Henkilöstöliikunnasta apua työkyvyn ylläpitoon

Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan ja liikkumista tuetaan monimuotoisesti suomalaisilla työpaikoilla. Liikunnalla onkin suuri merkitys henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä ja sen lisäämisessä. Säännöllinen ja suunnitelmallinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kuitenkin edelleen vähäistä.

Tuoreen Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikunnan kulut ovat 231 euroa vuodessa henkilöä kohden. Yleisimpien tukimuotojen joukossa ovat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet, joiden suosio on edelleen hieman kasvanut; niitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Vielä 17 vuotta sitten vain runsas neljäsosa liikuntaa tukevista työnantajista kertoi hyödyntävänsä niitä. Kaikkiaan noin 750 000 palkansaajaa on käyttänyt liikuntaseteleitä hyväkseen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Hieman yli puolet (54%) työnantajista kertoi myös hankkivansa henkilöstöään varten ulkopuolisia liikuntapalveluita.

Mahdollisuuksia liikkua on nykyään tarjolla runsaasti, mutta useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä. Haasteeksi nouseekin usein viestintä, sillä työntekijät eivät tunnista kaikkia käytössä olevia palveluja, kertoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Keskeisimmät syyt tukea henkilöstöliikuntaa ovat henkilöstön työkyvyn ja -vireen ylläpitäminen sekä työhyvinvoinnin ja terveydentilan parantaminen.

Tärkeä kysymys on se, onko liikunnan tukeminen vain palkitsemista vai voisiko sillä olla vielä suurempi rooli myös henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä? Tavoitteellinen työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen vaatii usein henkilöstöhallinnolta sekä uudenlaista osaamista että lisäresursseja, sanoo Livson.

Henkilöstöliikunnalla arvioidaan olevan aiempaa hieman enemmän painoarvoa myös yritys- ja työnantajakuvan muodostumisessa.

Työnantajakuvalla on suuri merkitys yrityksen rekrytoidessa uutta työvoimaa. Henkilöstön liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen voisikin toimia monelle työyhteisölle valttina tulevaisuuden työmarkkinoilla, jatkaa Livson.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa petrattavaa

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan vain neljäsosa työpaikoista tekee säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa henkilöstön fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Yhteistyötä tehdään hieman aiempaa enemmän, mutta se on edelleen pääosin tapauskohtaista tai luonteeltaan satunnaista. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa liikunta-aktiivisuuden kartoittamista ja liikuntaneuvonnan antamista.

Kun tiedetään liikunnan merkitys työkyvyn näkökulmasta, toivoisi, että henkilöstöliikunnan tukeminen olisi suunnitelmallisempaa, sitä seurattaisiin ja tehtäisiin myös enemmän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, sanoo Livson.
Tukea tulisi suunnata enemmän työkykyriskissä oleville, joilla voi olla myös pelkoa liikkumista kohtaan. Asiantuntijan tuki voisi rohkaista ja innostaa arempia liikkujia ja niitä, joilla on jo vaivoja ja kipua, toteaa Livson.

Liiteaineistot: Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti ja Tulokset dioina.

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot: suomenaktiivisintyopaikka.fi

Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin touko-elokuussa 2019 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 614. Edellinen barometri julkaistiin 2017. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.

Henkilöstöliikuntabarometri 2019

Valtaosa työyhteisöistä tukee henkilöstöliikuntaa – viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita

Lähes kaikki suomalaiset työyhteisöt tukevat henkilökuntansa liikkumista. Rahallisen tuen rinnalle on tullut aiempaa enemmän liikkumaan kannustavia toimenpiteitä, kuten taukoliikuntavälineitä. Fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa ja niistä palautumisessa ei liikuntaa kuitenkaan vieläkään juuri hyödynnetä.

Olympiakomitean tilaaman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan valtaosassa työpaikoista (85 %). Liikunnan tukeminen on tyypillistä nimenomaan suurille työyhteisöille, joissa käytännössä kaikissa tuetaan liikuntaa rahallisesti tai muuten palveluja järjestämällä. Esimerkiksi liikuntaseteleitä tai vastaavia maksuvälineitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Henkilöstöliikunnan kulut ovat työnantajien arvioiden mukaan henkilöä kohden 231 euroa vuodessa.

Rahallisen panostuksen osalta kasvu on taittunut ja vaikuttaisi siltä, että katto alkaa olla saavutettu. Rahan rinnalle näyttää nousseen yhä enemmän työskentelytapoihin ja työkulttuuriin liittyviä asioita, kuten liiallista istumista ehkäiseviä ja taukoliikuntaa lisääviä toimenpiteitä, sanoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Kaikista palkansaajista melkein puolet (48 %) ilmoitti, että istumisen vähentämiseen ja liikkeen lisäämiseen työpäivän aikana on työpaikalla panostettu. Työpaikoilla, joissa tehdään paljon istumatyötä, asia on ollut esillä vieläkin enemmän (62 %). Työnantajista yhdeksän kymmenestä (91%) ilmoitti, että asiaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi säädettävien työpöytien, taukoliikunnan tai kävelypalaverien muodossa.

Viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita

Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan käytä työnantajien tarjoamia etuja hyväkseen. Useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä, vaikka se olisi saatavilla.

Asiasta viestimisessä näyttäisi olevan haasteita monessa työyhteisössä. Työntekijät eivät välttämättä tunnista käytössä olevia palveluja ja monelle on epäselvää, onko heillä mahdollisuutta antaa palautetta tavoista, joilla työnantaja tukee liikuntaa. Eri viestintäkanavien ohella henkilökohtaisella viestinnällä ja työtoverien kannustuksella on suuri merkitys, toteaa Livson.

Erityisesti vähän liikkuvien tavoittaminen ja tukeminen on haasteellista. Joka neljäs työnantaja sanoo järjestävänsä aktiviteetteja liikunnallisesti passiivisille. Kuitenkin vain muutama prosentti henkilöstöstä tunnistaa, että tukea ja palveluja on tarjolla erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville.

Enemmistössä (60 %) liikuntaa tukevista työpaikoista aiotaan panostaa liikunnallisesti passiivisten aktivointiin. Liian vähän liikkuvien saaminen liikkeelle vaatisi työnantajilta selkeää toimintasuunnitelmaa, yrityskulttuurin kehittämistä sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöliikunnan tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on kuitenkin edelleen puutteellista ylipäänsä, kertoo Livson.

Liikunnasta apua fyysisesti raskaisiin töihin

Liikuntaa käytetään vain harvoin fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa tai niistä palautumisessa. Vain kuudessatoista prosentissa niistä työpaikoista, joissa tehdään raskaita töitä, käytetään liikuntaa apuna. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut neljässä vuodessa.

Fyysisesti raskaissa töissä liikunnalla on iso merkitys niin työkyvyn, tuki- ja liikuntaelinten terveyden kuin esimerkiksi tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta. Kyseessä ei ole tällöin vain henkilöstöetu, vaan vakavasti otettava osa työkykyriskien hallintaa ja työhyvinvoinnin johtamista, toteaa Matleena Livson.
Tilanteen paranemiseksi tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja liikunnan ammattilaisten kanssa. Asiantuntijoiden tukea pitäisi suunnata erityisesti työkykyriskissä oleville, Livson jatkaa.

Liiteaineistot: Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti ja Tulokset dioina

Lisätietoja:

Olympiakomitea/Henkilöstöliikuntabarometri, Matleena Livson matleena.livson@olympiakomitea.fi puh. 040 770 2924

Olympiakomitea/Suomen Aktiivisin Työpaikka, Anu Helin anu.helin@olympiakomitea.fi puh. 050 356 7234

Kantar TNS Oy, Sakari Nurmela sakari.nurmela@tnsglobal.com puh. 040 578 5080

Miksi toisilla on enemmän energiaa?

Petteri Kilpinen toimii Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun pääyhteistyökumppanin Aavan Virta hyvinvointiyksikön johtajana. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä työskentelystä. Petterin suurin intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää yllättävällä tavalla yrityksen johtamisen ja huippu-urheilun vahvuudet. Petterin vinkkien myötä opit säätelemään omaa energiaasi siten, että sitä riittää siihen mikä sinulle on tärkeää.

Kuinka monta kertaa sinulla on jäänyt joku itselle tärkeä asia tekemättä vain siksi, että ”ei vain ollut enää energiaa” tehdä sitä? Jos näin on käynyt, niin et ole yksin. Tätä tapahtuu koko ajan enemmän, kun tämän päivän työelämä asettaa ihmisen jaksamiselle yhä kovemmat vaatimukset. Siksi myös työuupumuksen erilaiset esiasteet yleistyvät. Jos uupumus ei näy vielä töissä ollessa, niin vähintäänkin sen huomaa työpäivän jälkeen perheen parissa tai harrastusten laiminlyöntinä. Suorituskyvyn ylläpito, aktiivinen läsnäolo ja itsensä kehittäminen vaativat energiaa. Jaksamisen lisääminen ja oman energian hallinta syntyvät rasituksen ja palautumisen oikeasta tasapainosta, ja siihen onneksemme löytyy yllättävän yksinkertaisia ratkaisuja.

Energisyys ja energianhallinta

Energisyydellä kuvataan olotilaa, jolloin ihminen on 100%:sti läsnä, eikä koe väsymystä itselle tärkeiden asioiden parissa. Jos ihminen on jatkuvassa rasitustilassa eikä osaa pitää palauttavia hetkiä kiireen keskellä, seurauksena on ylirasitus. Jos taas elää vain helppojen asioiden parissa, vältellen kaikkea rasitusta, niin pienikin käynti stressialueella muuttuu kohtuuttoman kovaksi ponnistukseksi. Kumpikin tilanne johtaa siihen, että olo tuntuu lopulta ”vetämättömältä” ja tylsistyneeltä, mikä vaarantaa motivaation toimia itselle edullisella tavalla.

Energianhallinnan näkökulmasta on tärkeää tunnistaa oman hyvinvoinnin syy- ja seuraussuhteet. Omaa energisyyttä voi kehittää fyysisesti lisäämällä aktiivisuutta ja intensiivisyyttä asteittain, sekä opettelemalla hallitsemaan oman ajankäytön rasituksen ja palautumisen suhdetta eli varianssia. Yksi varianssin pahimpia vihollisia on työelämän ’multitasking’, jolloin on tyypillistä suunnata oma huomio useampaan eri paikkaan ja kanavaan yhtä aikaa. Valitettavasti tämä yleistyvä tapa syö kiivaalla tahdilla ihmisestä kaikki energiat.

Kokonaisuutta ei pidä unohtaa. Esimerkiksi ihmissuhteiden laatu sekä taloudellisen turvallisuuden eri asteet voivat joko piristää mieltä tai aiheuttaa lisää suunnatonta ahdistusta ja hyvinvoinnin laskua. Siksi oman energisyyden kehittämisessä on tärkeää tiedostaa miten voit kokonaisuutena nyt, miten tämänhetkiset omat resurssisi riittävät hyvinvointisi edistämiseen vai tarvitsetko osaavan ammattilaisen apua. Ratkaisevaa oman energisyyden kehittymiselle on hyvinvointiin vaikuttavien eri asioiden rytmittäminen ja ajankäytön suunnitelmallisuus.

Ilman palautumisen taitoja itsesi kehittämiseen tarkoitettu rasitus on hyödytöntä. Opettele siis sekä sinulle sopiva tapa rasittaa kehoa ja mieltäsi että itseäsi miellyttäviä tapoja palautua siitä. Se tuottaa lisää energiaa toteuttaa asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä.

Kirjoittanut Petteri Kilpinen / Lääkärikeskus Aava, hyvinvointiyksikkö Virta

Suomen Aktiivisin Työpaikka yhteistyöhön Cuckoo Workoutin kanssa

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön taukoliikuntasovellus Cuckoo Workout kanssa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä liikettä työelämään sekä tarjota SAT osallistujayrityksille kartoituksen tueksi henkilöstöliikuntaa ja -hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailusta Olympiakomiteassa vastaava Anu Helin on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Yhteistyö Cuckoo Workoutin kanssa täydentää loistavasti SAT -kumppaniverkostoa ja tuo kokonaisuuteen uusia mahdollisuuksia kehittää monipuolista henkilöstöliikuntaa.”

Suomalainen työhyvinvointiyritys Cuckoo Workout on aktivoinut suomalaisia työpaikkoja jo vuodesta 2014 alkaen. Käyttäjiä Cuckoolla on yli 13 000 yli sadassa eri yrityksessä ja organisaatiossa. Cuckoon missiona on luoda aktiivisempia ja avoimempia työyhteisöjä sekä terveempiä ja tuottavampia työntekijöitä lyhyiden liikunnallisten ja palauttavien taukojen avulla.

Muutaman minuutin ohjatut tauot paitsi rytmittävät työpäivää, tarjoavat käyttäjille konkreettisia toimenpiteitä fyysisen ja henkisen kuormituksen hallintaan työpäivien aikana. Cuckoo -aktiviteettien avulla käyttäjät voivat linkittää pienet terveyttä edistävät ratkaisut kuten työskentelyn seisten, portaiden käytön hissin sijaan sekä aktiivisen työmatkan osaksi päivittäistä työhyvinvointia. Toimenpiteiden lisäksi mukaan on ynnätty ripaus kilpailullisuutta ja pelillisyyttä. Cuckoo Workoutissa käyttäjät kisailevat leikkimielisesti paitsi itseään myös työkavereitaan vastaan. Pisteitä kerätään ohjatuista tauoista ja aktiviteeteista. Yritykset kisailevat aktiivisuudessa toisiaan vastaan Cuckoo Workoutin liigapörssissä.

Sekä Cuckoo Workoutin että Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun tavoitteena on luoda ”lisää liikettä suomalaisille työpaikoille”. Yhteisen tavoitteen myötä kumppanuus on luonteva ratkaisu, joka tuo mukanaan monia synergiaetuja:

“Yhdessä tavoitamme entistä enemmän työpaikkoja ja pystymme entistä tehokkaammin lisäämään tietoutta tämän tärkeän asian tiimoilta. Toimintamme tukee toinen toistaan ja yhdessä pystymme tarjoamaan parempia ratkaisuja arjen liikkumattomuuden haasteisiin”, kommentoi Cuckoo Workoutin toimitusjohtaja Veera Lehmonen.

Näin henkilöstö aktivoidaan!

Miten innostaa työntekijöitä liikkumaan ja siten kehittää henkilöstön työhyvinvointia? Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa menestyneet organisaatiot jakoivat päättäjäkollegoille omia vinkkejään lounastilaisuudessa Helsingissä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun (SAT) tarkoituksena on paitsi innostaa työpaikkoja kehittämään henkilöstöliikuntaa, niin myös tarjota siihen eväitä ja vertaistukea.

Monilla työpaikoilla tuetaan henkilöstöliikuntaa isoinkin satsauksin, mutta tavoitteiden toteutumista ei välttämättä vielä seurata tehokkaasti. Vaikka olosuhteet ja puitteet ovat jo monilla työpaikoilla kunnossa, niin ovatko myös toimintatavat? Miten innostaa ja kannustaa, jotta kaikki mahdollisuudet otettaisiin käyttöön?

Näitä kysymyksiä pohdittiin kahdessa paneelikeskustelussa Helsingin Casinolla 31.1. järjestetyssä Suomen Aktiivisin Työpaikka -lounastilaisuudessa. Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, mitkä ovat toimivaksi koettuja käytäntöjä henkilöstön aktivoimiseen, ja toisessa paneelissa pohdittiin, miten Suomen Aktiivisin Työpaikka -kumppanit voivat tukea näiden käytäntöjen toteuttamista. Paneelien alussa nautittiin maittavasta lounaasta ja väliajalla vetreytettiin niin kroppaa kuin mieltä Cuckoon tiimin vetämällä taukoaktivoinnilla.

Paneeleissa edustettuina olivat VTT:ltä Peppi Härme (Wellbeing & HR Manager), Nokialta Tiina Ristamäki (HR Manager of Wellbeing), Kiillolta Tiina Niemi (Executive Assistant) ja Vakuutuskeskuksesta Raino Räsänen (Palvelupäällikkö) sekä Elolta Maarit Gockel (Lääketieteellinen johtaja), Firstbeatilta Jori Palenius (Asiakkuusjohtaja), Aavalta Riikka Ravattinen (Asiakkuuspäällikkö, Virta hyvinvointipalvelut) ja Eazybreakilta John Lindström (Myyntijohtaja).

Miten he onnistuivat?

Kahtena viime vuotena SAT-kilpailussa hyvin menestyneiden yritysten edustajat toivat esimerkeillään esiin, että yksinkertaisillakin keinoilla on mahdollista innostaa ja aktivoida henkilöstöä. Oleellisiksi tekijöiksi nostettiin vertaistuen voima ja se, että tehdään osallistumiskynnys mahdollisimman matalaksi.

Meillä on yrityksen sisällä liikunta-aktivaattoreita, jotka ovat helposti lähestyttäviä persoonia ja joiden tehtävä on kannustaa ja tsempata työkavereita osallistumaan. Pyrimme tarjoamaan työntekijöille matalan kynnyksen liikuntatunteja eri lajeissa, kuten vaikkapa salibandyssä, kertoo Tiina Niemi Kiillolta. Kiillon tytäryhtiö KiiltoClean valittiin juuri Urheilugaalassa Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 tunnustuksen saajaksi.

Monilla työpaikoilla on jo hyvät pukuhuoneet ja suihkutilat tukemaan työmatkaliikuntaa, upeat välineet taukoliikuntaa ajatellen tai jopa omat kuntosalit sekä sähköpöydät, jotta työasennon vaihtaminen päivän aikana onnistuu. Entä niiden hyödyntäminen käytännössä?

Meillä on muun muassa fysioterapeuttien vetämiä kursseja, joiden kautta ihmiset oppivat hyödyntämään fasiliteetteja, kertoo Peppi Härme VTT:ltä.

Kaikki panelistit nostavat esiin myös erilaisten aktivointikampanjoiden voiman. On leuanvetohaastetta, tule pyörällä tai hiihtäen töihin -päiviä ja esimerkkiä antavia luennoitsijoita.

Meillä on noussut suosituksi pyöränhuoltopäivä – työntekijät voivat tulla aamulla pyörällä töihin ja jättää pyörän päiväksi huoltoon ja palata sitten huolletulla pyörällä kotiin, Härme kertoo.
Mikko ”Peltsi” Peltola oli meillä kertomassa talvipyöräilystä. Toisaalta jos omasta työporukasta löytyy joku esimerkin näyttäjä tai vetäjä, se madaltaa osallistumiskynnystä. Meillä on esimerkiksi oma äijäjooga-ryhmä, mainitsee Raino Räsänen Vakuutuskeskuksesta.

Faktat pöytään

Aina pelkkä innostaminenkaan ei riitä, vaan on lyötävä pöytään tiukkoja faktoja tai heräteltävä työntekijöitä konkreettisesti.

Luennoitsijoiden ja tutkimusten kautta voidaan tuoda esiin faktaa, miten tärkeää liikkuminen on terveyden ja työn tuottavuuden kannalta. Tietotyöläisiä kiinnostaa, että ajatus toimii ja siten he vakuuttuvat siitä faktasta, että liikunta tukee ajattelua. Insinöörit myös uskovat tutkimusnäyttöön ja osallistuvat mielellään itsekin erilaisiin mittauksiin, toteaa Tiina Ristamäki Nokialta.

Myös erilaiset testit ja kilpailut voivat toimia hyvinä herättelijöinä.

Järjestämme työntekijöille vuosittain kuntotestejä. Hienoja onnistumisia on koettu, kun joku liikkumaton on saatu houkuteltua testeihin ja havahtumaan. Parhaimmillaan tällaiset henkilöt ovat innostuneet kunnolla ja osallistuneet lopulta jopa puolimaratonille. Joillekin taas työntekijöiden välinen askelkilpailu on toiminut herätyksenä, Niemi iloitsee.

Erilaisten testien ja mittausten avulla on myös mahdollista seurata yrityksen henkilöstöliikuntatavoitteiden toteutumista. Organisaatiot seuraavat niin käyttäjämääriä kuin osallistujien tyytyväisyyttä. Hankkeista selvitetään, mikä on lähtötilanne ja mikä lopputulos.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellista on myös se, että organisaation johto on sitoutunut tavoitteiden toteuttamiseen ja että ilmapiiri on kokonaisuudessaan liikuntamyönteinen ja mukaansatempaava.

Se motivoi, kun kokee, että on osa yhteisöä, joka välittää, Härme kiteyttää.

Myös konkreettinen puhe rahasta motivoi etenkin johtoa. Liikkumattomuudella on kova hinta esimerkiksi sairauspoissaolojen myötä, tuo esille Maarit Gockel.

Yksi työhyvinvointiin laitettu euro tuo yritykselle tutkimusten mukaan kuusi euroa takaisin, ja liikunta on merkittävä osa kokonaishyvinvointia, toteaa Riikka Ravattinen.

SAT-kumppaneiden edustajat myös painottavat eri tahojen yhteistyön merkittävyyttä. Organisaation on hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Tähän kuuluu myös toimintasuunnitelman ja raporttien laatiminen yhdessä ja näin tiedon jakaminen keskenään.

Kirjoittaja & kuvaaja Milla Vahtila

Työpaikat liikkeelle Unelmien liikuntapäivänä 10.5.!

Haastamme kaikki työpaikat ja työyhteisöt ideoimaan, mitä kivaa voi järjestää Unelmien liikuntapäivänä!

Koko Suomen yhteistä liikkumisen juhlapäivää vietetään taas 10.5.2019. Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua. Kaikki tavat liikkua ovat hyviä! Suomi täyttyy iloisista eri-ikäisten yhteisistä liikunnan hetkistä.

Unelmien liikuntapäivä rakentuu ihmisten omille ideoille, kokeiluille ja yhdessä tekemiselle yli raja-aitojen. Liikkumisen pop up -päivänä voi revitellä ja toteuttaa hauskoja liikkumistempauksia aivan uudellakin tavalla perhepiirissä, harrasteporukoissa tai työpaikalla. Nyt kutsumme kaikki liikuttamaan ja liikkumaan yhdessä. Laitathan päivän jo kalenteriin!

Kaikki voittavat, kun liikutaan vauvasta vaariin ja yhdessä

Teemana vuonna 2019 on Eri-ikäiset yhdessä liikkeellä. Liikkuminen yhdessä eri-ikäisten kanssa tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tutustuttaa vanhempia lasten harrastuksiin, opettaa nuoremmille uusia taitoja ja vanhemmille nuorten taitoja, innostaa uusia jäseniä omaan harrastukseen ja löytää liikkumisen ilo yhdessä toisten ihmisten kanssa. Yhteisellä liikkumisella edistetään myös hyvinvointia. Se vahvistaa yhdessäolon muotoja, tuo mielihyvää, luo läheisyyden tunnetta ja rohkaisee uudenlaisiin kokeiluihin.

– Nyt on upea mahdollisuus keksiä eri sukupolvien yhteisiä liikkumisen tapoja ja kutsua vaikka isovanhemmat päiväkodin liikuntahetkeen tai vanhemmat lasten treeneihin. Eri-ikäisiä löytyy perheiden lisäksi harrasteporukoista, työpaikoilta ja pihapiiristä. Kaikki ideat ovat hyviä! Päivä tarjoaa myös paljon avoimia treenejä ja tutustumisia liikuntapaikkoihin. Menemällä mukaan voi löytää itselleen myös uusia liikuntakavereita, kannustaa erityisasiantuntija ja Unelmien liikuntapäivän projektipäällikkö Matleena Livson Olympiakomiteasta.

Olethan sinäkin mukana?

Tule sinäkin ja sinun perheesi, seurasi, yhdistyksesi, koulusi, päiväkotisi tai työpaikkasi rakentamaan liikkumisen liputuspäivää Suomen suurimmaksi liikkumisen tapahtumaksi! Voitte kokeilla uutta lajia, harrastaa pihapelejä, tutustua lähiluontoon, pitää taukojumpan – mitkä tahansa ideat kelpaavat, ja yhdessä eri-ikäisten kanssa se voi olla vielä hauskempaa! Kerro päivästä nyt kaikille ja merkitse se toimintasuunnitelmiinne!

Mitä juuri te voisitte keksiä?

Kokoa porukka ideoimaan: yhdessä on kiva toteuttaa. Nappaa mukaan ystäväsi, naapurisi, työkaverisi, järjestökumppanisi, oppilaasi tai joku muu tuttusi. Innokkaita Unelmien liikuntapäivän toteuttajia löytyy varmasti lähipiiristä.
Tärkeää on muistaa, että tapahtuma voi olla pienikin, eikä vaadi suuria järjestelyjä.
Tärkeintä on yhdessäolo ja iloinen yhdessä liikkuminen.
Kiva eri-ikäisten yhteinen tapahtuma voi olla vaikka kuntopiiri lapsille ja aikuisille, kauden päätösturnaus tai kaikille avoimet treenit, iloiset palloleikit pihalla, kävelyretki lähiluontoon, taukojumppa pihalla tai kahvitilassa, metsäseikkailu, liikuntapaikan avoimet ovet – vain taivas on rajana ideoille!

Ilmoita tapahtumasi karttapalveluun

Tapahtuma kannattaa ilmoittaa Unelmien liikuntapäivän tapahtumakarttaan: unelmienliikuntapäivä.fi. Karttapalvelun avulla voit tehdä näkyväksi työpaikkasi aktiivisen toiminnan. Palvelu kokoaa kätevästi kaikki Suomen tapahtuman yhteen sivustoon. Tapahtuma voi olla oman porukan sisäinen tai kaikille avoin. Ilmoittamalla tapahtumasi olet rakentamassa Suomen suurinta liikkumisen juhlapäivää.

Taustaa

Unelmien liikuntapäivä 10.5. on toteutettu jo kolmena vuonna liikkumisen kokeilu- ja pop up -päivänä. Tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään kokeilemalla uusiakin tapoja liikkua. Unelmien liikuntapäivä on täyttynyt iloisista tapahtumista ja tempauksista eri puolilla Suomea ja se vakiinnuttanut paikkansa yleisesti tunnettuna liikkumisen päivänä. Vuoden 2018 tapahtumajärjestäjiltä tehdyn kyselyn mukaan 90 % järjestäjistä on valmis järjestämään tapahtumia myös tulevana Unelmien liikuntapäivänä. Mukaan kutsutaan niin isoja toimijoita kuin yksittäisiä ihmisiä.

www.unelmienliikuntapäivä.fi

#UnelmienLiikuntapäivä

Olympiakomitea tukee koko kansan liikkumista. Innostamme eri-ikäisiä liikkumaan ja löytämään itselle sopivat tavat liikkua rohkaisemalla kokeiluihin ja yhdessä tekemiseen ja haastamme kaikki iloisesti liikkumaan Unelmien liikuntapäivänä! Unelmien liikuntapäivä on osa YK:n terveysjärjestö WHO:n Move for Health päivää. Unelmien liikuntapäivää ovat edistämässä muun muassa liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatioiden verkostot.

Aktiivinen arki työyhteisössä tasapainottaa päätetyöarkea

Rekrytointipalveluita tarjoava aTalent Recruiting on selvittänyt henkilöstönsä fyysisen työhyvinvoinnin vahvuuksia ja haasteita. Yrityksen työntekijät tekevät staattista päätetyötä ja istumistunteja kertyy työviikon aikana paljon.

“Tarve tukea työhyvinvointia systemaattisemmin on tullut kasvun myötä”, toteaa Laura Isosomppi, Team Lead & Recruitment Manager. “Olemme kasvaneet viimeisten kahden vuoden aikana noin 70 prosenttia henkilöstömäärässä. Pienessä yrityksessä johto on hyvin lähellä työntekijöitä, ja sisäiset käytännöt joustavia, mutta kun toiminta kasvaa myös työhyvinvointiin tulee kiinnittää uudella tapaa huomiota. Halusimme löytää kipupisteemme ja vahvuutemme.”

Yhtenä selvitysvälineenä yritys on käyttänyt Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta. Se on työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnitteluun ja arviointiin. Kartoitukseen sisältyy sähköinen kysely, jossa käydään läpi hyvin toteutetun liikuntaohjelman yhdeksän osa-aluetta, jotka kattavat esimerkiksi työpaikan liikunnan aseman, johtamisen ja resursoinnin sekä työterveyshuoltoyhteistyön.

”Teimme selvityksen työsuojelutoimikunnan kanssa”, kertoo Laura. ”Kartoitus on kattava, joten käytimme siihen melko paljon aikaa. Muutamia tarkennuksia kysyimme johtoryhmältä. ”

Selvityksen tulokset vastasivat pitkälti Lauran ja muiden työsuojelutoimikunnan jäsenten odotuksia.

“Tiesimme jo entuudestaan, että meillä on aktiivinen porukka ja sisäinen viestintä toimii. Työntekijät järjestävät itse paljon liikunta-aktiviteetteja yhdessä. Liikunta-aktiviteettien ei aina tarvitse tulla johdolta, vaan meidän riveistämme löytyy paljon työntekijöitä, jotka haluavat vetää esimerkiksi joogaa tai juoksuharjoituksia muille. Työtiloissa pyrimme huolehtimaan, että työntekijöillä on mahdollisuus vaihtaa työpistettä ja työasentoa monipuolisesti istuma- ja seisomatyötä vaihdellen.”

Myös kehityskohtia löytyi. Tehtyjen selvitysten pohjalta aTalent Recruitingilla lähdettiin tekemään hankesuunnitelmaa, jossa nostettiin esille aktiivisen arjen toimintatavat ja miten työntekijöitä voi kannustaa siihen.

“Kartoituksessa tuli vastaan monta asiaa, joita emme itse olisi osanneet edes ajatella. Niiden pohjalta on ollut hyvä laatia suuntaviivoja jatkolle.”

Työntekijöiden hyvinvointi etusijalle

Me tiedämme mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme hyvin ja jaksaisimme niin töissä kuin vapaallakin olla parhaita versioita itsestämme. Miksi sitten emme aina toimi niin, että aidosti varmistaisimme hyvinvointimme ja jaksamisen? Tekosyitä on lukemattomia ja olemme mestareita selittelemään itsellemme, että miksi on haastavaa liikkua säännöllisesti, levätä riittävästi, syödä laadukkaasti ja olla läsnä läheisillemme.

Vastuu henkilökohtaisesta hyvinvoinnista on yksilöllä, mutta työnantaja voi tukea työntekijöitään huolehtimalla heidän fyysisestä kunnosta ja tasapainosta. Parhaimmillaan koko yrityskulttuuri tukee työyhteisön hyvinvointia, niin fyysistä kuin henkistä. Tuloksia saadaan aikaan ainoastaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Ei ole vippaskonsteja, ei ole oikoteitä. Yksilölle se merkitsee hyvinvointia tukevia rutiineja ja työyhteisölle sellaisen yrityskulttuurin luomista, jossa on sallittua asettaa työntekijöiden hyvinvointi etusijalle. Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee eri asioita, eikä kaikissa työpaikoissa toimi samat toimenpiteet. Siksi onkin tärkeää pysähtyä selvittämään, miten meidän työyhteisöllä menee.

Haastan kaikki työpaikat tekemään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen, jotta voimme selvittää teidän lähtötilanteen. Kartoituksen jälkeen laadimme yhdessä Olympiakomitean asiantuntijoitten kanssa suunnitelman jatkosta.

Meillä on loistavia esimerkkejä siitä, miten olemme rakentaneet vaikuttavia henkilöstön hyvinvointiohjelmia. Tarinoiden, kampanjoiden ja inspiroivien puhujien kautta olemme saaneet mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka yleensä eivät ole olleet aktiivisesti mukana hyvinvointiin liittyvissä ohjelmissa.

Vuoden 2018 Suomen Aktiivisin Työpaikka KiiltoCleanilla onnistuttiin, kun heillä muun muassa koulutettiin liikunta-aktivaattoreita, jotka arjessa kannustavat työkavereita liikkumaan. Reimalla vähennettiin pienillä teoilla 2 tuntia istumista jokaisesta työpäivästä. Castrén & Snellmanilla hyvinvointivalmennukset liitettiin heidän arvoihinsa – kipinä, vastuunkanto, arvonanto ja rohkeus. Oli upeaa huomata miten olympialuistelija Mika Poutalan puheenvuoro kipinästä, työn ilosta ja intohimosta herätti keskustelua siitä, mikä merkitys kipinällä on hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Vaikuttavuutta henkilöstön hyvinvointitekemiseen saadaan, kun valitaan selkeät tavoitteet toimenpiteille ja suunnitellaan, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Usein haasteena on, että tehdään paljon hyviä asioita, mutta punainen lanka puuttuu. Me voimme olla avuksi luomassa tarinaa, joka tukee jo olemassa olevia hyvinvointi toimenpiteitä sekä innostaa ja kannustaa arjen aktivointiin.

Olemme mielellämme avuksi ja varmistetaan yhdessä, että tieto hyvinvoinnin rakennuspalikoista näkyy tekoina joka päivä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuuteen pääsette mukaan painamalla tästä.

– Anu Helin, Suomen Olympiakomitea

KiiltoClean on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 tunnustuksen saaja on KiiltoClean Oy. Vuodesta 2006 alkaen jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta ja sillä halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana suomalaista työelämää. KiiltoClean palkittiin Suomen Aktiivisimpana Työpaikkana torstai-iltana Urheilugaalassa.

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 tunnustuksen myöntämisperusteissa kiitetään KiiltoCleanin pitkäjänteistä työtä henkilöstön liikunnan tukemisessa. Liikuntaohjelmaa on pystytty uudistamaan vuosien saatossa vastaamaan työn ja arjen muutoksia. Laadukkaasti koulutetut liikunta-aktivaattorit, monipuolinen liikuntatarjonta ja lähes 200 työntekijän vapaaehtoisuuteen perustuva systemaattinen kuntotason seuranta ovat nostaneet merkittävästi henkilöstön liikuntamääriä.

Fiilikset ovat kyllä aika uskomattomat! Kyllä tämä kuitenkin tuli meille yllätyksenä. Mikä eniten ilahduttaa ja hämmästyttää on, että saimme tämän tunnustuksen jo toisen kerran. KiiltoCleanin sisaryhtiö Kiilto sai tämän tunnustuksen jo aikaisemmin. Tämä kertoo siitä, että olemme tehneet asioita oikein, iloitsee Kiillon executive assistant Tiina Niemi.

Nyt jatketaan samaa systemaattista työntekoa. Tämä ei tähän lopu, vaan tästä jatketaan eteenpäin, toteaa päättäväisesti KiiltoCleanin toimitusjohtaja Kari Laakso.

Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun osallistuneista työpaikoista. Kilpailun toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhdessä kumppaneittensa ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme voittajaehdokasta valitsee Olympiakomitean muodostama liikunta- ja työelämätoimijoista koostuva asiantuntijaraati. Voittajan valitsee digitaalisella äänestyksellä Urheilugaalan Suuri raati.

Aiemmat tunnustusten saajat:

2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy – 2016 Kiilto Oy – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2013 Best-Hall Oy – 2012 HUS-konserni – 2011 Puolustusvoimat – 2010 Steveco Oy – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2006 Posti Oyj

Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Suomen Aktiivisin Työpaikka kartoitus -työkalun avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vuosimallia 2019 on virallisesti käynnistynyt, ilmoittautumaan pääset tästä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 ehdokkaat on julkaistu

Suomen Aktiivisin Työpaikka palkitaan 17.1.2019 Urheilugaalassa.

Suomen Aktiivisin Työpaikka tunnustuksella halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana työhyvinvointia sekä tukea työyhteisöjen hyvinvointia terveyttä edistävän liikunnan keinoin. Vuodesta 2006 alkaen vuosittain jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Vuoden 2018 Suomen Aktiivisin Työpaikka valitaan niistä työpaikoista, jotka ovat tehneet Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen kuluneen vuoden aikana.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnittelun arvioinnin tueksi. Työkalu perustuu tutkittuun tietoon, suosituksiin ja pitkään käytännön kokemukseen, jota työkalua käytettäessä on saatu. Kartoituksessa käydään läpi henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin perustuva yhdeksän osa-alueen kokonaisuus. Osallistuva yritys saa jokaisesta osa-alueesta pisteet välillä 0-100 sekä kokonaistuloksen, joka on kaikkien osa-alueiden keskiarvo.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme voittajaehdokasta valitsee Olympiakomitean muodostama asiantuntijaraati. Voittajan valitsee digitaalisella äänestyksellä Urheilugaalan Suuri raati, joka koostuu noin 400 jäsenestä.

Tänä vuonna kolme ehdokasta ovat aktiivisia yrityksiä, jotka esimerkillisesti kannustavat lisäämään liikettä arkeen ja huolehtivat työntekijöittensä päivittäisestä jaksamisesta. Ehdokkaat ovat Vakuutuskeskus, Nokia Oyj ja KiiltoClean Oy. Kaikilla ehdokkaille yhteistä on pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu liikunnan ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä myös uudenlaiset ja innovatiiviset ratkaisut henkilöstön liikkeen lisäämisessä.

Lue lisää ehdokkaista.

Suomen Aktiivisin Työpaikka ehdokkaat

(satunnaisessa järjestyksessä)

Nokia Oyj

Nokia Oyj on teknologiayhtiö, jonka tuotteiden avulla ihmiset ja laitteet voivat olla yhteydessä. Nokia haluaa parantaa ihmisten elämää teknologian avulla. Nokia työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 6000 henkilöä ja pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Nokia liikuntaohjelman tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen, terveyden edistäminen ja työuran pidentäminen sekä henkilöstön tuottavuuden lisääminen. Käytännön toimenpiteitä tehdään arkiaktiivisuuden lisäämisen, työmatkaliikkumisen ja sen tukemisen sekä tuki- ja liikuntaelimistön terveyden edistämisen eteen. Nokia kannustaa henkilöstöään työmatkaliikkumisessa, josta tunnustuksena mm. HSL:n ja Oulun Liikenteen Nokialle myöntämät Työmatkaliikkumisen Edelläkulkija 2018 -tunnustukset.

Yhteinen liikunta on tärkeä työpaikan yhteisöllisyyden edistäjä. Liikunnan ohella Nokialla keskitytään myös palautumisen ja unen laadun parantamiseen. Liikuntaohjelmasta vastaa henkilöstöjohtaja yhdessä työhyvinvointipäällikön ja henkilöstövakuutuksista vastaavan henkilön kanssa. Liikunnan edistämiselle on tehty toimintasuunnitelma, joka perustuu selvitettyihin tarpeisiin.

Nokian kaikilla toimipisteillä on omat kuntosalit ja ryhmäliikuntatilat, joilla järjestetään arkipäivisin ohjattua ilmaista liikuntaa yli 30 tuntia viikossa. Nokialla on toiminnassa erilaisia kuntosaleilla järjestettäviä kursseja, esimerkiksi kuntostartteja, kahvakuulakursseja, nyrkkeilyä, juoksutekniikka ja pilates kursseja. Työantaja järjestää urheilupäivät joka paikkakunnalla ja tukee osallistumista erilaisiin liikuntatapahtumiin. Eri Nokian paikkakunnat järjestävät aktivointitapahtumia kuten porraspäivät ja kansalliset teemapäivät (esim. pyörällä töihin päivä). Nokia on osallistunut aktiivisesti myös erilaisiin pyöräilyn ja kävelyn edistämisen kehitystyöryhmiin ja tutkimushankkeisiin eri paikkakunnilla. Tämän lisäksi Nokia kannustaa erilaisin toimin työntekijöitä työpäivän aikaisen liikkeen lisäämisen muun muassa kävelypalaverein ja taukoliikuntaohjelmin. Erityistä tukea tarvitseville on saatavilla yhteistyössä työterveyshuollon kanssa järjestettyjä selkä-, niska- ja hartiaseudun, olkapää-, tuki- ja liikuntaelin ryhmiä sekä ennaltaehkäiseviä diabetesryhmiä. Paikkakuntakohtaisesti Nokialla on useita erilaisia harrastekerhoja, liikuntaryhmiä ja -kampanjoita kuten esimerkiksi Suomi 100 Olympialaiset, talvipyöräilykampanja, askelhaastepäivä ja SportFest kävely/hölkkä/juoksukampanja.

Liikuntaohjelman vaikuttavuutta seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mm. erilaisin terveys- ja liikunta-aktiivisuuskyselyin sekä kuntomittausten ryhmäraporttien perusteella. Nokian liikuntaohjelma on erityisen hyvin suunniteltu, liikuntatarjonta eri tasoisille liikkujille erittäin monipuolista ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa tiivistä.

KiiltoClean Oy

KiiltoClean Oy on Kiilto Family -konserniin kuuluva johtava suomalainen hygienia- ja puhtausratkaisujen toimittaja, jonka toimintaa ohjaa tärkein sidosryhmä, asiakkaat. KiiltoClean työllistää 290 ihmistä Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa. Yrityksen toimipaikat Suomessa ovat Turussa, Hankasalmella ja Helsingin Ruoholahdessa.

KiiltoCleanin henkilöstöliikuntatoiminnan tavoitteena on muun muassa henkilöstön työkyvyn sekä liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja ylläpitäminen, riskien hallinnan parantaminen, liikuntatarjonnan kohdistaminen kaikille eri liikunta-aktiivisuusryhmille, sisäisesti eheän ja aktiivisen työyhteisön rakentaminen ja positiivisen työnantajakuvan tukeminen. Kiilto Family -konsernin HR-johtaja vastaa työhyvinvointitoiminnasta. Liikuntaohjelmalle on tehty toimintasuunnitelma, joka perustuu muun muassa kyselytutkimuksella tehtyyn tarvekartoitukseen.

KiiltoCleanilla on useita omia viikoittaisia kuntoilu- ja liikuntavuoroja, kaikilla työntekijöillä on käytössä liikuntaetu ja tämän lisäksi työnantaja maksaa osallistumisen noin 15 nimettyyn kuntoilutapahtumaan. KiiltoClean järjestää myös omia liikunnallisia tapahtumia ja turnauksia. Työpaikan yhteisissä tilaisuuksissa on usein mukana jokin liikunnallinen osuus tai tietoisku. KiiltoClean on kouluttanut työntekijöistään erityisiä liikunta-aktivaattoreita, jotka tukevat muiden työntekijöiden liikunnan harrastamista ja viestivät työnantajan liikuntaryhmistä ja palveluista sekä muun muassa vetävät taukoliikuntaa. KiiltoClean on järjestänyt kaikille työntekijöille avoimia kuntotestejä säännöllisesti useita vuosia. Työpaikalla järjestetään useita erilaisia kampanjoita ja haasteita kuten arkiliikunta-, askeleet- ja työmatkaliikuntakampanja. Työnantaja järjestää säännöllisesti luentoja muun muassa liikunnasta, hyvästä ravitsemuksesta ja palautumisesta.

Liikunnasta vastaava ohjausryhmä seuraa toimintaa useiden eri mittareiden avulla kuten sairauspoissaolot, kuntotestien ryhmäraportit ja osallistuminen yrityksen tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin. KiiltoCleanilla on pitkät perinteet työpaikan liikunnan edistämisestä ja sen toiminta on monipuolista sekä monilla tavoin esimerkillistä.

Vakuutuskeskus

Vakuutuskeskus on neljän turvaavan vakuutuslajin osaamiskeskus ja yhteenliittymä. Sen muodostavat Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus, Ympäristövakuutuskeskus ja Lääkevahinkovakuutuspooli. Keskus hoitaa lakisääteistä vakuutus- ja korvaustoimintaa sekä suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa jäsenyhtiöidensä yhteistyötä ja kansainvälisiä tehtäviä. Vakuutuskeskus työllistää 200 työntekijää ja yrityksen kotipaikkakunta on Helsinki.

Vakuutuskeskuksen liikuntaohjelman tavoitteena on saada henkilöstö liikkumaan aktiivisesti ja monipuolisesti. Yhdessä liikkuminen edistää työpaikan yhteisöllisyyttä ja Vakuutuskeskus haluaa auttaa jokaista työntekijää tunnistamaan omat liikkumisen tarpeensa ja löytämään itselleen sopiva liikkumisen muoto. Henkilöstöliikunnan käytännön suunnittelusta vastaa työsuojelupäällikkö yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa. Työpaikan liikunnan edistämiselle on oma suunnitelmansa ja se perustuu työsuojelutoimikunnan tarvearviointiin.

Vakuutuskeskus osallistuu aktiivisesti vakuutus- ja finanssialan urheiluseuran, VUFIN liikuntatapahtumiin. Kaikilla työntekijöillä on käytössä henkilökohtainen liikuntaetukortti ja tämän lisäksi työntekijät voivat osallistua ohjattuun joogaan työpaikan monitoimitilassa. Työpaikka osallistuu vuosittain Yritysmaratonviestiin, kilometrikisaan, voimavarapäivään ja porraspäiviin. Vakuutuskeskus järjestää säännöllisesti yhteisiä taukoliikuntahetkiä ja tukee myös omatoimista taukoliikuntaa eri keinoin. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työntekijöiden on mahdollista osallistua kuntotesteihin.

Vakuutuskeskus seuraa liikuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista useiden eri mittareiden avulla ja on muutenkin esimerkillinen työpaikka, jossa henkilöstön fyysinen aktiivisuus on otettu monipuolisesti huomioon.