Tekijä: Anu Helin
Lisää liikettä digitoimiston arkeen- Suomen Aktiivisin Työpaikka-kartoituksesta askelmerkit aktiivisempaan yrityskulttuuriin
Tulos on digitaalisen markkinoinnin edelläkävijäyritys, joka työllistää yli 30 alan huippuosaajaa. Kilpailu alalla on kovaa ja sitä käydään sekä asiakkaista että työntekijöistä. Henkilöstön hyvinvointi onkin ehdoton edellytys tulokselliselle liiketoiminnalle. Tyytyväinen ja hyvinvoiva asiantuntija on innovatiivinen, tuottava ja sitoutunut kun taas stressaantunut ja väsynyt tietotyöläinen on kaukana omasta potentiaalistaan ja huomattavasti todennäköisemmin myös lähtökuopissa työpaikan suhteen.
Tuloksella työhyvinvoinnin toteutusta ja työssä jaksamisen tukemista lähdettiin vuodenvaihteessa monipuolistamaan liikkeen ja liikkumisen näkökulmasta. Moni ajatustyötä tekevät viettää suurimman osan työpäivästään istuen. Liiallinen paikallaanolo jumiuttaa kehon ja aineenvaihdunnan lisäksi ajattelumme. Kun lähdemme liikkeelle, vireystilamme kohoaa, aivojen verenkierto vilkastuu ja hermoverkot aktivoituvat. Informaatio eri aivoalueiden välillä kulkee aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Tämä heijastuu myös työtehoon ja suorituskykyyn. Siksi liikettä ja liikuntaa kannattaisi hyödyntää työpaikoilla huomattavasti monipuolisemmin kuin olemme tottuneet.
Onko suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan käytössä riittävästi resursseja?
Seurataanko tavoitteiden toteutumista ja toimintojen laatua?
Hyödynnetäänkö yhteistyötä työterveyshuollon kanssa riittävästi ja monipuolisesti?
Tietääkö henkilöstö, minkälaisia vaihtoehtoja milloin ja missäkin on tarjolla?
Tämäntyyppisiin kysymyksiin Tuloksen työhyvinvoinnin vastuuhenkilöt pääsivät vastaamaan täyttäessä Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta ja arvioidessaan oma henkilöstöliikunnan toteutustaan yhdeksällä eri osa-alueella. Lisäksi henkilöstölle toteutettiin ketterä aktiivisyyskysely, jolla kartoitettiin henkilöstön omaa liikunta-aktiivisuutta, istumisen ja paikallaanolon määrää sekä palautetta ja kehitysehdotuksia liikuntaratkaisuiden toteutukseen.
Tuloksista sekä yrityksen ansaitsemasta Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatista kerrottiin henkilöstölle järjestetyssä kick-offissa. Tilaisuudessa Olympiakomitean asiantuntija esitteli lyhyesti kartoitusten ydintulokset ja löydökset ja piti työhyvinvointiin liittyvän lyhytluennon liikkumisen näkökulmasta. Henkilöstöä osallisteettiin toimintamallien jatkokehittämiseen mukaan pienryhmissä toteutettujen workshoppien kautta.
Sittemmin, Korona-pandemia laittoi maailman ja työelämän ja uuteen uskoon. Sen myötä Tuloksellakin on siirrytty 100% etätyöhön. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen innoittamana työhyvinvointia ja vireystilaa tukeva aktiivisuus on kuitenkin otettu uudella tavalla huomioon myös etätöissä kertoo yksi Tuloksen tiiminvetäjistä Petra Meinander:
”Näin korona-aikaan meidän jokapäiviäsestä Dailystä eli teams- palaverista on muodostunut tärkeä osa päivää. Käydään jokaisen tehtävät läpi, mutta ennen kaikkea ollaan yhdessä, nähdään toisiamme ja keskustellaan niitä näitä. Tiiminvetäjänä halusin myös jollain tavalla innostaa tiimiäni aktiivisempaan työpäivään, sillä tiedän itse miten paljon liikunta auttaa pitämään kehon kunnossa ja mielen korkealla. Parin ensimmäisen koronaviikon jälkeen, ehdotin, että pidetään daily aina seisten. Ja siitä se sitten lähti, nyt jokainen meistä seisoo ainakin 30 min työpäivän aikana! Seisomisen lisäksi palaverin lopuksi tehdään vielä yhdessä yksi vetreyttävä jumppa-/veneytysliike. Liikkeen keksii vuorotellen joku tiimiläisistä. Saadaan verenkierrolle pieni boosti, ja samalla korotetaan yhteishenkeä. Kyllä tämän takia tulee joka päivä naurettua yhdessä. ”
Petra huomauttaa, että liikkeen lisäämisen toimenpiteet eivät ole rajoittuneet vain Teams-palaverien käytäntöihin:
”Suomen Aktiivin työpaikka yhteistyö on tuonut meille monta hyvää ajatusta ja konkreettista toimenpidettä. Toimistollamme oli jo ennestään nostettavat pöydät ja jumppakepit, mutta nyt repertuaariin on lisätty myös kuminauhat ja jumppapallot. Tulos tukee myös työntekijöiden hyvinvointia niin, että viikossa saa käyttää yhden tunnin omaan hyvinvointiin, esim lenkkeilyyn, hierontaan tai vaikkapa taidenäytelyssä käyntiin. Olisi tärkeää, että jokainen löytäisi oman tavan pysyä virkeänä ja hyvän mielisenä päivän aikana, ja haluamme tukea sitä mahdollisimman monella tavalla.”
Miten mukaan?
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu on kartoitustyökalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä työnantajamielikuvan parantamiseen. Yli 50% kokonaispisteillä organisaatio ansaitsee Suomen Aktiviisin Työpaikka –sertifikaatin. Parhaiten menestyneet yritykset kisailevat Suomen Aktiivisin Työpaikka tittelistä näyttävästi vuosittain Urheilugaalassa.
Mukaan pääsee osoitteessa: www.suomenaktiivisintyopaikka.fi Kartoituksen + palautetilaisuuden hinta on 500€ (alv. 0%).
#UNELMIENLIIKUNTAPÄIVÄ 10.5 – TÄNÄ VUONNA ETÄNÄ
Unelmien liikuntapäivä 10.5. liikuttaa perinteisesti työpaikoilla ympäri Suomen. Tänä vuonna koronavirustilanne vaikuttaa Unelmien liikuntapäivään niin, että se toteutetaan vastuullisesti kodeissa ja somessa. Päivä tarjoaa silti mahdollisuuden työntekijöiden aktivointiin.
– Liikkuminen voi helposti jäädä todella vähäiseksi, kun tavalliseen arkeen ja työpäivään kuuluvat rutiinit jäävät pois. On tärkeää kiinnittää huomiota myös henkiseen jaksamiseen. Liike auttaa kehoa ja mieltä palautumaan arjen rasituksesta, Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson sanoo.
– Pienikin liike on hyvästä. Ei tarvitse lähteä 10 kilometrin lenkille positiivisten vaikutusten saamiseksi. Jo lyhyt venyttely- tai jumppatuokio, kävelyllä käynti tai vaikka kokoukseen osallistuminen seisten kannattaa, Livson muistuttaa.
Unelmien etätyöpäivä
Unelmien liikuntapäivä kannustaa työyhteisöjä liikkumaan – myös etätöissä. Liikuttamisen lisäksi päivä auttaa jalkauttamaan yhteisiä tapoja toimia ja luo yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteiset liikkumishetket työpäivän aikana tuovat hyvää mieltä, naurattavat ja luovat keskustelua. Juuri yhteisöllisyyttä kaivataan sosiaalisen eristäytymisen aikana enemmän kuin koskaan.
Unelmien liikuntapäivä osuu tänä vuonna sunnuntaille, mutta etkot ja jatkot voi järjestää esimerkiksi perjantaina 8.5. tai maanantaina 11.5. Mahdollisuuksia on monenlaisia myös poikkeusoloissa: ohjattuja virtuaalisia taukojumppia, liikunnallisia etäkokouksia, porraspäiviä ja kilometrikisoja! Millainen on teidän unelmien etätyöpäivä?
#Unelmienliikuntapäivä – näin olet mukana:
1. Jaa kuvasi, videosi tai muu sisältö somessa tunnisteella #unelmienliikuntapäivä. Voit lisätä myös omia aihetunnisteitasi.
2. Kannusta kaverit, lapset, vanhemmat, isovanhemmat, työkaverit, oppilaat ja kaikki muutkin liikkumaan. “Minä liikun näin, miten sinä liikut?“
Hyödynnä vapaasti unelmienliikuntapaiva.fi -sivuston aineistopankin markkinointimateriaaleja. Voit jakaa jo ennen tapahtumapäivää somessa treenialustoja tai ideoitasi tunnisteella #unelmienliikuntapäivä. Voit myös lähettää niitä nettilinkkeinä sähköpostitse ulp@olympiakomitea.fi ja lisäämme ne Unelmien liikuntapäivän kotisivuille muille inspiraatioksi.
Lisätietoja: unelmienliikuntapaiva.fi.#unelmienliikuntapäivä
Taustaa
Unelmien liikuntapäivä 10.5. on kaikenlaisen liikkumisen kokeilu- ja pop-up päivä, joka järjestetään jo viidettä kertaa. Päivän tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään uusia tapoja liikkua.
Unelmien liikuntapäivää koordinoi ja tapahtumasivustoa ylläpitää Suomen Olympiakomitea. Sitä ovat edistämässä lukuisat liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatiot. Päivä on osa YK:n terveysjärjestö WHO:n Move for Health -päivää. Vuonna 2020 Unelmien liikuntapäivä toteutetaan poikkeusoloista johtuen kotona ja somessa #unelmienliikuntapäivä.
Teknologia hyötykäyttöön hyvinvoinnin edistämisessä– Liikkuva Suomi vahvistamaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuutta
Liikkuva Suomi -valmennusohjelman startti Töölön stadionilla 3.6.2019 (OP Helsinki)
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu aloittaa kumppaniyhteistyön Liikkuvan Suomen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota SAT osallistujayritysten henkilöstölle moderneja, digitaalisia ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi, sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Uusimman Henkilöstöliikuntabarometrin perusteella vain noin 20% yrityksistä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osana henkilöstöliikunnan toteutusta. Kääntäen, kahdeksan kymmenestä työpaikasta toteuttaa henkilöstöliikuntaa varsin perinteisin menetelmiin nojaten. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuudesta Olympiakomiteassa vastaava Jesse Kaarna odottaa innolla uuden kumppanuuden tuomia mahdollisuuksia:
”Vaikka digitaaliset ratkaisut ovat olleet jo vuosikausia arkipäivää muussa yritysten toiminnassa, ei niitä ole vielä kovin laajasti hyödynnetty henkilöstön liikunnan ja terveyden edistämisessä. Kuluttajapuolella nämä digitaaliset ratkaisut ja applikaatiot ovat jo arkipäivää. Itse näen näissä erittäin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sekä yrityksen että yksittäisen työntekijän näkökulmasta.”
Hyötyjä yritykselle ja työntekijöille
Yritykselle digitaaliset ratkaisut tuovat monipuolisuutta ja kustannustehokkuutta aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, kun palvelut eivät ole enää aikaan tai paikkaan sidottuja. Ne tarjoavat keinon tavoittaa koko henkilöstö tasapuolisesti aina kotikonttoreista sivutoimipisteisiin ja ohjelman voi suunnitella sekä käynnistää 100% etänä. Digiratkaisut tarjoavat myös aputyökaluja kehityksen seurantaan, vaikuttavuuden arviointiin sekä uudenlaisia keinoja kannustukseen ja motivointiin. Miltä esimerkiksi kuulostaisi toteutus, jossa etävalmentajana toimisi Olympiaurheilija Kalle Lassila, vaihtuvateemaiset valmennussisällöt käsittelisivät monipuolisesti henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehitystä ja aktiivisuusmerkintöjä keräämällä voisi ansaita ylimääräisiä vapaapäiviä?
Myös työntekijät hyötyvät monipuolisemmasta lähestymistavasta aktiivisuuden lisäämiseen lähtötasosta riippumatta.
Tottumattomalle liikkujalle kynnys perinteisiin liikuntapalveluihin – vaikkapa yrityksen omalle kuntosalille menoon – voi olla korkealla. Uudentyyppiset ratkaisut voivat madaltaa kynnystä liikunnan aloittamiseen tai yrityksen hyvinvointihankkeisiin osallistumiseen. Digitaalisen alustan, ihmisen normaaliin arkeen sopeutuvan valmennusohjelman ja inspiroivan etävalmentajan avulla kipinä liikkumiseen saattaakin syttyä säännöllisten kävelylenkkien avulla oman kodin tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä.
Myös kiireinen arki asettaa haasteita monelle työikäiselle, eikä osallistuminen perinteisiin liikuntapalveluihin kuten firman salibandyvuorolle ole ajanpuutteen vuoksi mahdollista. Digitaaliset liikuntapalvelut voivat tarjota omiin aikatauluihin sopivamman keinon liikunnan ja liikkeen lisäämiseen. Kaikki arkinen aktiivisuus kuten siivous ja nurmikon leikkaaminen lasketaan mukaan, hyvinvointi kasvaa mielekkäimmin passiivisuutta vähentämällä.
Sony Music Finlandin valmennuksessa on menossa toinen vuosi.
Yhteisöllisyys ja motivointi tärkeää
Liikkuva Suomi on onnistunut siinä, missä moni digitaalinen palvelu floppaa: joidenkin palveluiden käyttö voi tuntua etäiseltä ja into käyttöön saattaa sammua pian aloittamisen jälkeen, ellei asiaa ole huomioitu toteutuksessa. Liikkuva Suomen ratkaisussa jo suunnitteluun otetaan mukaan asiakkaalle perustettavan hyvinvoinnin ohjausryhmän jäseniä. Omistajuus säilyy yrityksellä itsellään ja kaikki suunnitellaan tukemaan liiketoiminnan kehitystä. Liikekään ei tällöin lopu siihen, kun valmentaja astuu ulos ovesta. Mukaan on tuotu myös yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä, ulkoisiakin kannusteita sisäisen motivaation löytämisen tueksi, sekä inspiroivia valmentajia teemaluentoineen ja -valmennussisältöineen. Tulokset ovat olleet kovia: toteutusten keskiarvoinen osallistumisprosentti on 83%.
Liikkuva Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen:
”Lähdemme suurella innolla mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -konseptin kumppaniksi. Meidän valmennusohjelmissa ei palkita niitä jotka juoksevat pisimmälle tai kovimpaa, sisällöt on suunniteltu 100% tavallisen ihmisen arkeen soveltuviksi. Pienet arkiset asiat ratkaisevat hyvinvoinnin kehityksen pitkällä tähtäimellä, pikadieetit tai muut taikatemput eivät tuo mukanaan hyvää oloa edes lyhyessä juoksussa. On mielenkiintoista lähteä kehittämään yhteistyötä myös muiden SAT-kumppanien kanssa.”
“On upeaa olla mukana lisäämässä työikäisten liikettä ja auttamassa yrityksiä nykyaikaisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa, joka tarkoittaa meidän tapauksessa paljon muutakin kuin työpaikan punttisalia ja sählykerhoa. Jokainen saa liikkua oman elämäntilanteen ja kuntopohjan mukaisesti, henkisen jaksamisen ollessa kasvava osa kokonaisuutta nykymaailmassa.”
Lisätietoja Liikkuvan Suomen palveluista: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, 044 381 3336, www.liikkuvasuomi.fi
”Aluksi epäluulo onnistumisesta – mutta megalomaaninen lopputulos” – SportSpotin etätykypäivä
Otsikon kommentti on suoraan Sportspotin aluksi epäilleen, mutta lopulta erittäin tyytyväisen asiakkaan suusta.
”Mikä ihmeen etätykypäivä? Voiko sellainen toimia?” Tämän suuntainen ajatus saattoi käydä sinunkin mielessäsi? SportSpotin etätykypäivät ovat saavuttaneet huiman suosion ja keräävät ylistystä osallistuneilta yrityksiltä.
”Etätykypäivä sai osallistujat innostumaan ja heittäytymään haasteisiin täydellä voimalla. Ajattelin, että henkilöstömme osaa heittäytyä, mutta tällaista en osannut odottaa! Etä-tykyshowssa näimme yllättäviä suorituksia ja pääsimme tutustumaan toisiimme aivan uudella tavalla. Tykypäivä hitsasi työyhteisöämme yhteen, jokainen pääsi osallistumaan ja tämä oli lisäksi todella hauskaa” – kommentoi etätykypäivän porukalleen tilannut Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen.
Viime kuukausien poikkeusolot ovat laittaneet hyvinvoinnin työssä ja vapaa-ajalla koetukselle. Juuri nyt näyttäisi siltä, että suurin alkushokki alkaa olla takanapäin, mutta normalisoitumisesta ollaan vielä kaukana. Tilanteen pitkittyessä on aika sopeutua uusiin olosuhteisiin, jossa etätyö ja fyysinen etäisyys on normaalia arkea. Karu fakta on se, että ennen kesää minkäänlaisten yhteisten live-aktiviteettien toteutus ei todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa. Jos jotain halutaan tehdä yhdessä, ovat vaihtoehdot vähissä. Se ettei tiedetä, minkälaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja on tarjolla ei pitäisi olla riittävä syy jättää tyky-päiviä järjestämättä.
”Pidetään ne sitten syksyllä…”.
Yksi – ja valitettavan yleinen -vaihtoehto on jättää tiimi- ja tykypäivät kokonaan järjestämättä. Asioiden lykkäämisen on usein houkuttelevaa tuudittautua. Ensimmäinen tärkeä kysymys kuuluu, löytyykö syksystä varmasti aikaa tyky-päivän toteuttamiseen, kun tulosta kiritään kiinni ja kevään tekemättömät työt painavat päälle? Toinen vielä tärkeämpi kysymys kuuluu, ollaanko silloin jo myöhässä?
Koronan asettamien olosuhteiden pakosta työskentelytapoihin, työn luonteeseen ja sisältöihin on tullut valtavia muutoksia lyhyessä ajassa. Uusi tilanne on vaatinut työntekijöiltä paineensietokykyä, venymistä, uuden opettelua, sekä luovuutta ja aiheuttanut samaan aikaan turvattomuutta, epävarmuutta, henkistä kuormitusta sekä uudenlaisia työpaineita. Kaikki tämä on tapahtunut yksin omalla kotikonttorilla pitkälti ilman normaalia sosiaalista turvaverkkoa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä.
Tästä syystä yhteinen kokeminen, yhteiset elämykset, yhdessä nauraminen ja heittäytyminen ovat arvokkaampia kuin koskaan. Ne toimivat sitouttavana liimana, luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, hyvää fiilistä ja ylläpitävät työskentelymotivaatiota. Tämän näkökulman huomioiminen on tärkeää, sillä henkilöstö on yrityksen tärkein ja arvokkain voimavara. Viime aikoina nuo voimavarat ovat olleet monessa organisaatiossa erityisen kovalla koetuksella. Siksi voimavaroista ja yhteisöllisyydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää jopa ennen tulevaa kesälomakautta.
Avaimet käteen ratkaisu
SportSpotin etätykypäivä antaa työnantajalle avaimet käteen ratkaisun tykypäivän toteutukseen – 100% etänä. Toteutus koostuu kahdesta vaiheesta:
1) Toimintapäivät.
SportSpotin huippupersoonat (esim. Laura Lepistö, Kaj Kunnas, Amin Asikainen, Brädi) esittävät työntekijöille erilaisia hauskoja haasteita & tehtäviä. Työntekijät toteuttavat ja videoivat niitä itselleen sopivassa välissä ja lähettävät videoklipit SportSpotille. Haastevideot leikataan ja editoidaan leikataan ammattilaisten toimesta ja niiden perusteella tuotetaan ammattitasoinen viihdyttävä kokonaisuus.
2) Live-tykyshow pidetään viikon päästä videoiden kuvaamisesta. tyky-showlle varataan työntekijöiden kalenteriin yhteistä aikaa 1-2 tunnin ajan, osallistujamäärästä riippuen. Show koostuu osallistujien kuvaamista videoista sekä muista valituista ohjelmanumeroista, kuten Kai Kunnaksen tietovisasta, jossa tiimin jäsenet pääsevät mittaamaan omaa tietämystään Mestari-Kunnaksen tiukkojen kysymysten ääressä. Show-iltana osallistujat kokoontuvat omien tietokoneidensa ääreen katsomaan, mitä kaikkea oman tiimin jäsenet ovatkaan saaneet aikaan. Shown aikana esitetään kaikkien parhaat palat toimintapäivän tuotoksista ja Sportspot antaa illalle naurutakuun. Shown kruunaa mahdollisuus tilata koko porukalle kotiin toimitettuina yhteinen ”etä-tykypäivä- survival kit”, josta löytyy kaikki tarvittava eväs huikeaan kokemukseen.
Kurkkaa esittelyvideo etätykypäivän toteutuksesta!
Loppuun vielä 3 syytä miksi valita SportSpotin etätykypäivä
– Työhyvinvoinnin tukeminen vaikeina aikoina yrityksen tärkeimmälle resurssille
– Tarjoa täysin uudenlainen yhteisöllinen kokemus, jossa pääosassa olette te!
– Tyytyväiset asiakkaat- kokonaispalaute osallistuneilta 4,8/5
Koska Sportspot antaa aina vähän ekstraa, tässä vielä neljäs syy.
– Olemme sopineet yhteistyöstä, jossa tilitämme osan Etä-tykypäivien tuloista Paralympiakomitean Valtti- ohjelmalle. Valtti-ohjelman tavoitteena on siis auttaa löytämään erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastus.
Varaa etätykypäiväsi täältä: https://sportspot.fi/palvelut/eta-tykypaiva/#contact
Miksi henkilöstöliikuntaan kannattaa panostaa?
Työhyvinvoinnin tavoitteista keskustellessa keskitytään usein kulujen karsimiseen ja työkykyriskien minimointiin. Kulujen minimoinnin lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen linkittyy kuitenkin myös monenlaisia muita mitattavia hyötyjä.
Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot, vajaakuntoisena työskentely, tapaturmat ja ammattitaudit sekä työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset maksavat Suomen kansantaloudelle vuosittain yli 24 miljardia euroa menetettynä työpanoksena.
Ei ole yllättävää, että huomio työhyvinvoinnissa on usein keskittynyt edellä mainittujen kulujen pienentämiseen. Viime vuosina näkökulma työhyvinvointiin on kuitenkin monipuolistunut. Kustannusten minimoinnin lisäksi mukaan on tullut muun muassa työn tuottavuuteen liittyviä näkökulmia.
Eräs tuore näkökulma on presenteismin eli vajaakuntoisena työskentelyn huomioiminen. Työntekijä on tällöin fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta alentuneesta terveydentilasta tai toimintakyvystä johtuen suorituskyky on laskenut ja töitä tehdään vajaatehoisena. Kun töitä tehdään vuoden ympäri vajaatehoisena, on menetetty työpanos jopa suurempi kuin poissaolojen aiheuttama. (Hälsa 2017). Alentunut suorituskyky voi johtaa yksilön kohdalla töiden kasaantumiseen, kiireeseen ja työn kuormituksen kasvuun. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on siten sekä yksilön että työnantajan etu. On myös vahvaa näyttöä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen on positiivisesti yhteydessä työpaikan liiketulokseen (Ahonen 2016).
Kilpailuedun lisäksi henkilöstön hyvinvointi on myös mahdollinen rekrytointivaltti
Rekrytoinnin hankaluudesta ja jopa työntekijäpulasta käydään ajoittain keskustelua eri medioissa. Avoimia paikkoja on entistä vaikeampi saada täytettyä. Nykyään työnhakijat painottavat työnhaussa erilaisia asioita kuin ennen. Tittelin ja palkan sijaan työantajaa valittaessa painottuvat työn merkityksellisyys sekä vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvät teemat. Henkilöstön hyvinvointi nähdään osana yrityksen vastuullisuutta.
CGI:n tuoreen työelämätutkimuksen mukaan 73 % työntekijöistä on myös sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa suurempi vastuu työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen nähdään vastuullisena tekona, mutta myös välttämättömyytenä yrityksen kilpailukyvyn ja pidempien työurien turvaamiseksi sekä työntekijämielikuvan kannalta.
Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuudessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään.
Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuudessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään. OP:n suuryritystutkimuksesta kävi ilmi, että vastuullisuus vaikuttaisi olevan kytköksissä myös yritysten tuloksellisuuteen. Vastuullisuusasioihin myönteisemmin suhtautuvat suuryritykset tekivät 3 % -yksikköä paremman nettotuloksen kuin vähiten vastuullisuusasioita korostavien suuryritysten joukko. Lähes 93% vastanneista suuryrityksistä näkee vastuullisuuteen liittyvät teot kasvavana kilpailutekijänä.
Yleisin tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Tällä hetkellä keskusteluissa painottuvat ympäristöasiat. On kuitenkin ennakoitavissa, että etenkin sosiaalinen vastuu, kuten henkilöstöasiat, tulevat myös olemaan entistä enemmän esillä tulevaisuudessa. Henkilöstön hyvinvointiin investoiminen onkin työkykyjohtamisen lisäksi tapa vahvistaa yrityksen sisäistä ja ulkoista työnantajamielikuvaa.
Mutta mistä tietää panostaako oma yritys tai potentiaalinen työnantaja henkilöstöönsä?
Osa yrityksistä panostaa viestinnässään aktiivisesti työnantajamielikuvaansa. Osa vähemmän. Sosiaalinen media ja nettisivut ovat yksi potentiaalinen kanava viestittää henkilöstön hyvinvointiin liittyviä asioita. Myös työnhakuilmoituksissa saatetaan tuoda esille työhyvinvointiin liittyviä toimintamalleja ja etuja. Vuosikertomukset ja vastuullisuusraportit ovat myös mahdollisia viestinnän kanavia. Haasteena näissä on tietojen hajanaisuus ja vertailun vaikeus.
Erilaiset sertifikaatit ja laatupalkinnot ovat yksi tapa edistää ja viestiä asiasta. Niiden suosio ja näkyvyys vaikuttaisi jatkuvasti kasvavan. Työnantajamielikuvan edistämisen lisäksi ne ovat myös erinomaisia työkaluja organisaation toimintatapojen ja käytänteiden kehittämiseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Tämän vuoksi niitä kannatta hyödyntää, vaikka oma toiminta ei vielä lähtötilanteessa olisikaan huippuyritysten tasolla.
Vastuullisuus sekä ympäristö- että henkilöstöasioissa kasvattavat jatkuvasti tärkeyttään. Työnhakijan näkökulmasta sertifikaatit ovat selkeä signaali laadukkaasta työnantajasta. Onkin hyvä pohtia, ovatko työhyvinvointiin liittyvät käytännöt yrityksessänne varmasti kunnossa ja miten niistä viestitään nyt ja tulevaisuudessa.
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu on kokonaisuus, jossa kaikki voittavat. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Yli 50% kokonaispisteillä työpaikka ansaitsee Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Kilpailun voittaja palkitaan näyttävästi Urheilugaalassa.
Jesse Kaarna
Projektipäällikkö
Suomen Olympiakomitea
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö 2014 – Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset
Guy Ahonen – Fiksummalla työkykyjohtamisella uuteen nousuun, Firstbeat Webinaari
Hälsa – Työyhteisön suorituskyvyn uusi mittari – presenteismi
OP:n suuryritystutkimus 2019
CGI – Työn murros Suomessa – Tutkimus tulevaisuuden työelämästä ja työn murroksesta 2020.
Suomen Aktiivisin Työpaikka yhteistyöhön Euforian työhyvinvointipalvelujen kanssa
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön kuntotestauksia tuottavan Euforian Oy:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota SAT osallistujayrityksille kartoituksen tueksi tarvelähtöisiä toimenpiteitä henkilöstöliikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailusta Olympiakomiteassa vastaava Jesse Kaarna on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Alkava yhteistyö Euforian kanssa täydentää loistavasti SAT -kumppaniverkostoa ja tuo kokonaisuuteen täsmätyökaluja henkilöstön toimintakyvyn ja kunnon kartoittamiseen ja seurantaan. Näin esimerkiksi erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta voidaan saada mitattavaa dataa yksilö- ja ryhmätasolla. Yksilötasolla oman kehityksen seuranta toimii yhtenä hyvänä motivaattorina liikkeen lisäämiseen. Yritystasolla tieto auttaa suunnitelmallisen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.”
Euforian tuo Suomen Liikuntatieteellisen Seuran laatuakkreditoimat terveyskuntoanalyysit ja niihin liittyvät valmennukset lähelle asiakasyrityksen arkea. Aktivointipalvelut tukevat työpaikan yhteisöllisyyttä ja ovat helposti ja kustannustehokkaasti saavutettavissa työyhteisön omissa tiloissa.
Euforianin toimitusjohtaja Tarja Koski-Sipilä kertoo palveluiden tuomisen yrityksen omiin tiloihin olevan yksi Euforianin valteista: ”Käytännössä asiakasyrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, ettei aikahukkaa synny esimerkiksi siirtymistä. Ajanvarauksella porrastetut kehoanalyysit, koko kehon toimintakyvystä kertovat polkupyöräergometritestit ja valmennukset ovat työntekijöiden käytettävissä tutussa neuvottelu- tai liikuntatilassa.
Euforian pyrkii aina hyödyntämään asiakasyrityksen tilat mahdollisimman hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Joskus nonstop liikkuvuuskartoituksia tai muita analyyseja on tehty myös aulatilassa, jos käytettävissä olevat tilat ovat sen mahdollistaneet. Tarja Koski-Sipilä kertoo asiakasyrityksen lähimaastojen ja piha-alueidenkin hyödyntämisen olevan mahdollista esimerkiksi ryhmille suunnatussa kahden kilometrin kävelytestissä tai valmennuksissa.
Kokonaisuudessaan terveyskuntoanalyyseja hyödyntäen voidaan aktivoida liikkumattomia ja kehittää jo liikkuvien liikunnan laatua. Oikein hyödynnettynä se kannustaa ja motivoi säännölliseen liikunnan harrastamiseen. Euforianin valmentajat huomioivat erityisesti palautteissa ja valmennuksessaan yksilölliset tarpeet, mieltymykset ja elämäntilanteen.
Terveyskuntoanalyysit sopivat toteutettavaksi kaikille työntekijöille tarjottavana työhyvinvointipalveluna tai kohdennettuna toimintona tietyille työntekijäryhmille. Ne toimivat hyvin yhdistettynä matalan kynnyksen elämäntapavalmennuksiin, mutta myös täysin itsenäisenä osana työhyvinvointisuunnitelmaa. Yhteistyö tilaajan työterveyshuollon tai muiden kumppaneiden kanssa onnistuu myös hyvin, koska Euforianin palvelut ovat helposti yhteensovitettavissa asiakasyritysten yksilöllisiin tilanteisiin.
Euforianin Tarja Koski-Sipilä odottaa innolla yhteistyötä Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kanssa: “On upeaa olla mukana lisäämässä työikäisten liikettä. Meillä on Olympiakomitean kanssa yhteisenä missiona edistää työpaikoilla henkilöstön fyysisiä voimavaroja ja arjen toimintakykyä.”
Lisätietoja Euforian palveluista löydät osoitteesta www.euforian.fi
Uusi kumppani Suomen Aktiivisin Työpaikka –kokonaisuuteen. Break Pro lisäämään liikettä työpäiviin.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön taukoliikuntasovellus Break Pron kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota yrityksille ja organisaatioille toisiaan tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi työpaikoilla.
Runsas paikallaanolo haastaa suomalaisten hyvinvointia ja työkykyä. Taukoliikuntasovellus Break Pro tarjoaa SAT osallistujayrityksille ammattimaisen ja helpon ratkaisun työpäivän aikaisen liikkeen lisäämiseen. Vastaavasti Break Pron omille asiakasyrityksille Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus tarjoaa työkalun henkilöstöliikunnan kokonaiskuvan arviointiin sekä selkeän viitekehyksen toiminnan kehittämiseen.
Olympiakomiteassa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun projektipäällikkö Jesse Kaarna on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Alkava yhteistyö Break Pron kanssa tuo kokonaisuuteen täysin digitaalisen ratkaisun liikkeen lisäämiseksi työpaikoilla. Istumisen vähentämisessä ja liikkeen lisäämisessä teknologia voi olla samaan aikaan sekä osa ongelmaa että ratkaisua.
Suomalainen Break Pro Taukoliikuntasovellus on aktivoinut suomalaisia työpaikkoja jo vuodesta 2009 lähtien. Break Pron tavoitteena on työyhteisöjen hyvinvoinnin kohentaminen sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen. Break Pro Taukoliikuntasovellus muistuttaa työntekijää minuutin mittaisista tauoista säännöllisin väliajoin ja ohjaa taukoliikuntaa selkeillä, aurinkoisissa rantamaisemissa kuvatuilla videoilla. Käyttäjä voi optimoida taukojen tiheyden sekä ohjelman suosittelemat taukoliikuntavideot juuri omiin tarpeisiinsa sopivaksi.
Tietous pitkäjaksoisen paikallaanolon haitoista lisääntyy koko ajan, ja yritykset ovatkin nyt suuren haasteen edessä: Miten pitää huoli henkilöstön terveydestä ja tuottavuudesta, kun työ vaatii runsaasti paikallaanoloa? Break Pro Taukoliikuntasovellus ja Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu jakavat yhteisen tavoitteen tämän haasteen selättämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä suomalaisille työpaikoille.
Break Pron toimitusjohtaja Janne Rajakallio odottaa yhteistyötä innolla: “Yhdessä SAT:in kanssa tavoitamme entistä enemmän työyhteisöjä ja pystymme kannustamaan yhä useampia työpaikkoja tekemään konkreettisia toimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin eteen. Yhdessä pystymme tarjoamaan työpaikoille parempia ratkaisuja aktiivisuuden lisäämiseen.”
Oodi henkilöstöliikunnalle
Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansaliin kokoontui 29.1.2020 suuri joukko tiedonjanoisia kuulemaan, miten saada yritysten henkilökunta liikkumaan enemmän – ja voimaan paremmin. Olympiakomitean järjestämässä tilaisuudessa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit esittelivät konkreettisia esimerkkejä toimivista henkilöstöliikunnan ratkaisuista.
Tilaisuuden aluksi Suomen Aktiivisin Työpaikka -ohjelman projektipäällikkö Jesse Kaarna esitteli Olympiakomitean roolia Suomen urheilun ja liikunnan kattojärjestönä ja koko kansan liikuttajana. Olympiakomitea seuraa myös henkilöstöliikunnan tilanteen kehittymistä kahden vuoden välein toteutettavan henkilöstöliikuntabarometrin avulla.
Vähemmän istumista, enemmän liikettä
Uusimman henkilöstöliikuntabarometrin (2019) mukaan ja istumisen vähentämiseen kiinnitetty huomiota jo yhdeksässä kymmenestä (91 %) työpaikoista, joissa tehdään istumatyötä. Työpäivän aikaisen liikkumattomuuden haitoista on puhuttu paljon, joten säädettävät työpöydät, taukoliikunta ja kävelypalaverit ovat jo monen istumatyöläisen arkea.
Mikä sitten motivoi liikkumaan? Yhteisöllisyys on yksi monista liikkumaan motivoivista tekijöistä. Tutkimuksen mukaan joka viides olisi valmis lisäämään liikuntaa, jos työkaverit pyytäisivät mukaan aktiviteetteihin tai työpaikalla olisi oma liikuntaporukka tai -kerho. Yhdessä liikkuminen on hauska tapa edistää yhteisöllisyyttä niin töissä kuin työpaikan ulkopuolella.
Vaikka henkilöstöliikunnan hyödyt tunnetaan ja tiedostetaan, puuttuu monesta organisaatiosta henkilöstöliikunnan toimintasuunnitelma, mitattavat tavoitteet ja niiden säännöllinen seuranta.
Finalistien vinkit
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme finalistia vuonna 2019 olivat Patentti- ja rekisterihallitus, Lidl ja Finnair. Kärkipaikan tiukassa kisassa vei paria viikko aikaisemmin Finnair, joka pääsi juhlimaan voittoa Urheilugaalassa.
Oodissa järjestetyssä paneelikeskustelussa kaikki finalistit pääsivät kertomaan omista hyvistä käytänteistään henkilöstöliikunnan kehittämisessä. Keskusteluun osallistuivat Katri Sjöberg Finnairilta, Tommi Juvenius Lidlistä sekä Eero Mantere Patentti- ja rekisterihallituksesta.
Kaikille finalisteille oli yhteistä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteinen tekeminen. Organisaatiot ovat hyvin erilaisia, joten jokaisella on omat käytännön haasteensa henkilöstöliikunnan toteuttamisessa. Yhteiseksi huoleksi nousi passiivisten työntekijöiden saaminen liikkeelle. Patentti- ja rekisterihallituksessa yhdeksi keinoksi mainittiin mittaamisen hyödyntäminen: ”Joskus oma käsitys terveydentilasta ja kuntotasosta voi olla vääristynyt. Kun lähtötaso on selvitetty, voi olla helpompi motivoitua muutoksen tekemiseen.” Mantere totesi.
Liikuntahetki Cuckoo Workoutin tahtiin
Ensimmäisen paneelin jälkeen oppeja vietiin käytäntöön, kun Cuckoo Workout järjesti osallistujille yhteisen taukoliikuntatuokion. Liikuntahetki vedettiin Saranen Consultingin tiimin tekemän treenivideon tahtiin. Vaikka treenivideo ei ollutkaan aivan helpoimmasta päästä, kaikki tilaisuuteen osallistuneet olivat innolla mukana. Veera Lehmonen Cuckoo Workoutilta totesikin, että yhteisön painetta on helppo hyödyntää myös työpaikkaliikunnan toteutuksessa.
Pienestä liikkeelle
Aamupäivän toisessa paneelikeskustelussa Suomen Aktiivisin Työpaikka -ohjelman yhteistyökumppanit kertoivat palveluistaan ”Kuinka voimme olla avuksi” -teemalla. Keskustelussa olivat mukana Liisamari Kruger työeläkeyhtiö Elosta, Jaakko Kotisaari Fistbeatilta, Eetu Klingberg Eazybreakista, Veera Lehmonen Cuckoo Workoutilta sekä Jere Syvänne lääkärikeskus Aavan Virta-hyvinvointipalveluista.
Keskusteluissa nousi yhteisöllisyyden lisäksi esille eri toimijoiden välinen yhteistyö, datan hyödyntäminen, henkilöstöliikunnan taloudelliset hyödyt organisaatiolle sekä se, että henkilöstöliikunnan voi käynnistää pienilläkin teoilla. Kun kynnys on matala, se on helppo ylittää ja edetä pienin askelin kohti parempaa työhyvinvointia.
Top vinkit henkilöstöliikunnan edistämiseen:
– Henkilöstöliikunnan tavoitteiden kirkastaminen – mihin toiminnalla tähdätään?
– Toimintasuunnitelman ja/tai vuosikellon toteutus. Kun tiedetään mitä tavoitellaan, on helpompi määritellä toimenpiteet eri työntekijä- ja kohderyhmille.
– Henkilöstö mukaanottaminen suunnitteluun ja toteutukseen. SAT-finalisteilla todella hyviä kokemuksia Liikunta-aktivaattoreiden hyödyntämisestä.
– Rohkeus tehdä uudenlaisia kokeiluja ja myös luopua vanhoista toimintatavoista, jotka eivät tuota tulosta.
– Raportointi ja seuranta. Kuinka onnistuttiin, montako henkeä otti osaa tapahtumiin ja toimenpiteisiin? Mitä opittiin?
Organisaationne lähtötilanteen sekä apuja tuloksellisen ja monipuolisen henkilöstöliikunnan toteutukseen saat osoitteesta: www.suomenaktiivisintyopaikka.fi/miten-mukaan/
Finnair on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2019
Finnair palkittiin näyttävästi Suomen Aktiivisimpana Työpaikkana torstai-illan Urheilugaalassa. Vuodesta 2006 alkaen jaettu palkinto kertoo hyvin toteutetusta henkilöstön liikuntaohjelmasta ja aktiivisesta työkulttuurista osana hyvää työelämää. Uno-pokaalin vastaanottivat Katri Sjöberg ja Saija Stenbacka.
Myöntämisperusteissa Finnair sai erityistä kiitosta siitä, miten monipuolisesti liikkumisen edistämisen ratkaisuja oli toteutettu eri työntekijäryhmille. Finnairin henkilöstö tekee monenlaista työtä haastavissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Siksi myös henkilöstöliikunnan tulee olla monipuolista. Finnair on onnistunut liikunnan avulla edistämään henkilöstön yhteisöllisyyttä, terveyttä ja työhyvinvointia sekä hallitsemaan työkykyyn liittyviä riskejä. Suunnitelmallisesti toteutettu henkilöstöliikunta hyödyntää dataa ja erilaisia mittareita sekä viimeisintä tutkimustietoa liikunnasta ja hyvinvoinnista.
– Aivan mahtava fiilis! Finnair on palkittu tosi monta kertaa ulkomaisilla että kotimaisilla areenoilla ja tämä ei ole meille yhtään himmeämpi tunnus, Stenbacka kertoi iloisena. Mitä neuvoja Finnair antaa muille organisaatioille? Stenbacka nostaa, että yksi Finnairin valttikortti on ollut, että henkilöstö on tuotu erittäin vahvasti mukaan suunnitteluun. Ihmisiltä on oikeasti itse kysytty, että mistä te innostutte ja mikä saa teidät liikkumaan.
Voittaja valitaan vuosittain Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun osallistuneista työpaikoista. Kilpailun toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhdessä kumppaneittensa ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Kilpailun kolme voittajaehdokasta valitsee Olympiakomitean muodostama asiantuntijaraati, joka koostuu liikunta- ja työelämätoimijoista. Voittaja valitaan Urheilugaalan digitaalisella kansalaisäänestyksellä.
Aiemmat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajat:
2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy – 2016 Kiilto Oy – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2013 Best-Hall Oy – 2012 HUS-konserni – 2011 Puolustusvoimat – 2010 Steveco Oy – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2006 Posti Oyj
Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinto perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vuosimallia 2020 on virallisesti käynnistynyt, ilmoittautumaan pääset tästä.
Suomen Aktiivisin Työpaikka 2019 finalistit ovat nyt julkaistu!
Suomen Aktiivisin Työpaikka palkitaan 16.1.2020 Urheilugaalassa.
Suomen Aktiivisin Työpaikka tunnustuksella halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana työhyvinvointia sekä tukea työyhteisöjen hyvinvointia terveyttä edistävän liikunnan keinoin. Vuodesta 2006 alkaen vuosittain jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Vuoden 2019 Suomen Aktiivisin Työpaikka valitaan niistä työpaikoista, jotka ovat tehneet Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen kuluneen vuoden aikana.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnittelun arvioinnin tueksi. Työkalu perustuu tutkittuun tietoon, suosituksiin ja pitkään käytännön kokemukseen, jota työkalua käytettäessä on saatu. Kartoituksessa käydään läpi henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin perustuva yhdeksän osa-alueen kokonaisuus. Osallistuva yritys saa jokaisesta osa-alueesta pisteet välillä 0-100 sekä kokonaistuloksen, joka on kaikkien osa-alueiden keskiarvo.
Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme finalistia valitsee Olympiakomitean muodostama asiantuntijaraati. Voittajan valitsee digitaalisella äänestyksellä Urheilugaalan Suuri raati, joka koostuu noin 400 jäsenestä.
Lue lisää ehdokkaista.
Suomen Aktiivisin Työpaikka finalistit
(satunnaisessa järjestyksessä)
LIDL
Päivittäistavarakauppaketju Lidl toimii Suomessa itsenäisenä tytäryhtiönä. Pääkonttori Espoon Niittykummussa, kolme jakelukeskusta ja yli 180 myymälää työllistävät Suomessa noin 5500 henkeä.
Lidl on tehnyt työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan eteen systemaattista ja määrätietoista kehitystyötä jo usean vuoden ajan. Johto on alusta asti sitoutunut pitkäjänteiseen prosessiin ja on mukana toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Henkilöstöliikunnan toimintamallin läpikäynti on osa esimieskoulutusta ja myös henkilöstö on otettu vahvasti mukaan toiminnan kehittämiseen ja toteutukseen muun muassa palkitsevan aloitejärjestelmän kautta. Toimintaa kehitetään myös vuosittaisen henkilöstökyselyn ja liikunta-aktiivisuuskyselyn kautta.
Lidlissä henkilöstöliikunta on osa yrityksen strategiaa, jonka tavoitteena on henkilöstön sitouttaminen ja hyvinvoinnin mahdollistaminen. Toiminnan periaatteena on olla tasapuolista ja huomioida koko henkilöstön toiveet. Lidlissä on onnistuttu ratkaisemaan henkilöstöliikunnan toteutuksen haasteet yli 180:n eri puolilla Suomea sijaitsevan toimipisteen osalta. Lidl erottautuukin selkeästi edukseen koulutetulla ja aktiivisesti toimivalla Liikuttaja-verkostollaan, johon kuuluu noin 140 jäsentä. Verkoston avulla viestitään, järjestetään tapahtumia sekä kerätään palautetta. Liikuttajien ja muiden aktiivien avulla henkilöstö on voinut itsenäisesti järjestää liikuntaa pienryhmissä omalla alueellaan.
Lidlissä liikuntatoiminta on monipuolista ja toiminnan keskiössä on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Uutena tarpeena on tunnistettu myös yksin liikkuvien tukeminen, joten käyttöön on otettu viime vuonna ensi kertaa rahallinen liikuntaetu. Lisäksi tarjolla on maksutonta osallistumista liikuntatapahtumiin, juoksukouluun, ryhmäliikuntaan, palloiluryhmiin sekä kuntotestauksiin ja kehonkoostumusmittauksiin. Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan liikunnallisilla virkistyspäivillä sekä Porraspäivien ja Kilometrikisan tyyppisillä kilpailuilla ja kampanjoilla, joihin osallistumalla on mahdollista voittaa liikunnallisia palkintoja. Välinelainaamosta voi lainata esimerkiksi sykemittarin juoksutapahtumaan tai liikuntaharrastuksen aloittamista helpottamaan.
Vapaa-ajanliikunnan lisäksi kokonaisuuden toteutuksessa on huomioitu sekä fyysistä että istumatyötä tekevien työpäivän aikainen liikkuminen järjestämällä ohjattua taukoliikuntaa sekä taukoliikuntavälineistöä toimipisteisiin. Uusille työntekijöille jaetaan Tervetuloa Lidliin -lahjana hierontapallo sekä ohjeistus pallon käyttöön, jotta jokainen voi tehdä pallon avulla kehonhuoltoa työpäivän aikana sekä vapaa-ajallaan.
Toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä postittavat henkilökunnalle vuosittain kotiin kirjeitä, joissa tsempataan ja kannustetaan liikkumaan. Myös yhteistyötä huippu-urheilijoiden kanssa hyödynnetään henkilöstön liikuttamisessa. Lidl All stars -urheilijat pitävät puheenvuoroja tiimipäivissä ja opastavat ja kannustavat Lidliläisiä liikkumaan erilaisissa liikuntatapahtumissa.
Liikkumisen lisäksi Lidlissä tuetaan palautumista. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hakea mukaan hyvinvointivalmennuksen, johon kuului muun muassa Firstbeat-mittaus sekä valmennusta ravintoon, uneen, palautumiseen sekä stressinhallintaan. Osallistujat saavat ohjelman avulla tietoa hyvinvoinnistaan ja konkreettisia neuvoja sen parantamiseen.
PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS
Patentti- ja rekisterihallitus on Suomen valtion virasto, joka myöntää patentteja, hyödyllisyysmalleja, mallioikeuksia, tavaramerkkejä ja LEI-tunnuksia. PRH pitää yllä myös tärkeitä perusrekistereitä, kuten kaupparekisteriä ja yhdistysrekisteriä. Yhteensä Patentti- ja rekisterihallitus työllistää noin 420 henkilöä, joista kaikki työskentelevät yhdessä toimipisteessä Helsingissä.
Patentti- ja rekisterihallituksessa henkilöstöliikunta on suunnitelmallista, ja sitä myös mitataan ja seurataan. Toiminnan suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin on varattu kiitettävästi henkilöresursseja, ja toimintaa ohjaavat kirjallinen toimenpidesuunnitelma sekä toiminnalle asetetut tavoitteet. Työkyvyn ylläpidon lisäksi toiminnassa on huomioitu myös liikunnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin, työn tuloksellisuuteen sekä yhteishenkeen työpaikalla. ”PRH on yhdessä tekemisen esimerkki.” – on strateginen tavoite, joka ohjaa kaikkea toimintaa työpaikalla.
Patentti- ja rekisterihallituksessa on tehty pitkäjänteistä työtä henkilöstöliikunnan kehittämisessä ja liikunta on otettu huomioon esimerkiksi uusia toimitiloja toteutettaessa muutama vuosi takaperin. Monipuolisen henkilöstöliikunnan takaamiseksi uusiin tiloihin rakennettiin kuntosalin lisäksi liikuntasali, jossa PRH:n henkilöstölle järjestetään erilaista liikuntatoimintaa eri kohderyhmille: aamuvenyttelyä, pilatesta, joogaa ja HIIT-tunteja. Osa tunneista toteutetaan oman henkilöstön toimesta, osa ostopalveluna. Monipuolista liikuntatarjontaa täydentävät liikuntasetelit sekä lähellä sijaitsevassa Merihaan palloiluhalli, jossa henkilöstö hyödyntää PRH:n salibandyvuoroa sekä omaehtoista liikkumista esimerkiksi lounastunnin yhteydessä. Lisäksi PRH:llä järjestetään vuosittain erilaisia liikuntaan tukevia tapahtumia, kuten UKK-kävelytestit, juoksukoulu, kuntosaliohjausta ja kaupunkisuunnistusta. Monina vuosina PRH on osallistunut myös Yritysmaratoviestiin.
PRH:lla pyritään lisäämään liikettä ja liikuntaa paitsi vapaa-ajalla, myös työmatkoilla sekä työpäivän aikana. Ergonomiaan ja liikkeen lisäämiseen on kiinnitetty huomiota paitsi työpaikalla myös etätöissä. Työterveyshuollon kouluttamat PRH:laiset järjestävät toimistolla päivittäin ohjattua taukoliikuntaa, jonka lisäksi koko henkilöstöllä on käytössä tietokoneelle asennettu taukoliikuntasovellus. Työmatkaliikuntaa tukevat suihku- ja pukuhuonetilojen lisäksi lämmitetty säilytystila polkupyörille sekä työsuhdematkalippuetu, jolla kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön yksityisautoilun sijaan.
FINNAIR
Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen erikoistunut kasvava verkostolentoyhtiö. Lisäksi se tarjoaa matkapalveluja Aurinkomatkat- ja Finnair Holidays -tuotemerkkien alla. Yhtiön palveluksessa työskentelee lähes 7000 henkilöä.
Yhtenä maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä, yrityksellä on pitkät perinteet myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisesta. Hyvinkin erilaiset työnkuvat vaihtelevissa ympäristöissä asettavat tarvepohjan monipuolisille ja monimuotoisille henkilöstöliikunnan kokonaisuuksille. Monipuolisuus onkin tärkeää, sillä henkilöstöstä löytyy lähes kaikkea kokeista mekaanikkoihin ja lentokapteeneihin, digitaalisten sisällön tuottajista viestinnän ammattilaisiin ja turvallisuusasiantuntijoihin ja kaikkea siltä väliltä. Työsuoritteita tehdään monenlaisissa ympäristöissä, ympäri vuorokauden eri puolilla maailmaa.
Vapaa-ajan liikuntaan kannustetaan rahallisen liikuntaedun lisäksi työntekijöiden käytössä olevilla kuntosaleilla sekä sopimushinnoilla kahteen suureen liikuntaketjuun. Lisäksi henkilöstön käytössä on sovellus, joka tukee liikunnan harrastamista ja oman kunnon seuraamista. Finnairille työnantajana on tärkeää, että työstä ja sen paikasta riippumatta, henkilöllä on mahdollisuus sekä työmatkoilla, työn aikana ja vapaa-aikana mahdollisuus palauttavaan ja työkykyä ennalta huoltavaan liikuntaan. Esimerkiksi suurimman henkilöstöryhmän – lentävän henkilöstön – miehistöhotellit on valittu sitä silmällä pitäen, että niissä on mahdollisuus kuntosaleihin ja omatoimiseen liikuntaan rauhallisen levon lisäksi. Finnair on systemaattisesti rakentanut henkilöstölleen mahdollisuuksia pieniin liikunta- ja palautumissessioihin myös kesken työpäivän. Se voi olla lyhyt hierontahetki väsyneelle niskalle työhyvinvointihuoneessa tai ohjattu tai omatoiminen taukoliikunta omalla työpisteellä, oli se sitten missä vain.
Vaativia työnkuvia silmällä pitäen, Finnairilla henkilöstöliikunnan toteutus onkin suunnitelmallista ja tarveperusteista. Toimenpiteiden kohdentamisessa ja seurannassa hyödynnetään dataa ja mittareita, minkä lisäksi toiminnan kehittämiseksi kerätään aktiivisesti palautetta ja ideoita sekä hyödynnetään alalla tunnettuja ulkopuolisia osaajia. Liikunta nähdään tärkeänä osana työhyvinvoinnin johtamista ja työkykyriskien hallintaa. Aktiivinen yhteistyö integroidun työterveyden kanssa antaa mahdollisuuden kattavaan, ennakoivaan ja monipuoliseen toimintaan.
Liikunnalla vahvistetaan myös yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Tarjolla on mm. liikuttajien pitämiä taukoliikuntahetkiä tuotannon- ja tietotyöntekijöille, kaikille tarjottavia PT-palveluita, ryhmäliikuntaa, Finnairin väreissä osallistumista suuriin liikuntatapahtumiin ja yhtiön tukemia harrastekerhoja sekä tiimien omia liikuntapäiviä. Yammer-ryhmässä henkilöstö jakaa aktiivisesti viimeisintä tutkimustietoa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyen, keskustelee kansallisista tempauksista mm. porraspäivät sekä kannustavat toisiaan tehdystä avauksista. Pienenkin arkiliikunnan lisäämiseen ja palautumiseen työpäivän aikana kannustetaan mm. säädettävien työpisteiden ja moninaisten kokoustilojen sekä monipuolisten taukoliikuntahuoneiden avulla. Finnair on sekä Suomen Olympiakomitean että Paralympiakomitean pääyhteistyökumppani ja lennättää Suomen joukkueen Tokion olympialaisiin sekä paralympialaisiin. Yhteinen matka on linkitetty myös tiimien väliseen liikuntahaastekampanjaan #matkalla_Tokioon, jossa liikuntasuorituksia keräämällä edetään Finnairin lentoreittiä pitkin kohti Tokiota.
