Kategoria: Hyvät käytänteet
Iso muutos haastaa työhyvinvointia – ”Annetaan lupa palautumiselle”
Keskellä isoa sosiaali- ja terveysalan myllerrystä Suomen Aktiivisin Työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitsi tämän vuoden terveyden edistämisen teemakseen palautumisen.
Palvelupäällikkö Sirpa Jämsä tulee terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon huoneeseen InBody-mittaukseen. Myöhemmin iltapäivällä on henkilöstölle Teamsissa ohjatun etäjumpan vuoro.
Tällainen on ihan tavallinen arkipäivä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, joka tammikuun Urheilugaalassa valittiin Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2021.
Tänä vuonna sairaanhoitopiirissä kiinnitetään erityistä huomiota palautumiseen. Sitä haastetaankin nyt monelta suunnalta: korona on kuormittanut terveysalan työntekijöitä rankasti ja lisäksi meneillään on iso uudistus kohti hyvinvointialuetta.
– Haluamme tuoda hyviä toimintamalleja ja laajentaa ne koko hyvinvointialueelle, Keskitalo näkee muutoksen mahdollisuutena.
Työntekijämääräkin moninkertaistuu sairaanhoitopiirin seitsemästä tuhannesta noin 18 000 tuhanteen.
Keskitalo on iloinen liikuttajaverkostosta eli sanansaattajista, kuten hän heitä kutsuu. Heidän sekä erilaisten kampanjoiden ja luentojen avulla tietoisuus palautumisen tärkeydestä ja keinoista tavoittaa kaikki kiinnostuneet.
– Mitä itse voi tehdä ja miten työyhteisö voi tukea, Keskitalo esittelee kaksi puolta.
Aktiiviliikkuja Jämsä tunnistaa teeman tärkeyden. Hän on myös yksi liikuttajista.
– Mielelläni tekisin joka päivä jotakin, joten pitää oikeasti tajuta, milloin on levon paikka. Annetaan lupa palautumiselle, sillä se on osa elämän aktiivisuutta.
Kuvassa terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo tekee InBody-mittausta palvelupäällikkö Sirpa Jämsälle, joka on myös yksi sairaanhoitopiirin liikuttajista.
Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!
Opettajat saivat korona-arjen keskelle kaipaamaansa pöhinää, kun työhyvinvointipäivä vietiin ulos – ”Näitä lisää!”
Korona puskee päälle, mutta työhyvinvoinnista ei tarvitse tinkiä. Huolenpitoa siitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Keskiviikkoisena iltapäivänä imatralaisen koulun opettajat ovat innoissaan: pitkästä aikaa yhteistä tekemistä ja vähän erilainen työpäivä!
Terveysliikunnan kehittäjä Onni Toivanen Etelä-Karjalan Liikunnasta ja Urheilusta on ideoinut yhteistä kisailua ulos ja sisälle.
Rastien välillä on ryhmätehtäviä ja paikallista tietämystä vaativa visa. Rastien välissä on aikaa jutella muutakin kuin työasioita. Rastit, ryhmätehtävät ja visa pisteytetään ja voittoon buustaa pieni palkinto.
– Pulmien ratkaisu yhdessä ja yhteistyö, Toivanen valottaa rastitehtävien luonnetta.
Päivän päätteeksi posket punoittavat ja puheensorinaa riittää. Hymyilyttää, vaikka pakkanen jo hieman nipisteleekin. Jännittyneen hiljaisuuden jälkeen julistettu voittajajoukkue ottaa ilon irti ja pyörii lumessa.
Koronarajoitukset ovat hankaloittaneet ja haastaneet arkea jo kohta parin vuoden ajan. Varsinkin kouluissa rajoituksista ja niiden seuraamisesta on tullut arkipäivää.
Monet opettajat eivät ole nähneet kollegoitaan kahvihuoneissa tai muuten normaaliin tapaan.
Toivanen huomauttaa, että työhyvinvointitapahtumia voidaan silti järjestää kulloinkin voimassa olevia turvallisuusohjeita noudattamalla.
– Suuremmat porukat voivat tavata ulkona ja liikutaan pienemmissä ryhmissä, hän kertoo esimerkkejä.
Päälle puskevista koronarajoituksista huolimatta – tai ennemminkin juuri niiden vuoksi – työhyvinvointia ei saisi unohtaa. Siitä pitää huolehtia entistäkin suuremmalla painoarvolla.
– Suuri osa ihmisistä kaipaa työpaikan normaalia pöhinää ja rupattelua kollegoiden kanssa. Tällöin esimerkiksi ulkona järjestettävät kisailut sopivat mainiosti työhyvinvointipäivän teemaksi. Koulun rehtori kertoi jutelleensa opettajien kanssa päivän jälkeen ja palaute oli ollut, että näitä lisää, Toivanen iloitsee.
Buusti360:n työhyvinvointipäivässä voi liikkua isoisän villapaidassa tai trikoissa! Ohjaajat kannustavat kaikkia liikkumaan oman hyvinvointinsa mukaan. Työhyvinvointipäivä vahvistaa henkilöstön ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa oman hyvinvoinnin edistämiseen.
Lue lisää monista vaihtoehdoista: https://buusti360.fi/palvelut/tyohyvinvointipaivat-ja-liikuntalajikokeilut/
Henkilöstöliikunnalla vahva asema – suunnittelemattomuus yllättää
Suomen Olympiakomitean Henkilöstöliikuntabarometri 2017
Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva. Suurin osa työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista, keskimäärin 266 eurolla henkeä kohden. Vuosittain henkilöstöliikuntaan käytetään noin 400 miljoonaa euroa, kuitenkaan 39%:ssa työpaikkoja ei vaikuttavuutta ja kohdentuvuutta seurata mitenkään, kertoo Olympiakomitean uusi Henkilöstöliikuntabarometri.
Keskeisimmät henkilöstöliikunnan tukemisen perusteet ovat henkilöstön työkyvyn- ja vireen ylläpito, henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen sekä yleisen terveydentilan edistäminen. Yleisin tuen muoto ovat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet, ne ovat käytössä neljässä viidesosassa (82 %) niistä työpaikoista, joilla tuetaan henkilöstön liikuntaa.
Henkilöstöliikunnan vuosittaiset investoinnit ovat Suomessa noin 400 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen tuki henkeä kohden on kasvanut 143 eurosta 266 euroon. Valtaosa työyhteisöistä (76 %) aikoo säilyttää liikuntainvestoinnit ennallaan seuraavan vuoden aikana.
Päätökset resursseista ja investoinneista tekee useimmiten ylin johto (86 %).
– Yllättävää onkin, että peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista henkilöstöliikunnan vastaavista kertoo, että henkilöstöliikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä. Vain noin joka kymmenennessä työyhteisössä on laadittu henkilöstöliikunnan vuosisuunnitelma, joka sisältää mitattavat tavoitteet. Suunnitelmallisuuden ja seurannan avulla henkilöstöliikuntainvestoinnille saisi kuitenkin enemmän vastinetta, sanoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.
Työhyvinvointiohjelmat ovat osana IBM Suomen strategiaa ja menestystä.
”Panostamme systemaattisesti hyvinvointitoimiin, joiden tavoitteena on edistää henkilöstön terveyttä ja sen seurauksena tuloksellista työntekoa. Tunnetusti yksi erittäin hyvä keino on liikunta”, kiteyttää työhyvinvoinnin asiantuntija Sari Rovamo, IBM Suomi. ”Tavoitteemme on saada liikkeelle niitä henkilöitä, joille liikunnan löytäminen olisi suuri terveysteko. Tänä syksynä olemme panostaneet uuteen projektiluontoiseen lähestymistapaan hyvinvointivalmennuskampanjassa, johon on saatu mukaan myös heitä, jotka aiemmin eivät ole olleet hyvinvointiohjelmissa osallisina.”
Olosuhteet hyvällä tolalla – tekoja tarvitaan ja kannustusta kaivataan
Taloudellisen tuen lisäksi työyhteisöissä kiinnitetään hyvin huomiota olosuhteisiin, kuten esimerkiksi työmatkaliikkumisen edellytyksiä parantaviin suihku- (91 %) ja pukuhuonetiloihin (90 %) ja polkupyörien säilytyspaikkoihin (85 %). Myös istumisen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, hankittu esimerkiksi säädettäviä työpöytiä ja monipuolistettu taukotiloja (88 %).
– Taloudellisen tuen ohella myös olosuhteiden voi todeta olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tolalla. Nyt olisi erinomainen vaihe paneutua suunnitelmallisesti niiden hyödyntämistä edistäviin käytännön toimenpiteisiin ja työyhteisön yhteisiin toimintatapoihin. Nämä muutokset eivät jää rahasta kiinni. Ilahduttavasti puolet työpaikoista onkin jo kiinnittänyt huomiota mm. taukoliikuntaan, kävelypalavereihin, kokouskäytäntöihin ja portaiden käyttöön, mutta toimenpiteitä liikettä lisäävien tapojen juurruttamiseksi tarvitaan lisää, perää työyhteisöliikunnan asiantuntija Satu Ålgars.
Barometrin mukaan esimerkiksi työpäivän aikaista liikkeen lisäämistä edistäviä taukoliikunnan välineitä tarjoaa yli puolet työpaikoista (52 %), mutta vain 14 %:lla on tarjolla säännöllistä taukoliikuntaa. Työmatkaliikkumista edistävät olosuhteet ovat kunnossa valtaosassa työpaikoista, mutta työmatkaliikunnan edistämisohjelma on vain 13 %:lla.
Työyhteisön toimintatavoilla on todennäköisesti oletettua suurempi merkitys myös vähemmän liikkuvien mukaan houkuttelussa. Joka neljäs palkansaaja vastaa innostuvansa tai aktivoituvansa työkaverien vaikutuksesta, yhtä moni työpaikkojen liikuntaporukoiden ja -kerhojen ansiosta.
Veripalvelussa kokeillaan työmatkaliikunnan kannustinrahaa.
”Olemme jo vuosia panostaneet työmatkaliikuntaa edistäviin olosuhteisiin, kuten pukeutumis- ja suihkutilojen hyvään kuntoon ja pyöräparkkien toimivuuteen. Vuoden alussa käynnistimme työmatkaliikunnan kannustinrahakokeilun, jossa työsuhdematkalipun vaihtoehdoksi tarjottiin mahdollisuutta saada kannustinrahaa jalkaisin tai pyöräillen kuljetuista työmatkoista. Kokeilun seurantakysely toteutetaan syksyn aikana”, kertoo Veripalvelun henkilöstöasiantuntija Heljä Lätti.
Henkilöstöliikuntabarometriin voit tutustua lisää täällä.
Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun
Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa.
_______________________________________________________________________________
Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin kesäkuussa 2017 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 597. Edellinen barometri julkaistiin 2015. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.
_______________________________________________________________________________
