääristynyt. Kun lähtötaso on selvitetty, voi olla helpompi motivoitua muutoksen tekemiseen.” Mantere totesi.
Liikuntahetki Cuckoo Workoutin tahtiin
Ensimmäisen paneelin jälkeen oppeja vietiin käytäntöön, kun Cuckoo Workout järjesti osallistujille yhteisen taukoliikuntatuokion. Liikuntahetki vedettiin Saranen Consultingin tiimin tekemän treenivideon tahtiin. Vaikka treenivideo ei ollutkaan aivan helpoimmasta päästä, kaikki tilaisuuteen osallistuneet olivat innolla mukana. Veera Lehmonen Cuckoo Workoutilta totesikin, että yhteisön painetta on helppo hyödyntää myös työpaikkaliikunnan toteutuksessa.
Pienestä liikkeelle
Aamupäivän toisessa paneelikeskustelussa Suomen Aktiivisin Työpaikka -ohjelman yhteistyökumppanit kertoivat palveluistaan ”Kuinka voimme olla avuksi” -teemalla. Keskustelussa olivat mukana Liisamari Kruger työeläkeyhtiö Elosta, Jaakko Kotisaari Fistbeatilta, Eetu Klingberg Eazybreakista, Veera Lehmonen Cuckoo Workoutilta sekä Jere Syvänne lääkärikeskus Aavan Virta-hyvinvointipalveluista.
Keskusteluissa nousi yhteisöllisyyden lisäksi esille eri toimijoiden välinen yhteistyö, datan hyödyntäminen, henkilöstöliikunnan taloudelliset hyödyt organisaatiolle sekä se, että henkilöstöliikunnan voi käynnistää pienilläkin teoilla. Kun kynnys on matala, se on helppo ylittää ja edetä pienin askelin kohti parempaa työhyvinvointia.
Top vinkit henkilöstöliikunnan edistämiseen:
– Henkilöstöliikunnan tavoitteiden kirkastaminen – mihin toiminnalla tähdätään?
– Toimintasuunnitelman ja/tai vuosikellon toteutus. Kun tiedetään mitä tavoitellaan, on helpompi määritellä toimenpiteet eri työntekijä- ja kohderyhmille.
– Henkilöstö mukaanottaminen suunnitteluun ja toteutukseen. SAT-finalisteilla todella hyviä kokemuksia Liikunta-aktivaattoreiden hyödyntämisestä.
– Rohkeus tehdä uudenlaisia kokeiluja ja myös luopua vanhoista toimintatavoista, jotka eivät tuota tulosta.
– Raportointi ja seuranta. Kuinka onnistuttiin, montako henkeä otti osaa tapahtumiin ja toimenpiteisiin? Mitä opittiin?
Organisaationne lähtötilanteen sekä apuja tuloksellisen ja monipuolisen henkilöstöliikunnan toteutukseen saat osoitteesta: www.suomenaktiivisintyopaikka.fi/miten-mukaan/
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen pohjalta hyvinvointivalmennusta Castrén & Snellmanin henkilöstölle
Castrén & Snellman aloittaa marraskuussa 2018 henkilöstön hyvinvointiohjelman yhdessä Suomen Olympiakomitean kanssa.
Ohjelmaan kuuluu teemaluentoja, joissa Suomen Olympiakomitean urheilijat, valmentajat ja muut asiantuntijat kertovat, miten Castrén & Snellmanin henkilöstö voi hyödyntää huippu-urheilussa kertynyttä tietoa omassa työssään. Valmennuksessa käsitellään muun muassa joukkuepelaamista ja omaa jaksamista. Ohjelman aloittaa inspiroiva olympialuistelija Mika Poutala, joka kertoo kipinästä, työn ilosta ja intohimosta.
Valmennuksen teemat perustuvat Castrén & Snellmanin arvoihin, jotka on vastikään päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Yhteisesti määritellyt arvot – kipinä, arvonanto, rohkeus ja vastuunkanto – tukevat työyhteisön hyvinvointia ja näkyvät toimiston arjessa joka päivä.
Castrén & Snellman kannustaa työntekijöitään liikkumaan ja pitämään huolta itsestään. Toimisto sai Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin marraskuussa. Sertifikaatti jaetaan tunnustukseksi hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta. Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin saanut työpaikka on aktiivinen yritys, joka kannustaa lisäämään liikettä arkeen ja huolehtii työntekijöittensä päivittäisestä jaksamisesta.
Castrén & Snellman on toiminut Suomen Olympiakomitean juridisena neuvonantajana vuodesta 2013 lähtien ja luonut edellytyksiä Olympiakomitean laadukkaalle työlle niin urheilussa kuin sen taustallakin.
Kroppa ja nuppi kaipaavat liikettä
Viimeisimmän (2017) Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan suurin osa työpaikoista (81%) tukee henkilöstönsä liikkumista. Henkilöstöliikuntaa tuetaan keskimäärin 266 eurolla vuodessa henkeä kohden ja suunta on ollut pitkään nouseva. Vuositasolla henkilöstöliikuntaan käytetään Suomessa kaiken kaikkiaan noin 400 miljoonaa euroa.
Taloudellisen tuen ohella henkilöstöliikuntabarometri kertoo liikunnan olosuhteiden olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tasolla. Tiedämme kuitenkin, että vain joka 10. liikkuu suositusten mukaisesti harrastaen ripeää kestävyysliikuntaa vähintään 2 ½ tuntia viikossa ja lisäksi lihaskuntoa vahvistavaa harjoitusta kaksi kertaa viikossa ja vain joka kolmas suomalainen on enää normaalipainoinen. Lisäksi vietämme paikallaan valtaosan valveillaoloajastamme, noin 9 tuntia päivittäin (76%), josta iso osa kuluu työpaikalla. Useilla meistä liikkumisen vähäisyys ja istumisen runsas määrä johtuu siitä että työpäivän aikana tai päivittäisillä työmatkoilla ei juuri tule liikuttua.
Tiedämme että hyvä fyysinen toimintakyky pysyy yllä eläkeikään ja sen yli vain riittävän hyvien elintapojen avulla. Fyysinen aktiivisuus on yksi olennainen hyvinvoinnin ja terveyden osatekijä, joka vaikuttaa sekä toimintakyvyn säilymiseen pitkällä tähtäimellä että myös päivittäiseen työssä suoriutumiseen. Kroppamme ja nuppimme kaipaavat liikettä!
Tarvitsemme arkeemme enemmän yhdessä rakennettuja rutiineja liikkeen lisäämiseksi ja istumisen vähentämiseksi niin työmatkoilla, työpäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Mikä parasta, nämä muutokset eivät useinkaan ole rahasta kiinni, vaan työpaikan toimintamalleja muuttamalla ja niistä yhteisesti sopimalla voidaan saada aikaan aktiivisempi arki; aktiivisia kokouksia kävellen, seisten tai asentoja vaihdellen, yhteistä taukoliikuntaa tai kannustusta työmatkojen liikkumiseen lihasvoimin.
Miten omalla työpaikallasi lisätään liikettä? Estävätkö vai mahdollistavatko työpaikkasi toimintatavat liikkeen lisäämistä ja istumisen vähentämistä?
Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun Unelmien Työpäivänä 5.10.2018
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot suomenaktiivisintyopaikka.fi
Näin toimitusjohtajasta kehkeytyi triathlonisti
Miten rakentui kaari maailman suurimmasta urheilutapahtumasta Espoossa sijaitsevan yrityksen työhyvinvointihankkeeseen? Entä mitä huipputriathlonisti-Kaisa opetti toimitusjohtaja-Harrille?
– Asiat johtivat toiseen ja loksahtelivat luontevasti paikoilleen, kiteyttää Atoksen toimitusjohtaja Harri Saikkonen. Ihan noin tiivistetysti tapahtumasarjaa ei kannata sivuuttaa, koska tarinassa on metkojen käänteiden ohella suurta viisautta, joka voi hyödyttää niin muutosprosesseja läpi vievää yritysjohtoa kuin muutokseen tervettä suhtautumista etsiviä työntekijöitä.
Ylivertaista olympialaisten IT-osaamista
Eurooppayhtiö Atos SE on johtava digitaalisten palveluiden tarjoaja Euroopassa. Yhtiössä työskentelee noin 100 000 työntekijää 72 maassa. Atos keskittyy liiketoimintateknologioihin, jotka edistävät organisaatioiden kehittymistä ja kasvua. Kansainvälisen Olympiakomitean virallisena IT-kumppanina Atos on edistänyt maailman suurimman urheilutapahtuman kehittymistä menestyksekkäästi jo vuodesta 1989.
Uusimpana näyttönä olivat Rion olympialaiset ja paralympialaiset.
– Olemme yhteistyöstä äärettömän ylpeitä. Kaikki sujui jälleen erinomaisesti, vaikka kehityksen vauhti on huimaavaa, toteaa Saikkonen.
Vuosien varrella kansainvälinen kumppanuusmalli on jalkautunut eri maihin. Suomen Olympiakomitea ja Atos solmivat yhteistyösopimuksen tammikuussa.
– Lähtökohtaisesti haimme yhteistyöhön ennakkoluulottomuutta ja monisuuntaisuutta. Me tarjoamme omaa osaamistamme, vastavuoroisesti haluamme saada apua henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen, toteaa Saikkonen.
Yllätyslahjasta kasvoi työhyvinvointihanke
Tässä kohdassa tarinaan tulee pieni yksityinen sivujuonne.
– Reilu vuosi sitten kesällä Anttoni Vesterinen tiimistäni suoritti ensimmäisen Ironman-kisansa Ranskassa. Kuunnellessani hänen kuninkuusluokan kokemustaan satuin ajattelemaan ääneen, että ”olisi mahtavaa itsekin joskus pystyä johonkin tuommoiseen”.
Ironman-Vesterinen tallensi lausahduksen mieleensä sillä seurauksella, että vielä samana syksynä Saikkonen sai 40-vuotissyntymäpäivälähjaksi valmiiksi printatun ilmoittautumiskupongin Vierumäki Finntriathloniin 2.7.2016.
– Otin haasteen vastaan, mutta heitin sen välittömästi laajemmalle: ”kai täältä lähtee muitakin mukaan…”
Se oli hyvä heitto. Suorastaan erinomainen, kun samanaikaisesti oltiin kehittämässä yhteistyötä Suomen Olympiakomitean kanssa. Asiat johtivat toiseen ja Saikkosen Finntriathlon-projektista muotoutui Atoksen kahdeksan kuukauden mittainen työhyvinvointihanke, johon ilmoittautui mukaan noin 20 prosenttia henkilökunnasta.
Kaisan avulla kohti Vierumäkeä
Olympiakomitean kumppanuuden kautta Atoksen kummiurheilijaksi nimetty valovoimainen triathlonisti Kaisa Lehtonen sitoutui hankkeeseen päävalmentajaksi.
– Hänen hommanaan oli ratkaista, miten ihmiset, jotka eivät koskaan aikaisemmin olleet minkäänlaista extreme-urheilua harrastaneet, onnistuisivat etenemään olympialajin osittaiseen suorittamiseen alle vuodessa.
Kohti talvea lähdettiin 10 harjoituskerran ohjelmalla, jonka puitteissa fyysisten harjoitteiden ohella perehdyttiin muun muassa ravitsemukseen ja lepoon.
– Heti ensimmäisellä kerralla Kaisa paalutti tosiasioita kohdalleen. Höpöä oli hänen mielestään esimerkiksi se, että triathlonin harjoittelu pitäisi aloittaa välineiden hankinnalla. Kun hän kysyi, kuinka moni oli jo käynyt pyöräkaupassa, aika monella meistä oli tassu pystyssä, naureskelee Saikkonen.
Paljon oli talven aikana töitä tehtävä, hän toteaa, mutta kiittelee samalla, kuinka mahdottoman mielenkiintoista ja kivaa oli työporukan kanssa treeniohjelmaan osallistua.
Lopputuloksena oli oikein onnistunut Vierumäki Finntriathlon.
Osa Atoksen porukasta osallistui vain yksittäisiin lajeihin, osa joukkueena jakaen eri lajisuoritukset, osa suoritti Saikkosen tavoin kaikki lajit, 1500 m uintia, 40 km pyöräilyä ja 10 km juoksua.
– Maalissa päällimmäisenä oli valtava ilo yhteisen mission saavuttamisesta. Sen tiedostin, että mikään supermies en ole, mutta entistä motivoituneempi olen pitämään itsestäni hyvää huolta.
Urheilusta oppia yrityselämään
Saikkonen uskoo, että urheilussa on paljon elementtejä, joita voitaisiin työyhteisöissä hyödyntää laajemminkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.
– Atoksen työhyvinvointihanketta voi hyvin verrata vaikkapa yrityksen muutosohjelmaan, jossa ihmisiä autetaan etenemään paikasta A paikkaan B ja ottamaan vastuuta myös itse. Hyvin kirkkaan oivalluksen sain Kaisan käydessä läpi omaa harjoitusohjelmaansa, jonka tavoite oli kirjattu useamman vuoden päähän. Kun hän purki ohjelmaa vuosikelloiksi, kuukausiksi ja viikko-ohjelmiksi, ymmärsin konkreettisesti, että juuri nyt elettävän arjen valinnat ratkaisevat. Joka päivä on itse otettava ja kannettava vastuu myös omista fyysisen aktiivisuuden valinnoista.
Atoksessa urheilun oppien ammentaminen jatkuu. Työhyvinvointiin kehitetään olemassa olevan henkilöstökerhotoiminnan rinnalle uusia tulokulmia yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Lisää inspiraatiota työhön tuo taatusti Havaijin menestyksekkäältä kisareissulta kotiutuva triathlonisti Kaisa Lehtonen.
– Olemme vakuuttuneita siitä, että suunnitelmallisen henkilöstöliikunnan avulla voidaan monin tavoin kehittää työyhteisön kyvykkyyttä, hyvinvointia ja yhteenkuuluvaisuutta. Ja totta kai se, kohdataanko asiakkaat suupielet ylös- tai alaspäin, näkyy liiketoiminnassakin. Hyvät asiat johtavat toiseen, summaa Saikkonen.
Kuvassa treenitauolla vas. Jouni Mäkelä, Hanna Koukkula, Harri Saikkonen, Anttoni Vesterinen, Jiska Druey, Timo Jutila (Caruna) ja etualalla Atoksen kummiurheilija Kaisa Lehtonen, joka sijoittui viidenneksi Havaijin legendaarisessa Ironman-kilpailussa 8.10.2016.
