Kategoria: Hyvät käytänteet

Kehityskeskusteluista kehityskävelyihin

Kehityskävely 

Kehityskeskustelu voidaan järjestää melkein missä vain: ulkona kävellen, lounaalla, kahvilassa, neuvotteluhuoneessa tai työhuoneessa. Kannattaa olla herkkä sille, minkälaista tilaa eri työntekijät suosivat. Puitteiden ei tarvitse olla kaikille samat. Sopivaa on kuitenkin välttää esihenkilön omaa huonetta ja hakeutua ”puolueettomalle maaperälle”, jotta asetelma olisi mahdollisimman tasa-arvoinen. 

Pohjois-Karjalan Liikunnalla (Pokali) kehityskeskustelu on keskeinen osa työyhteisön toimintaa, mikä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen työntekijöiden ja esihenkilön välillä. Tämä käytäntö tarjoaa tilaisuuden arvioida työntekijän suoritusta, asettaa tavoitteita ja keskustella työhön liittyvistä asioista. Pokalilla kehityskeskusteluita suositellaan vahvasti, mutta ne eivät ole pakollisia. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on saada selville työntekijöiden toiveita, suunnitelmia ja yleistä hyvinvointia. 

Miksi kehityskävelyt kannattaa pitää luontopoluilla? 

Pokalilla kaikki kehityskeskustelut toteutetaan kävelyn yhteydessä yleensä organisaation lähellä olevia luontopolkuja hyödyntäen. Vaikka kehityskeskusteluja saatetaan pelätä, kävellen niiden koetaan aiheuttavan vähemmän paineitta kuin toimistossa istuen. Tällainen lähestymistapa edistää avoimuutta ja rennompaa keskustelua. Kehityskävelyn järjestämisessä luonnossa on muitakin hyötyjä työtekijälle, kun vain mahdollisesti rennompi ja avoimempi vuorovaikutus. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan oleskelu luonnossa elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Tutkimusten mukaan luonto herättää valmiuden havaita myönteisiä tunteita, koettu terveydentila paranee, ja tyytyväisyys lisääntyy. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu ja lihasjännitys helpottaa. Ja jo kaksikymmentä minuuttia riittää mielialan kohenemiseen. 

Kehityskävelyprosessi 

”Kehityskävelyt” toteutetaan vuosittain esihenkilön ja jokaisen työntekijän välillä sekä esihenkilön ja organisaation puheenjohtajan välillä. Käytännössä prosessi alkaa sähköisellä kyselyllä, joka antaa pohjan keskustelulle. Tämän jälkeen seuraa noin tunnin mittainen kävely työntekijän kanssa, jolloin käydään läpi kyselyn antamia vastauksia ja muita työhön liittyviä asioita. Keskustelusta laaditaan muistio, joka allekirjoitetaan sekä esihenkilön että työntekijän toimesta. Tämänkaltaiset dokumentoinnit ovat tärkeitä, sillä niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi työuupumustilanteissa tarkastelemalla, olisiko mahdollisiin ongelmiin voitu puuttua jo aiemmin.  

Kokonaisuudessaan Pokalilla koetaan, että kehityskävely on arvokas työkalu työyhteisön toiminnassa, joka edistää avointa vuorovaikutusta ja auttaa sekä työntekijöitä että esihenkilöä ymmärtämään toistensa tarpeita.  

Kenen kuukausiliikunnan vastuuvuoro seuraavaksi?

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU) liikkuu työporukalla kuukausittain lajikokeilujen merkeissä. Vakiintunut tapa on lähteä yhdessä liikkumaan kuukausipalaverin päätteeksi.

Tänä vuonna kuukausiliikuntoihin on kuulunut muun muassa Davenportin jumppa, Darts ja biljardi sekä Kulmien kierros Imatralla ja työyhteisön minimaraton. Lajikokeilut ovat pääsääntöisesti toteutettu itsenäisesti, mutta joskus on hyödynnetty myös ulkopuolista ohjaajaa tai paikallista urheiluseuraa.

”Tätä perinnettä on jatkunut nyt noin 10 vuoden ajan. Kautta aikojen mieleen painuvimpia kertoja ovat olleet Bungee Fly, Suplautailu-jooga, paintball ja vesipyöräily Vuoksella. ” – Ulla Pakarinen, EKLU

Vuosikalenteriin lyödään vuoden alussa kaikille kuukausiliikunnan vastuuvuorot. Osallistamalla työyhteisöä suunnitteluun ja vastuun jakaminen ei luo liikaa kuormaa yksittäiselle työntekijälle.

Itse lajikokeilua tärkeämpää on työporukan kokoontuminen yhteen ja hauskanpito. Erikoisten extreme-lajien sijaan lajikokeilukerta on hyvin voinut olla pelkkä yhteinen kävelylenkki tai venyttelytuokio. Lajikokeilukertaa suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon turvallisuus ja valita lajeja, jotka soveltuvat kaikille.

”Työyhteisön sisältä löytyy usein monien lajien ja harrastusmuotojen taitajia, joita kannattaa pyrkiä hyödyntämään lajikokeilujen järjestämisessä. Oman työyhteisön jäsenten harrastusten esittely ja työkaverin harrastukseen tutustuminen lisää osallisuutta ja sosiaalista työhyvinvointia.’’ – Karoliina Backman, terveysliikunnan kehittäjä, EKLU

EKLU:n Buusti360-palveluvalikoimaan kuuluu lajikokeilujen järjestäminen myös muille työyhteisöille. Säännöllisiä lajikokeiluja on toteutettu alkukeväästä lähtien muun muassa Ovakon terästehtaan työntekijöille. Työyhteisön kanssa on yhdessä suunniteltu vuoden henkilöstöliikuntatoiminta, johon myös lajikokeilut kuuluvat.

Tekstin kirjoittanut: 

Karoliina Backman
Terveysliikunnan kehittäjä
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Kotkan kaupunki tukee henkilöstön liikunnallista elämäntapaa

Miksi työnantaja olisi kiinnostunut siitä, mitä työntekijät tekevät vapaa-ajalla? Mistä syystä työnantajalla on halua panostaa henkilöstön liikuntaharrastuksiin?

Vastaus on työkyky ja sen ylläpitäminen. Liikunta tukee mielen ja aivojen hyvinvointia sekä vahvistaa fyysistä kuntoa. Liikunnallinen elämäntapa tukee monien sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Siten liikunnallinen elämäntapa tukee myös työkykyä ja työhyvinvointia monella tavalla, kertovat henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala ja työsuojelupäällikkö Tommy Larvi Kotkan kaupungilta.

Kotka on Kymenlaakson liikuttavin työpaikka 2023 

”Pitkäjänteinen ja monipuolinen toiminta huomioitiin Kymenlaakson liikunnan myöntämällä Kymenlaakson liikuttavin työpaikka 2023 -palkinnolla keväällä 2024 Kymenlaakson urheilugaalassa – Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin siivittämänä”, iloitsee Sanna Saarinen Kymenlaakson liikunnasta. ”Kotkan kaupunki ansaitsi Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin sitoutumisesta työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan edistämiseen mm. luomalla hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa edistävän työpaikan, panostamalla liikunnan olosuhteisiin ja viestintään sekä seurantajärjestelmiin. Näiden osa-alueiden myötä on luotu työympäristöä, jossa työntekijöillä on mahdollista huolehtia itsestään. Kotkan kaupungilla on iloittu palkitsemisesta Kymenlaakson liikuttavimmaksi työpaikaksi. Ihan ansaitusti’’, lisää Sanna. 

Suomen Aktiivisin Työpaikka -henkilöstöliikunnan nykytila -kartoituksen myötä katsetta on siirretty enemmän henkilöstön osallistamiseen mm. hyödyntämällä henkilöstöliikunnan kysely ja palautteiden vuoden 2024 suunnittelussa sekä on otettu tietoisempi ote myös henkilöstöliikunnan ja esim. kampanjoiden järjestämisen hyödyistä. Lisäksi merkityksellinen työ & toiminta on tullut vahvemmin näkyväksi sekä kaiken tämän myötä myös myönteiset vaikutukset työnantajakuvaan!

Kotkan kaupunki tarjoaa työntekijöilleen monipuolista henkilöstöliikuntaa ja lajikokeiluja jokaisen oman kunnon tasolla

Näin alkukesästä henkilöstöämme osallistuu työnantajan tarjoamille tenniskursseille, kertovat Anna ja Tommy. Osa kurssilaisista on jo ilmoittautunut omakustanteisille jatkokursseille. Ohjatun, maksuttoman alkeiskurssin jälkeen kynnys pidempikestoiseen harrastamiseen on laskenut sopivasti. Sama huomattiin esimerkiksi viime kevään kuntosalikurssilla, josta palautteita alla.

Kuntosaliryhmä oli erinomainen tapa tutustua kuntosaliin ihmisenä, jolle uudet paikat ja tilanteet voivat olla joskus jännittäviä.

Ohjaaja oli innostava ja ammattitaitoinen ja osasi hyvin hälventää kuntosaliharjoitteluun liittyviä ja pelkoja ja uskomuksia. Kynnys lähteä itsenäisesti kuntosalille on madaltunut huomattavasti.

Olen oppinut monia työkykyä ylläpitäviä liikkeitä/ toimia kuntosalivälineitä hyödyntäen.

Kuntosaliharrastaminen oli aiemmin vaikeaa. Ohjauksen myötä kuntosalikäynnit on jääneet osaksi arkea.

Kuntosaliohjaus herätti mielenkiinnon ja uskalluksen palata saliharrastuksen pariin.

Ryhmän tuoma tuki ja samoista lähtökohdista salille tulo on ollut positiivista. Hyvä ryhmähenki ja erittäin positiivinen ja kannustava vetäjä innosti salilla käymiseen.

Kaikki olimme samalla lailla aloittelijoita ja uuden asian edessä, joten sai luvan ihmetellä ja kysyä kaikkea mahdollista. Harjoittelu vaikutti positiivisesti myös heti omaan toimintakykyyn ja sen myötä työkykyyn.

Meillä oli mukava ryhmä, ryhmäkuri ”pakotti” osallistumaan vaikkei aina olisi ollut niin innostunutkaan. Jokaisen kuntosalikerran jälkeen lähdin hyvillä mielin kotiin, ylpeänä itsestäni. Voisin kuvitella, että kuntosalilla käymisestä voisi tulla uusi harrastukseni. Kuntosalikurssi vaikutti piristävästi työkykyyni

Meillä oli mukava ryhmä, ryhmäkuri ”pakotti” osallistumaan vaikkei aina olisi ollut niin innostunutkaan. Jokaisen kuntosalikerran jälkeen lähdin hyvillä mielin kotiin, ylpeänä itsestäni. Voisin kuvitella, että kuntosalilla käymisestä voisi tulla uusi harrastukseni. Kuntosalikurssi vaikutti piristävästi työkykyyni

Yhteistyöllä enemmän 

Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson liikunta ovat tehneet yhteistyötä henkilöstöliikunnan edistämisen puolesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen lisäksi myös monella muulla tavoin. Kotkan henkilöstöpäivien suorastaan jonoa aiheuttavat Inbody -kehonkoostumusmittaukset saavat jatkoa tänäkin vuonna.

Anna ja Tommy ovat myös esitelleet inspiroivaa Case Kotka – Maakunnan liikkuvin työpaikka sekä Kaakon työhyvinvointiverkoston että valtakunnallisen Buusti360 henkilöstöliikunnan verkostotapaamisissa. Palavereja henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on pidetty sekä etänä, livenä että myös Kotkassa ”kolmen puiston kävelykokouksena” – niin kuin asiaan kuuluu.

Henkilöstöliikunnan tavoitteena alkusysäys liikunnallisempaan ja kestävään elämäntapaan 

Tavoitteena on, että työnantajan tarjoamat lajikokeilut ja kurssit ovat alkusysäys liikunnallisempaan, kestävään elämäntapaan. Työkaverien kanssa yhdessä, osaavan ohjaajan kanssa on rentoa ja mielekästä tutustua uusiin (tai muuten unohtuneisiin) liikuntaharrastuksiin.

Lue lisää Kymenlaakson liikuttavin työpaikka -palkinnosta Kotkan henkilöstöjohtajan blogista.

Tekstin kirjoittanut:

Henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala ja työsuojelupäällikkö Tommy Larvi, Kotkan kaupunki 
Terveysliikunnan kehittäjä ja henkilöstöliikunnan asiantuntija Sanna Saarinen, Kymenlaakson Liikunta.

Kuvat:

Kotkan kaupunki, henkilöstöä Tyhy-iltapäivän aktiviteeteissa

Kumura Oy:lle Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti

Kumura Oy on vastaanottanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Se on osoitus yrityksen sitoutumisesta työntekijöidensä hyvinvointiin ja liikunnan integroimiseen työpäivään. Kumura on mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liikkeelle työkyvyn puolesta -hankkeessa, jossa tehdyn selvityksen perusteella sertifikaatti myönnettiin. Työarkeen sisällytetyn liikunnan lisäksi Kumura tarjoaa työntekijöilleen myös virkistysetua.

Pienikin liike edistää tervettä työelämää

Kumuralaisten työntekijäkokemuksesta vastaava Merja Galler kertoo, kuinka Kumura kannustaa henkilöstöään lisäämään liikettä päivittäiseen työarkeen: ”Rohkaisemme työntekijöitämme pitämään päivittäin vähintään pieniä, virkistäviä mikrotaukoja. Näiden taukojen aikana voi tehdä yksinkertaisia liikkeitä, kuten hartioita pyörittelyä tai nousta tuolista verryttelemään jalkoja. Tämä ei ainoastaan piristä kehoa, vaan auttaa myös parantamaan keskittymistä ja yleistä työhyvinvointia”, Merja selventää.

”Tahdomme, että kumuralaisilla on energiaa myös työpäivien jälkeen. Kehon ja mielen lepohetket päivän aikana tukevat tätä tavoitetta.”

Liikunta työpaikalla lisää myös yhteisöllisyyttä

Yhteisöllisyys ja liikunta ovat Kumuralla tiiviisti kietoutuneet toisiinsa. Yritys muun muassa järjestää yhteisiä taukojumppahetkiä muutaman kerran kuukaudessa. ”Nämä taukojumppahetket eivät ole vain liikunnallisia hetkiä, vaan ne tuovat meidät yhteen ja vahvistavat työilmapiiriämme”, Merja huomauttaa. ”Niiden järjestäminen käynnistyi työntekijöiden omasta aktiivisuudesta, ja jokaisessa jumppahetkessä on ollut useampi henkilö paikalla.”

Kumuralla on sovittu, että henkilöstön viikkokatsauksien aikana voi käydä kävelyllä ja tietoa jaetaan siellä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei näyttöä ole tarpeen katsoa. ”Tämä osoittaa, että pienetkin toimenpiteet voivat tuoda suuria hyötyjä työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Olemme iloisia siitä, että voimme tarjota tällaisen ympäristön Kumuran työntekijöille”, Merja päättää.

Voit tutustua tarkemmin Kumuraan työpaikkana yrityksen Meille töihin -sivulla.

Suomen Aktiivisin Työpaikka-kilpailu on kilpailu, jossa voi vain voittaa. Kilpailussa käytetään työkaluna Suomen Aktiivisin Työpaikka-kartoitusta, joka on tehokas ja toimiva työkalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kartoituksen tulosraportti ja kehitysideat käydään läpi Buusti360- asiantuntijan kanssa palautetapaamisessa. Voit lukea lisää SAT-kartoituksesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -nettisivuilta täältä.  

Lisätietoja kartoituksesta ja Buusti360-yhteistyöstä voit kysyä myös alueesi Buusti360-vastaavalta. SAT-kartoituksen lisäksi Buusti360-palvelut tarjoavat erilaisia palveluja työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan tukemiseksi ja parantamiseksi. Oman alueesi Buusti360-vastaavan yhteystiedot löydät sivuiltamme. 

Pieni kyläkoulu Toivakasta sai hyvät pisteet Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksessa

Kankaisten kyläkoulu on yksi vuoden alussa Keski-Suomen Liikunta ry:n toimesta käynnistyneen Liikunnalliset työyhteisöt -hankeen työyhteisöistä. Hankkeessa tuotetaan varhaiskasvatuksen tai koulun työyhteisölle työyhteisöliikunnan kehittämisen prosessi, johon kuuluu kolme toimenpidettä: Suomen Aktiivisin työpaikka  -kartoitus, Uusi normipäivä -työpaja sekä yksi tai kaksi Luontotyöpäivää.

Kankaisten kyläkoulu on pieni yksikkö, jossa koulun ja päiväkodin henkilöstöä on alle kymmenen henkeä. Monet asiat työhyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa ohjautuvat kunnan henkilöstön yleisestä työhyvinvoinnin suunnitelmasta. Kyläkoulun sijaitessa 17 km päässä kuntakeskuksesta osaa henkilöstön liikuntaetuuksista, kuten esimerkiksi avoimia kuntosalivuoroja tai peliryhmiä, ei käytännössä pysty hyödyntämään.

Koulu ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti ovat toimintakulttuuriltaan jo valmiiksi aktiivisia ja ulkoliikuntaan suuntautuvia jo olosuhteidenkin vuoksikin, koska koululla ei ole sisäliikuntatilaa. Kyläkoulussa vähän yli puolet oppilaista ovat kuljetusoppilaita ja suurin osa henkilökunnasta tulee pidemmästä matkasta. Näin työmatkaliikkuminen lihasvoimin ei ole kaikille mahdollista. Niinpä koulussa panostetaan koulu- tai päiväkotipäivän toiminnallisuuteen ja samalla myös opettajat ja ohjaajat hyötyvät oman arkensa aktivoitumisesta.

”Vaikka SAT – kartoitus ei ole suunniteltu ensisijaisesti ihan pieniä työyhteisöjä ajattelen, päästiin sen pohjalta kuitenkin hyviin keskusteluihin. Pohdittiin mitkä asiat omassa toimintaympäristössä ovat vahvuuksia ja miten jopa työyhteisö voisi toimia suunnan näyttäjänä ja omalla esimerkillään innostaa myös kunnan muita kunnan yksiköitä aktiiviseen oman työhyvinvoinnin lisäämiseen, arkea aktivoimalla ja näin liikettä lisäämällä”, sanoo Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä ja hankevastaava Jyrki Saarela.

Yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta koko yhteisö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa todella paljon yksikön toimintatapoihin ja malleihin. Yhdessä voidaan nopeasti ja joustavasti sopia monista arkea elävöittävistä jutuista, mikä ei välttämättä ole ihan yhtä vaivatonta isommissa yksiöissä. Kyläkoulun väen loppulausunto kuuluukin näin: “Pienetkin askeleet ovat tärkeitä. Oppilaat touhuavat esim. majametsässä tai pyöräilevät yhteisillä välituntipyörillä. Aikuisetkin voivat lisätä liikettä vaikkapa pitämällä venyttelykokouksia tai rohkaistumalla työmatkapyöräilyyn myös talvikeleillä.”

Teksti: Jyrki Saarela

Kuva: Päivi Minkkinen

Uudet työolosuhteet vaativat uudenlaisia toimintatapoja

Viime vuodet ovat myllertäneet työelämää. Muutosten tuulia olemme todistaneet niin etä- ja hybridityön lisääntymisessä kuin teknologian kehittymisen tuomissa mahdollisuuksissa. On oma valintamme, otammeko muutoksesta kaiken hyödyn irti vai jäämmekö haikailemaan vanhaa maailmaa. Lue lisää aiheesta tästä Buusti360:n kumppanin HeiaHeian vierasblogista.

Työnteon uudet muodot ovat tuoneet monille työntekijöille joustoa ja vapautta sovittaa perheen, vapaa-ajan ja työnteon yhteen entistä paremmin.

Toisaalta tutkimuksen mukaan yhtäkkinen etätöihin siirtyminen on lisännyt yksinäisyyden tunnetta, heikentänyt työergonomiaa ja laskenut mielialaa. Etätöiden ja maantieteellisesti laaja-alaisten organisaatioiden yleistyessä työyhteisöjen henkilöstöasiantuntijat kokevat hyvinvoinnin järjestämisen nykyään vaikeaksi.

Uudenlaiset työolosuhteet tarvitsevat rinnalleen myös uudenlaisia tapoja vaikuttaa hyvinvointiin. Teknologia voi olla merkittävä apu hyvinvoinnin lisäämisessä, ja sen uskotaankin ottavan yhä merkityksellisempää roolia tulevaisuudessa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Buusti360 on menestyksekkäästi yhdistänyt voimansa työhyvinvointiin suuntautuneen suomalaisen teknologiayhtiön HeiaHeian kanssa.

HeiaHeia tarjoaa asiakkailleen työhyvinvointisovellusta, jonka käyttö parantaa työntekijöiden hyvinvointia sekä yhteisöllisyyden tunnetta. HeiaHeia Pro -sovellus innostaa työyhteisöjä liikkumaan sekä yksin että yhdessä hyvinvointikampanjoiden buustaamana, tekemään pieniä hyvinvointitekoja pitkin päivää sekä kannustamaan työkavereita heidän tekemistään suorituksista.

HeiaHeian tarkoituksena on herätellä sen käyttäjät näkemään, kuinka pienilläkin teoilla jatkuvasti tehtynä voi olla suuri vaikutus kokonaishyvinvointiin.

Buusti360:n ja HeiaHeian yhteistyöllä on monia mahdollisuuksia. Asiakkaiden saatavilla ovat joko sovelluksen yksittäiset hyvinvointikampanjat tai kokonaisvaltaisempi ohjelmatoteutus, jossa vuoden aikana yhdistetään Buusti360:n mittaukset, luennot ja lajikokeilut HeiaHeian digitaaliseen alustaan ja kampanjoihin.

Tällä tavoin tavoittaa koko henkilöstön innostavalla ja kustannustehokkaalla tavalla ihmisten jokapäiväisessä arjessa.

Energiaa heimoille

Hyvinvoinnista puhuttaessa ei voi olla puhumatta yhteisöllisyyden tunteesta sekä sen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille.

Ihmiset kuuluvat lajityypillisesti heimoihin, me saamme energiaa toisistamme ja jaksamme eteenpäin yhteisömme voimalla. Jos käytämme suuren osan hereilläoloajastamme työn parissa, on työyhteisön rooli hyvinvoinnillemme luonnollisesti merkittävä.

HeiaHeia Pro -sovellus on luonteeltaan kuin sosiaalinen media, jonka avulla fyysisesti etäällä toisistaan olevat työyhteisön jäsenet voivat tuntea olevansa lähellä toisiaan hauskan ja positiivisen asian äärellä.

Työyhteisö voi muokata sovellusta omien tarpeidensa mukaan ja kannustaa työntekijöitään eri tavoin itse määriteltyjen hyvinvointitavoitteidensa pohjalta.

Sovelluksessa voidaan toteuttaa erilaisia kevyesti pelillistettyjä kampanjoita, joiden tarkoituksena on päästä maaliin sekä yksilönä että yhteisönä. Tämän lisäksi yhteisön jäsenet voivat jakaa liikuntasuorituksiaan ja hyvinvointitekojaan ystävilleen, jotka puolestaan pääsevät kommentoimaan ja kannustamaan esimerkiksi hauskojen ikonien avulla.

Vaikka asia sinänsä tuntuu pieneltä, ei kukaan voi kieltää, etteivätkö työkavereiden kannustavat eleet ja peukut tuntuisi aina hyvältä. Tämä puolestaan ruokkii tekemään entistä enemmän sovellukseen kirjattavia hyvinvointisuorituksia ja näin hyvän olon kierre on valmis!

Lue lisää kuinka yritykset ovat hyötyneet sovelluksen käytöstä täältä.

Miten tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö? – Hyvinvointiin ei tarvita taikatemppuja

Työ henkilöstöliikunnan eteen maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa.

Henkilöstöliikunnan pitäisi olla hauskaa ja motivoivaa, mutta samalla myös tuloksellista. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Toimiva ja tuloksellinen henkilöstöliikunta on pohjimmiltaan hyvin suunniteltua pitkäjänteistä työtä, joka ottaa työyhteisön jäsenet huomioon ennen kaikkea yksilöinä.

Hyvä esimerkki pitkäjänteisen henkilöstöliikuntatyön tuloksista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Pitkä matka huipentui Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkitsemiseen valtakunnallisessa Urheilugaalassa tammikuussa 2022.

– Olen tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) aikuisliikunnan kehittäjänä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jo parikymmentä vuotta ja nähnyt, miten sairaanhoitopiirin ammattimainen ja ennakkoluuloton työ on kantanut hedelmää, kertoo Ilkka Kurttila.

– Siellä on oltu innovatiivisia, koulutettu liikuttajia ja otettu huomioon henkilöstön yksilölliset vaatimukset esimerkiksi vuorotyöläisten hyvinvoinnissa.

Vastuuta henkilöstöliikunnan suunnittelussa on jaettu myös työyksiköittäin. Henkilöstöliikunnan kivijalkana on kattava liikuttajaverkosto, joka vie liikunnan aidosti työpaikan arkeen ja kannustaa.

Liikunta luontevasti osaksi arkea

Hokkus-pokkus-tempuilla ei saavuteta tuloksia henkilöstöliikunnassa. Pikemminkin henkilöstöliikuntaan kasvetaan, Kurttila selventää. Silloin liikunnasta tulee luonteva osa työntekijän arkea. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu organisaation kaikille tasoille.

Työyhteisössä kaikki eivät välttämättä alkujaan suhtaudu positiivisesti henkilöstöliikuntaan, mutta monipuolisen ja yksilön huomioivan tuen avulla moni kasvaa terveys- ja kuntoliikkujaksi.

– Henkilökohtainen tuki ja keskustelut auttavat, sillä mitä lähempänä yksilöä ollaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, Kurttila sanoo.

Jo pelkästään hyvinvoinnista ja henkilöstöliikunnan mahdollisuuksista viestiminen positiivisella ja neutraalilla tavalla auttaa ylittämään monia kynnyksiä. Kannustavassa ilmapiirissä on helpompi kiinnostua työyhteisön tarjoamasta mahdollisuudesta parantaa hyvinvointiaan.

Tuloksia voidaan mitata

Henkilöstöliikunnan tuloksellisuutta voidaan mitata monin tavoin.

Yksilön hyvinvoinnin kehittyminen voidaan todeta esimerkiksi seurannalla. Esimerkiksi yli 75 prosenttia Buusti360:n kumppanin HeiaHeian käyttäjistä raportoi yhteisöllisyyden parantuneen, ja yli 70 prosenttia tekee positiivisia muutoksia elintapoihinsa.

– Henkilöstöliikunnan aloittamista ja kehittämistä kannattaa lähestyä niin, että se maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa: hyvinvointina, yhteisöllisyytenä, sitoutumisena ja lopulta myös tehokkuutena, Kurttila vinkkaa.

Hyvä esimerkki on kauppaketju Lidl, jossa henkilöstöliikunta on ollut jo vuosikymmenen ajan osa yrityksen strategiaa. Siellä suunnitelmallinen henkilöstöliikunta on tuottanut jo kaksi ehdokkuutta Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi.

– Tarina on hieno, mutta täytyy muistuttaa, että tuloksiin on vaadittu vuosien työ. SAT-ehdokkuus kertoo jo paljon, sillä ehdokkaat on seulottu monipuolisen mittariston avulla, Kurttila painottaa.

Henkilöstöliikunnasta ilmiö

PoPLi on tuottanut henkilöstöliikuntapalveluita erikokoisille työyhteisöille yli 20 vuoden ajan.

– Silti haluamme koko ajan kehittää toimintaamme. Olemme nykyään mukana valtakunnallisessa Buusti360 – verkostossa, jonka kautta meillä on parhaista parhaat asiantuntijat mukana, Kurttila sanoo ja korostaa, että asiakkaan tarpeita kuunnellaan aina.

Pohjois-Pohjanmaan henkilöstöliikuntaverkostossa on otettu kehittämiseen kunnianhimoinen tavoite tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö. Sitä varten suunnitellaan parhaillaan uutta helposti käyttöönotettavaa kokonaisuutta, jonka avulla työyhteisö pääsee mahdollisimman helpolla mukaan henkilöstöliikuntaan.

Paras päivä aloittaa henkilöstöliikuntaan satsaaminen oli vuosia sitten, mutta ei hätää: toiseksi paras on tänään!

Lue lisää henkilöstöliikunnan verkostosta täältä.

”Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon”, sanoo viisikymppinen huippuvalmentaja

Monelle kuntoilijalle tuttu Inbody-testi sopii myös huippu-urheilijoille. Seinäjoen Peliveljien miesten salibandyn liigajoukkue tekee testit kahdesti vuodessa. Harjoittelun tulos näkyy tuloksissa.

Päävalmentaja Tommy Koponen pitää kehon koostumusta mittaavaa, Inbody-laitteella tehtävää testausta yhtenä keskeisimpänä urheilijoille tehtävänä testinä. Seinäjoen Peliveljet on hyödyntänyt Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (PLU) mittauspalvelua jo yli kymmenen vuotta.

– Teetämme Inbody-mittauksen liigajoukkueen pelaajille kahdesti vuodessa. Keväällä on alkumittaus, jossa uudetkin pelaajat saavat alkuarvot. Syksyllä ennen kauden alkua tehdään toinen mittaus, jolloin arvoja päästään vertaamaan. Lisäksi kauden aikana testataan tarpeen mukaan, Koponen kertoo.

Pelaajien arvoja peilataan Salibandyliiton antamiin suosituksiin alhaisista rasva-arvoista. Tärkeitä mittauksesta saatavia arvoja ovat myös lihasmassan määrä sekä lihastasapaino, kun verrataan puolieroja eli esimerkiksi kehon oikean ja vasemman jalan arvoja toisiinsa.

– Inbody-testistä hyötyvät eniten ne, jotka pystyvät vertailemaan uusimpia arvoja aikaisempiin. Harjoittelun tulos näkyy parempina arvoina, toteaa Koponen.

Liigapelaajille teetetään samat testit kuin maajoukkuepelaajille. Niitä ovat muun muassa lineaarista nopeutta sekä voimatasoa mittaavat testit.

Koposen mukaan testit eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Saaduilla tiedoilla urheilija ja valmentaja pystyvät kehittämään niitä urheilijan ominaisuuksia, jotka vaativat kohennusta.

Helppo ja nopea

Tommy Koponen teki tuttavauutta Inbody-mittauksiin jo 2000-luvun alussa kouluttautuessaan huippuvalmentajaksi Eerikkälän Urheiluopistolla. Siellä hän oli ensimmäistä kertaa mitattavana itsekin.

– Toissakesänä sain mittauksesta arvoja, joita halusin lähteä parantamaan. Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon. Olin makealakossa puolisen vuotta sekä lisäsin hyötyliikuntaa ja varsinkin aerobista liikuntaa. Arvot paranivat, joten tiedän nyt varmasti, miten viisikymppisenäkin on mahdollista päästä parempaa kuntoon, liikunnanopettajana päivätyötään tekevä Koponen kertoo.

Inbody-mittauksen etuina hän pitää sen teknistä helppoutta ja nopeutta. Mittauksessa seistään paikallaan noin minuutin ajan käsikahvoista kiinni pitäen.

Hän on myös tyytyväinen PLU:lta saatuun palveluun.

– PLU:n kanssa on ollut mielekästä toimia, koska olemme voineet tulla mittauksiin ennen joukkueen harjoituksia.

Teksti ja kuva: Kirsi Kuusisto

Kuinka Inbody toimii tavalliselle kuntoilijalle ja mitä muita testauspalveluita työyhteisöille on tarjolla? Siitä voit lukea lisää täältä.

Jaksaminen ja palautuminen nilkuttavat työssä, mikä avuksi?

Varhaiskasvatuksen yksiköissä työssä jaksamisen edistämiselle on selkeä tilaus ja tarve, tietää Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön on ottanut huomaansa Vape-niminen hanke, jossa on mukana neljä kaupunkia eli Mikkeli, Raisio, Keuruu ja Jyväskylä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimiva Likes.

Hankkeen lopputuloksena pitäisi olla ratkaisumalleja sekä kaupunkikohtaisia käytäntöjä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Jotain pitää tehdä

Keväällä mitattiin henkilöstön fyysisen kunnon lähtötasot kaikissa hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä. Mittauksiin osallistui 300 henkilöä.

Tekemistä riittää, sillä kehon kuntoindeksi oli huolestuttavalla tasolla 46 prosentilla osallistujista ja myös itsearvioitu uupumus oli mittauksiin osallistuneiden keskuudessa suurempi kuin vertailuaineistossa.

Mittaustulokset sekä mittausten yhteydessä henkilöstön raportoimat kokemukset työssä jaksamisen haasteista olivat linjassa keskenään.

Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjän Jyrki Saarelan mielestä liikunta on syytä ottaa osaksi työpaikkojen henkilöstöstrategioita, sillä johdon ja esihenkilöiden rooli hyvinvoinnin johtamisessa on keskeinen.

– Johdon tuki henkilöstölle, selkeät roolit ja kaikkien tiedossa olevat toimenpiteet luovat hyvän pohjan henkilöstön hyvinvoinnille, Saarela sanoo.

Valoisa uutinen on se, että Vape-hankkeessa johtamistoimien kehittäminen on osa kokonaisuutta.

Työkaluja löytyy

Mikä siis avuksi?

Työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa otettiin käyttöön Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, joka tehtiin syyskuussa.

Kunnat ja yksiköt kokoontuivat työpajoihin, joiden vetäjänä toimi henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura, joka on ollut koostamassa myös henkilöstöliikunnan barometria.

Työntekijän fyysisen kunnon positiivista kehitystä voidaan tukea monin tavoin. Tällaisia ovat esimerkiksi työmatkaliikkumisen mahdollisuudet, liikuntasetelit tai työyhteisön omat liikuntaryhmät. Lisäksi arjen aktivoimisella ja hyötyliikunnalla voidaan parantaa palautumista, kuten jaksamiselle äärimmäisen tärkeää laadukasta unta.

– Lisäämällä liikettä arkeen voidaan lisätä myös työyhteisöissä tärkeää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. Samalla varhaiskasvatusyksikön arki ja opetussuunnitelma voivat tuottaa liikunnallisuuden kautta väriä ja elämyksiä sekä lapsille että aikuisille, Jyrki Saarela sanoo.

Lue lisää hankkeesta: Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle (Vape)

Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen tarjoavat tukea työyhteisöliikunnan kartoitukseen Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoituksella. Lue lisää täältä.

Uusi henkilöstöliikunnan barometri julkaistaan ensi viikolla – vastaako työpaikkasi henkilöstöliikunta tuoreinta tutkimustietoa?

Uusi barometri päivittää tähän päivään ja tuoreimpien tutkimustietojen valoon tiedon siitä, millaista henkilöstöliikunta parhaimmillaan on.

Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura (kuvassa) sanoo, että perusasiat ovat henkilöstöliikunnan maailmassa pysyneet ennallaan: yleisin tapa kannustaa työntekijöitä liikkumaan on tarjota rahallista tukea.

Muitakin keinoja on, mutta vähemmän. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi erilainen yhteisöllinen toiminta, kuten liikuntakerhot ja -seurat.

Taloudellinen tuki on yleensä erilaisia liikuntaseteleitä tai työntekijöiden käyttöön tarjottuja mobiilijärjestelmiä, joilla liikkumistaan voi seurata ja kehittää.

– Yleensä tuki ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin vaan mahdollisuuksiin, Aura kiteyttää.

Rahan lisäksi työntekijöitä kannustavat työpaikalla järjestettävät liikuntakampanjat, työyhteisön yhteinen liikunta kuten kävelykokoukset, työnantajan tarjoamat mielekkäät liikuntamuodot, aktiivisuutta edistävät olosuhteet, kuten pukuhuoneet ja pesutilat sekä työsuhdepyörä.

Hajontaa on, mutta yleensä liikkumista tuetaan jotenkin

Työnantajan koko vaikuttaa monesti siihen, miten se toimii liikuntaan kannustaessaan, Ossi Aura sanoo. Pienillä työpaikoilla on yleensä vähän omia tai itse järjestettyjä liikunnan olosuhteita, jotka taas ovat yleisempiä isoilla työpaikoilla.

Toimialojen välillä on sen sijaan vain pieniä eroja.

Julkinen sektori toimii henkilöstön liikuttamisessa Auran arvion mukaan keskivertoa perusteellisemmin.

Kaiken kaikkiaan Suomen työpaikoissa on hajontaa tosi kehnoista kerrassaan loistaviin. Mutta:

– Tosi vähän on työpaikkoja, joissa liikkumista ei tuettaisi lainkaan, Aura sanoo.

Henkilöstöliikunnan barometria on tehty jo parikymmentä vuotta. Nyt siihen vastasi 400 tahoa, joka on aiempaa enemmän. Isompi aineisto tekee tiedosta entistäkin luotettavampaa.

Lisääkin voisi liikkua

Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämän barometrin mukaan työntekijät ovat valmiita lisäämään liikuntaa, jos työnantaja tukee sitä enemmän. Tätä mieltä oli neljä viidestä barometrin kyselyyn vastanneesta palkansaajasta.

Potentiaalisia liikunnan lisääjiä oli melko tasaisesti tutkimuksen kaikissa vastaajaryhmissä riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ammattiasemasta.

Vastaajista joka neljäs ajattelee, että liikunta ja terveelliset elämäntavat voisivat näkyä myös palkkauksessa ja palkitsemisessa.

Työntekijöiden arviot omasta työkyvystään ovat selvästi paremmat niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöliikuntaa tuetaan verrattuna työpaikkoihin, jotka eivät liikuntaa tue.

Barometri julkaistaan yleisölle Etukeno-verkkotapahtumassa ti 24.5. klo 10 otsikolla Henkilöstön hyvinvointi on rahaa https://liikkuvaaikuinen.fi/ajankohtaista/henkiloston-hyvinvointi-on-rahaa/

Mitä barometri kertoo työnantajien näkökulmasta? Siitä voit lukea lisää seuraavasta blogista!