Kategoria: Hyvät käytänteet
Kumura Oy:lle Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti
Kumura Oy on vastaanottanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Se on osoitus yrityksen sitoutumisesta työntekijöidensä hyvinvointiin ja liikunnan integroimiseen työpäivään. Kumura on mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liikkeelle työkyvyn puolesta -hankkeessa, jossa tehdyn selvityksen perusteella sertifikaatti myönnettiin. Työarkeen sisällytetyn liikunnan lisäksi Kumura tarjoaa työntekijöilleen myös virkistysetua.
Pienikin liike edistää tervettä työelämää
Kumuralaisten työntekijäkokemuksesta vastaava Merja Galler kertoo, kuinka Kumura kannustaa henkilöstöään lisäämään liikettä päivittäiseen työarkeen: ”Rohkaisemme työntekijöitämme pitämään päivittäin vähintään pieniä, virkistäviä mikrotaukoja. Näiden taukojen aikana voi tehdä yksinkertaisia liikkeitä, kuten hartioita pyörittelyä tai nousta tuolista verryttelemään jalkoja. Tämä ei ainoastaan piristä kehoa, vaan auttaa myös parantamaan keskittymistä ja yleistä työhyvinvointia”, Merja selventää.
”Tahdomme, että kumuralaisilla on energiaa myös työpäivien jälkeen. Kehon ja mielen lepohetket päivän aikana tukevat tätä tavoitetta.”
Liikunta työpaikalla lisää myös yhteisöllisyyttä
Yhteisöllisyys ja liikunta ovat Kumuralla tiiviisti kietoutuneet toisiinsa. Yritys muun muassa järjestää yhteisiä taukojumppahetkiä muutaman kerran kuukaudessa. ”Nämä taukojumppahetket eivät ole vain liikunnallisia hetkiä, vaan ne tuovat meidät yhteen ja vahvistavat työilmapiiriämme”, Merja huomauttaa. ”Niiden järjestäminen käynnistyi työntekijöiden omasta aktiivisuudesta, ja jokaisessa jumppahetkessä on ollut useampi henkilö paikalla.”
Kumuralla on sovittu, että henkilöstön viikkokatsauksien aikana voi käydä kävelyllä ja tietoa jaetaan siellä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei näyttöä ole tarpeen katsoa. ”Tämä osoittaa, että pienetkin toimenpiteet voivat tuoda suuria hyötyjä työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Olemme iloisia siitä, että voimme tarjota tällaisen ympäristön Kumuran työntekijöille”, Merja päättää.
Voit tutustua tarkemmin Kumuraan työpaikkana yrityksen Meille töihin -sivulla.
Suomen Aktiivisin Työpaikka-kilpailu on kilpailu, jossa voi vain voittaa. Kilpailussa käytetään työkaluna Suomen Aktiivisin Työpaikka-kartoitusta, joka on tehokas ja toimiva työkalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kartoituksen tulosraportti ja kehitysideat käydään läpi Buusti360- asiantuntijan kanssa palautetapaamisessa. Voit lukea lisää SAT-kartoituksesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -nettisivuilta täältä.
Lisätietoja kartoituksesta ja Buusti360-yhteistyöstä voit kysyä myös alueesi Buusti360-vastaavalta. SAT-kartoituksen lisäksi Buusti360-palvelut tarjoavat erilaisia palveluja työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan tukemiseksi ja parantamiseksi. Oman alueesi Buusti360-vastaavan yhteystiedot löydät sivuiltamme.
Pieni kyläkoulu Toivakasta sai hyvät pisteet Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksessa
Kankaisten kyläkoulu on yksi vuoden alussa Keski-Suomen Liikunta ry:n toimesta käynnistyneen Liikunnalliset työyhteisöt -hankeen työyhteisöistä. Hankkeessa tuotetaan varhaiskasvatuksen tai koulun työyhteisölle työyhteisöliikunnan kehittämisen prosessi, johon kuuluu kolme toimenpidettä: Suomen Aktiivisin työpaikka -kartoitus, Uusi normipäivä -työpaja sekä yksi tai kaksi Luontotyöpäivää.
Kankaisten kyläkoulu on pieni yksikkö, jossa koulun ja päiväkodin henkilöstöä on alle kymmenen henkeä. Monet asiat työhyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa ohjautuvat kunnan henkilöstön yleisestä työhyvinvoinnin suunnitelmasta. Kyläkoulun sijaitessa 17 km päässä kuntakeskuksesta osaa henkilöstön liikuntaetuuksista, kuten esimerkiksi avoimia kuntosalivuoroja tai peliryhmiä, ei käytännössä pysty hyödyntämään.
Koulu ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti ovat toimintakulttuuriltaan jo valmiiksi aktiivisia ja ulkoliikuntaan suuntautuvia jo olosuhteidenkin vuoksikin, koska koululla ei ole sisäliikuntatilaa. Kyläkoulussa vähän yli puolet oppilaista ovat kuljetusoppilaita ja suurin osa henkilökunnasta tulee pidemmästä matkasta. Näin työmatkaliikkuminen lihasvoimin ei ole kaikille mahdollista. Niinpä koulussa panostetaan koulu- tai päiväkotipäivän toiminnallisuuteen ja samalla myös opettajat ja ohjaajat hyötyvät oman arkensa aktivoitumisesta.
”Vaikka SAT – kartoitus ei ole suunniteltu ensisijaisesti ihan pieniä työyhteisöjä ajattelen, päästiin sen pohjalta kuitenkin hyviin keskusteluihin. Pohdittiin mitkä asiat omassa toimintaympäristössä ovat vahvuuksia ja miten jopa työyhteisö voisi toimia suunnan näyttäjänä ja omalla esimerkillään innostaa myös kunnan muita kunnan yksiköitä aktiiviseen oman työhyvinvoinnin lisäämiseen, arkea aktivoimalla ja näin liikettä lisäämällä”, sanoo Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä ja hankevastaava Jyrki Saarela.
Yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta koko yhteisö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa todella paljon yksikön toimintatapoihin ja malleihin. Yhdessä voidaan nopeasti ja joustavasti sopia monista arkea elävöittävistä jutuista, mikä ei välttämättä ole ihan yhtä vaivatonta isommissa yksiöissä. Kyläkoulun väen loppulausunto kuuluukin näin: “Pienetkin askeleet ovat tärkeitä. Oppilaat touhuavat esim. majametsässä tai pyöräilevät yhteisillä välituntipyörillä. Aikuisetkin voivat lisätä liikettä vaikkapa pitämällä venyttelykokouksia tai rohkaistumalla työmatkapyöräilyyn myös talvikeleillä.”
Teksti: Jyrki Saarela
Kuva: Päivi Minkkinen
Uudet työolosuhteet vaativat uudenlaisia toimintatapoja
Viime vuodet ovat myllertäneet työelämää. Muutosten tuulia olemme todistaneet niin etä- ja hybridityön lisääntymisessä kuin teknologian kehittymisen tuomissa mahdollisuuksissa. On oma valintamme, otammeko muutoksesta kaiken hyödyn irti vai jäämmekö haikailemaan vanhaa maailmaa. Lue lisää aiheesta tästä Buusti360:n kumppanin HeiaHeian vierasblogista.
Työnteon uudet muodot ovat tuoneet monille työntekijöille joustoa ja vapautta sovittaa perheen, vapaa-ajan ja työnteon yhteen entistä paremmin.
Toisaalta tutkimuksen mukaan yhtäkkinen etätöihin siirtyminen on lisännyt yksinäisyyden tunnetta, heikentänyt työergonomiaa ja laskenut mielialaa. Etätöiden ja maantieteellisesti laaja-alaisten organisaatioiden yleistyessä työyhteisöjen henkilöstöasiantuntijat kokevat hyvinvoinnin järjestämisen nykyään vaikeaksi.
Uudenlaiset työolosuhteet tarvitsevat rinnalleen myös uudenlaisia tapoja vaikuttaa hyvinvointiin. Teknologia voi olla merkittävä apu hyvinvoinnin lisäämisessä, ja sen uskotaankin ottavan yhä merkityksellisempää roolia tulevaisuudessa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.
Buusti360 on menestyksekkäästi yhdistänyt voimansa työhyvinvointiin suuntautuneen suomalaisen teknologiayhtiön HeiaHeian kanssa.
HeiaHeia tarjoaa asiakkailleen työhyvinvointisovellusta, jonka käyttö parantaa työntekijöiden hyvinvointia sekä yhteisöllisyyden tunnetta. HeiaHeia Pro -sovellus innostaa työyhteisöjä liikkumaan sekä yksin että yhdessä hyvinvointikampanjoiden buustaamana, tekemään pieniä hyvinvointitekoja pitkin päivää sekä kannustamaan työkavereita heidän tekemistään suorituksista.
HeiaHeian tarkoituksena on herätellä sen käyttäjät näkemään, kuinka pienilläkin teoilla jatkuvasti tehtynä voi olla suuri vaikutus kokonaishyvinvointiin.
Buusti360:n ja HeiaHeian yhteistyöllä on monia mahdollisuuksia. Asiakkaiden saatavilla ovat joko sovelluksen yksittäiset hyvinvointikampanjat tai kokonaisvaltaisempi ohjelmatoteutus, jossa vuoden aikana yhdistetään Buusti360:n mittaukset, luennot ja lajikokeilut HeiaHeian digitaaliseen alustaan ja kampanjoihin.
Tällä tavoin tavoittaa koko henkilöstön innostavalla ja kustannustehokkaalla tavalla ihmisten jokapäiväisessä arjessa.
Energiaa heimoille
Hyvinvoinnista puhuttaessa ei voi olla puhumatta yhteisöllisyyden tunteesta sekä sen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille.
Ihmiset kuuluvat lajityypillisesti heimoihin, me saamme energiaa toisistamme ja jaksamme eteenpäin yhteisömme voimalla. Jos käytämme suuren osan hereilläoloajastamme työn parissa, on työyhteisön rooli hyvinvoinnillemme luonnollisesti merkittävä.
HeiaHeia Pro -sovellus on luonteeltaan kuin sosiaalinen media, jonka avulla fyysisesti etäällä toisistaan olevat työyhteisön jäsenet voivat tuntea olevansa lähellä toisiaan hauskan ja positiivisen asian äärellä.
Työyhteisö voi muokata sovellusta omien tarpeidensa mukaan ja kannustaa työntekijöitään eri tavoin itse määriteltyjen hyvinvointitavoitteidensa pohjalta.
Sovelluksessa voidaan toteuttaa erilaisia kevyesti pelillistettyjä kampanjoita, joiden tarkoituksena on päästä maaliin sekä yksilönä että yhteisönä. Tämän lisäksi yhteisön jäsenet voivat jakaa liikuntasuorituksiaan ja hyvinvointitekojaan ystävilleen, jotka puolestaan pääsevät kommentoimaan ja kannustamaan esimerkiksi hauskojen ikonien avulla.
Vaikka asia sinänsä tuntuu pieneltä, ei kukaan voi kieltää, etteivätkö työkavereiden kannustavat eleet ja peukut tuntuisi aina hyvältä. Tämä puolestaan ruokkii tekemään entistä enemmän sovellukseen kirjattavia hyvinvointisuorituksia ja näin hyvän olon kierre on valmis!
Lue lisää kuinka yritykset ovat hyötyneet sovelluksen käytöstä täältä.
Miten tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö? – Hyvinvointiin ei tarvita taikatemppuja
Työ henkilöstöliikunnan eteen maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa.
Henkilöstöliikunnan pitäisi olla hauskaa ja motivoivaa, mutta samalla myös tuloksellista. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Toimiva ja tuloksellinen henkilöstöliikunta on pohjimmiltaan hyvin suunniteltua pitkäjänteistä työtä, joka ottaa työyhteisön jäsenet huomioon ennen kaikkea yksilöinä.
Hyvä esimerkki pitkäjänteisen henkilöstöliikuntatyön tuloksista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Pitkä matka huipentui Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkitsemiseen valtakunnallisessa Urheilugaalassa tammikuussa 2022.
– Olen tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) aikuisliikunnan kehittäjänä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jo parikymmentä vuotta ja nähnyt, miten sairaanhoitopiirin ammattimainen ja ennakkoluuloton työ on kantanut hedelmää, kertoo Ilkka Kurttila.
– Siellä on oltu innovatiivisia, koulutettu liikuttajia ja otettu huomioon henkilöstön yksilölliset vaatimukset esimerkiksi vuorotyöläisten hyvinvoinnissa.
Vastuuta henkilöstöliikunnan suunnittelussa on jaettu myös työyksiköittäin. Henkilöstöliikunnan kivijalkana on kattava liikuttajaverkosto, joka vie liikunnan aidosti työpaikan arkeen ja kannustaa.
Liikunta luontevasti osaksi arkea
Hokkus-pokkus-tempuilla ei saavuteta tuloksia henkilöstöliikunnassa. Pikemminkin henkilöstöliikuntaan kasvetaan, Kurttila selventää. Silloin liikunnasta tulee luonteva osa työntekijän arkea. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu organisaation kaikille tasoille.
Työyhteisössä kaikki eivät välttämättä alkujaan suhtaudu positiivisesti henkilöstöliikuntaan, mutta monipuolisen ja yksilön huomioivan tuen avulla moni kasvaa terveys- ja kuntoliikkujaksi.
– Henkilökohtainen tuki ja keskustelut auttavat, sillä mitä lähempänä yksilöä ollaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, Kurttila sanoo.
Jo pelkästään hyvinvoinnista ja henkilöstöliikunnan mahdollisuuksista viestiminen positiivisella ja neutraalilla tavalla auttaa ylittämään monia kynnyksiä. Kannustavassa ilmapiirissä on helpompi kiinnostua työyhteisön tarjoamasta mahdollisuudesta parantaa hyvinvointiaan.
Tuloksia voidaan mitata
Henkilöstöliikunnan tuloksellisuutta voidaan mitata monin tavoin.
Yksilön hyvinvoinnin kehittyminen voidaan todeta esimerkiksi seurannalla. Esimerkiksi yli 75 prosenttia Buusti360:n kumppanin HeiaHeian käyttäjistä raportoi yhteisöllisyyden parantuneen, ja yli 70 prosenttia tekee positiivisia muutoksia elintapoihinsa.
– Henkilöstöliikunnan aloittamista ja kehittämistä kannattaa lähestyä niin, että se maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa: hyvinvointina, yhteisöllisyytenä, sitoutumisena ja lopulta myös tehokkuutena, Kurttila vinkkaa.
Hyvä esimerkki on kauppaketju Lidl, jossa henkilöstöliikunta on ollut jo vuosikymmenen ajan osa yrityksen strategiaa. Siellä suunnitelmallinen henkilöstöliikunta on tuottanut jo kaksi ehdokkuutta Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi.
– Tarina on hieno, mutta täytyy muistuttaa, että tuloksiin on vaadittu vuosien työ. SAT-ehdokkuus kertoo jo paljon, sillä ehdokkaat on seulottu monipuolisen mittariston avulla, Kurttila painottaa.
Henkilöstöliikunnasta ilmiö
PoPLi on tuottanut henkilöstöliikuntapalveluita erikokoisille työyhteisöille yli 20 vuoden ajan.
– Silti haluamme koko ajan kehittää toimintaamme. Olemme nykyään mukana valtakunnallisessa Buusti360 – verkostossa, jonka kautta meillä on parhaista parhaat asiantuntijat mukana, Kurttila sanoo ja korostaa, että asiakkaan tarpeita kuunnellaan aina.
Pohjois-Pohjanmaan henkilöstöliikuntaverkostossa on otettu kehittämiseen kunnianhimoinen tavoite tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö. Sitä varten suunnitellaan parhaillaan uutta helposti käyttöönotettavaa kokonaisuutta, jonka avulla työyhteisö pääsee mahdollisimman helpolla mukaan henkilöstöliikuntaan.
Paras päivä aloittaa henkilöstöliikuntaan satsaaminen oli vuosia sitten, mutta ei hätää: toiseksi paras on tänään!
Lue lisää henkilöstöliikunnan verkostosta täältä.
”Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon”, sanoo viisikymppinen huippuvalmentaja
Monelle kuntoilijalle tuttu Inbody-testi sopii myös huippu-urheilijoille. Seinäjoen Peliveljien miesten salibandyn liigajoukkue tekee testit kahdesti vuodessa. Harjoittelun tulos näkyy tuloksissa.
Päävalmentaja Tommy Koponen pitää kehon koostumusta mittaavaa, Inbody-laitteella tehtävää testausta yhtenä keskeisimpänä urheilijoille tehtävänä testinä. Seinäjoen Peliveljet on hyödyntänyt Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (PLU) mittauspalvelua jo yli kymmenen vuotta.
– Teetämme Inbody-mittauksen liigajoukkueen pelaajille kahdesti vuodessa. Keväällä on alkumittaus, jossa uudetkin pelaajat saavat alkuarvot. Syksyllä ennen kauden alkua tehdään toinen mittaus, jolloin arvoja päästään vertaamaan. Lisäksi kauden aikana testataan tarpeen mukaan, Koponen kertoo.
Pelaajien arvoja peilataan Salibandyliiton antamiin suosituksiin alhaisista rasva-arvoista. Tärkeitä mittauksesta saatavia arvoja ovat myös lihasmassan määrä sekä lihastasapaino, kun verrataan puolieroja eli esimerkiksi kehon oikean ja vasemman jalan arvoja toisiinsa.
– Inbody-testistä hyötyvät eniten ne, jotka pystyvät vertailemaan uusimpia arvoja aikaisempiin. Harjoittelun tulos näkyy parempina arvoina, toteaa Koponen.
Liigapelaajille teetetään samat testit kuin maajoukkuepelaajille. Niitä ovat muun muassa lineaarista nopeutta sekä voimatasoa mittaavat testit.
Koposen mukaan testit eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Saaduilla tiedoilla urheilija ja valmentaja pystyvät kehittämään niitä urheilijan ominaisuuksia, jotka vaativat kohennusta.
Helppo ja nopea
Tommy Koponen teki tuttavauutta Inbody-mittauksiin jo 2000-luvun alussa kouluttautuessaan huippuvalmentajaksi Eerikkälän Urheiluopistolla. Siellä hän oli ensimmäistä kertaa mitattavana itsekin.
– Toissakesänä sain mittauksesta arvoja, joita halusin lähteä parantamaan. Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon. Olin makealakossa puolisen vuotta sekä lisäsin hyötyliikuntaa ja varsinkin aerobista liikuntaa. Arvot paranivat, joten tiedän nyt varmasti, miten viisikymppisenäkin on mahdollista päästä parempaa kuntoon, liikunnanopettajana päivätyötään tekevä Koponen kertoo.
Inbody-mittauksen etuina hän pitää sen teknistä helppoutta ja nopeutta. Mittauksessa seistään paikallaan noin minuutin ajan käsikahvoista kiinni pitäen.
Hän on myös tyytyväinen PLU:lta saatuun palveluun.
– PLU:n kanssa on ollut mielekästä toimia, koska olemme voineet tulla mittauksiin ennen joukkueen harjoituksia.
Teksti ja kuva: Kirsi Kuusisto
Kuinka Inbody toimii tavalliselle kuntoilijalle ja mitä muita testauspalveluita työyhteisöille on tarjolla? Siitä voit lukea lisää täältä.
Jaksaminen ja palautuminen nilkuttavat työssä, mikä avuksi?
Varhaiskasvatuksen yksiköissä työssä jaksamisen edistämiselle on selkeä tilaus ja tarve, tietää Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön on ottanut huomaansa Vape-niminen hanke, jossa on mukana neljä kaupunkia eli Mikkeli, Raisio, Keuruu ja Jyväskylä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimiva Likes.
Hankkeen lopputuloksena pitäisi olla ratkaisumalleja sekä kaupunkikohtaisia käytäntöjä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Jotain pitää tehdä
Keväällä mitattiin henkilöstön fyysisen kunnon lähtötasot kaikissa hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä. Mittauksiin osallistui 300 henkilöä.
Tekemistä riittää, sillä kehon kuntoindeksi oli huolestuttavalla tasolla 46 prosentilla osallistujista ja myös itsearvioitu uupumus oli mittauksiin osallistuneiden keskuudessa suurempi kuin vertailuaineistossa.
Mittaustulokset sekä mittausten yhteydessä henkilöstön raportoimat kokemukset työssä jaksamisen haasteista olivat linjassa keskenään.
Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjän Jyrki Saarelan mielestä liikunta on syytä ottaa osaksi työpaikkojen henkilöstöstrategioita, sillä johdon ja esihenkilöiden rooli hyvinvoinnin johtamisessa on keskeinen.
– Johdon tuki henkilöstölle, selkeät roolit ja kaikkien tiedossa olevat toimenpiteet luovat hyvän pohjan henkilöstön hyvinvoinnille, Saarela sanoo.
Valoisa uutinen on se, että Vape-hankkeessa johtamistoimien kehittäminen on osa kokonaisuutta.
Työkaluja löytyy
Mikä siis avuksi?
Työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa otettiin käyttöön Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, joka tehtiin syyskuussa.
Kunnat ja yksiköt kokoontuivat työpajoihin, joiden vetäjänä toimi henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura, joka on ollut koostamassa myös henkilöstöliikunnan barometria.
Työntekijän fyysisen kunnon positiivista kehitystä voidaan tukea monin tavoin. Tällaisia ovat esimerkiksi työmatkaliikkumisen mahdollisuudet, liikuntasetelit tai työyhteisön omat liikuntaryhmät. Lisäksi arjen aktivoimisella ja hyötyliikunnalla voidaan parantaa palautumista, kuten jaksamiselle äärimmäisen tärkeää laadukasta unta.
– Lisäämällä liikettä arkeen voidaan lisätä myös työyhteisöissä tärkeää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. Samalla varhaiskasvatusyksikön arki ja opetussuunnitelma voivat tuottaa liikunnallisuuden kautta väriä ja elämyksiä sekä lapsille että aikuisille, Jyrki Saarela sanoo.
Lue lisää hankkeesta: Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle (Vape)
Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen tarjoavat tukea työyhteisöliikunnan kartoitukseen Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoituksella. Lue lisää täältä.
Uusi henkilöstöliikunnan barometri julkaistaan ensi viikolla – vastaako työpaikkasi henkilöstöliikunta tuoreinta tutkimustietoa?
Uusi barometri päivittää tähän päivään ja tuoreimpien tutkimustietojen valoon tiedon siitä, millaista henkilöstöliikunta parhaimmillaan on.
Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura (kuvassa) sanoo, että perusasiat ovat henkilöstöliikunnan maailmassa pysyneet ennallaan: yleisin tapa kannustaa työntekijöitä liikkumaan on tarjota rahallista tukea.
Muitakin keinoja on, mutta vähemmän. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi erilainen yhteisöllinen toiminta, kuten liikuntakerhot ja -seurat.
Taloudellinen tuki on yleensä erilaisia liikuntaseteleitä tai työntekijöiden käyttöön tarjottuja mobiilijärjestelmiä, joilla liikkumistaan voi seurata ja kehittää.
– Yleensä tuki ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin vaan mahdollisuuksiin, Aura kiteyttää.
Rahan lisäksi työntekijöitä kannustavat työpaikalla järjestettävät liikuntakampanjat, työyhteisön yhteinen liikunta kuten kävelykokoukset, työnantajan tarjoamat mielekkäät liikuntamuodot, aktiivisuutta edistävät olosuhteet, kuten pukuhuoneet ja pesutilat sekä työsuhdepyörä.
Hajontaa on, mutta yleensä liikkumista tuetaan jotenkin
Työnantajan koko vaikuttaa monesti siihen, miten se toimii liikuntaan kannustaessaan, Ossi Aura sanoo. Pienillä työpaikoilla on yleensä vähän omia tai itse järjestettyjä liikunnan olosuhteita, jotka taas ovat yleisempiä isoilla työpaikoilla.
Toimialojen välillä on sen sijaan vain pieniä eroja.
Julkinen sektori toimii henkilöstön liikuttamisessa Auran arvion mukaan keskivertoa perusteellisemmin.
Kaiken kaikkiaan Suomen työpaikoissa on hajontaa tosi kehnoista kerrassaan loistaviin. Mutta:
– Tosi vähän on työpaikkoja, joissa liikkumista ei tuettaisi lainkaan, Aura sanoo.
Henkilöstöliikunnan barometria on tehty jo parikymmentä vuotta. Nyt siihen vastasi 400 tahoa, joka on aiempaa enemmän. Isompi aineisto tekee tiedosta entistäkin luotettavampaa.
Lisääkin voisi liikkua
Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämän barometrin mukaan työntekijät ovat valmiita lisäämään liikuntaa, jos työnantaja tukee sitä enemmän. Tätä mieltä oli neljä viidestä barometrin kyselyyn vastanneesta palkansaajasta.
Potentiaalisia liikunnan lisääjiä oli melko tasaisesti tutkimuksen kaikissa vastaajaryhmissä riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ammattiasemasta.
Vastaajista joka neljäs ajattelee, että liikunta ja terveelliset elämäntavat voisivat näkyä myös palkkauksessa ja palkitsemisessa.
Työntekijöiden arviot omasta työkyvystään ovat selvästi paremmat niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöliikuntaa tuetaan verrattuna työpaikkoihin, jotka eivät liikuntaa tue.
Barometri julkaistaan yleisölle Etukeno-verkkotapahtumassa ti 24.5. klo 10 otsikolla Henkilöstön hyvinvointi on rahaa https://liikkuvaaikuinen.fi/ajankohtaista/henkiloston-hyvinvointi-on-rahaa/
Mitä barometri kertoo työnantajien näkökulmasta? Siitä voit lukea lisää seuraavasta blogista!
Kampanja innostaa ja kannustaa – lue, millaisella helpolla keinolla liikkumisen määrä moninkertaistui
Keski-Pohjanmaan Liikunnan aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinoja räätälöi Halpahallin väelle paketin, jossa liikkuminen palkitsee.
Nykyisellä yhteistyökuviolla on historiansa. Kun parikymmentä vuotta kestänyt hiihtokampanja loppui, Halpahalli toivoi yhteistyön jatkuvan. Siksipä Satu Heinoja tarttui tuumasta toimeen ja räätälöi kuntokampanjan.
Nyt on menossa jo viides Kunnolla kesään -kampanja, ja liikkumisen määrä on kasvanut koko ajan.
Alkuunsa kampanja kesti huhti- ja toukokuun, mutta sehän ei aktiiviselle osallistujajoukolle riittänyt. Nyt suorituksia voi kerätä maaliskuun alusta toukokuun loppuun.
Väliin sattui myös pari koronavuotta lomautuksineen ja lyhennettyine työaikoineen. Hiipuiko into liikkua, kun muu elämä kävi meille kaikille normaalia rankemmaksi?
– Ei, vaan päinvastoin, Heinoja sanoo.
– Korona vaikutti niin, että se vain lisäsi suorituksia.
Jokainen suoritus ratkaisee
Kampanjassa lasketaan suorituksia. Kukin osallistuja voi kirjata niitä yhden päivässä, joten maksimimäärä kolmessa kuukaudessa on 92 suoritusta.
Tähänkin pääsee moni työntekijä, Heinoja iloitsee. Viime vuonna maksimimäärän sai kokoon 45 henkilöä.
Kirjaamiseen kelpaavien lajien lista on kattava ja pitää sisällään myös arki- ja hyötyliikunnan. Tavoitteena on, että toimeliaisuutta kertyisi päivässä vähintään puoli tuntia. Määrä voi koostua pätkistäkin, kuten vaikkapa siitä, että pyöräilee töihin vartin ja kotiin toisen samanmoisen.
Viiden vuoden aikana kirjattujen suoritusten määrä on moninkertaistunut. Heinoja arvioi, ettei se johdu pelkästään kirjaamisten lisääntymisestä, vaan nimenomaan liikkumisen lisääntymisestä.
– Innokkaita liikkujia ja uusiakin ihmisiä nousee listalle joka vuosi, hän kehuu.
Halpahallilla on henkilökuntaa 47 yksikössään yhteensä noin 1300. Lähes jokainen yksikkö on jo innostunut osallistumaan. Yksiköissä moottoreina toimivat liikunta-aktivaattorit.
Yksi Heinojan nostamista onnistumistarinoista onkin pitkälti yhden innokkaan liikunta-aktivaattorin ansiota: viime vuonna eräs yksikkö kohensi tasoaan moninkertaisesti ja nousi häntäpäästä kolmen parhaan joukkoon.
Palkinnot buustaavat
Hyvän olon lisäksi kampanjan kannustimena on erilaisia palkintoja. Liikunnan aluejärjestöt eli henkilöstöliikunnan asiantuntijat järjestävät testauspäivän yksikölle, joka on kirjannut eniten suorituksia suhteessa henkilöstömääräänsä.
Halpahalli palkitsee jokaisen kampanjaan osallistuvan työntekijänsä pienellä kannustinpalkinnolla sekä vuosittain eniten suorituksia keränneet.
Lisäksi puolet maksimisuoritusmäärästä keränneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on tyky-seteleitä.
Satu Heinoja kertoo, että liikkumisinnon ohessa on kasvanut yhteisöllisyys. Kampanja on lisännyt työyhteisöjen yhteistä tekemistä.
– Sitä ei aluksi ymmärrettykään, että sillä on myös tällainen ulottuvuus.
Heinoja on toteuttanut samantapaista kampanjaa muillekin työyhteisöille ja kertoo, että idea on monistettavissa ja räätälöitävissä.
Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.
Huomio onnistumisiin ja pikkurepsahduksista viis – lue, miten työkyky ja työssä jaksaminen kohenivat Pohjois-Karjalassa
Tulokset olivat merkittäviä, kun 147 kuntien, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä mikroyritysten työntekijää osallistui puolesta vuodesta vuoteen kestäneeseen elintapaohjaukseen. Osallistujat kokivat, että heidän terveytensä, työkykynsä ja työssä jaksamisensa paranivat merkittävästi. Mitä tapahtui ja miksi?
Ohjaukset olivat osa yli kaksivuotista TYKEs – Työkuntoa Keski-Karjalaan -hanketta, jonka toteuttivat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Pohjois-Karjalan Liikunta.
Hankkeen kahdessa ensimmäisessä kokeilussa osallistujat saivat yksilöllistä elintapaohjausta, kolmannessa yhdistettiin yksilö- ja ryhmämuotoista elintapaohjausta. Kokonaisuuteen kuului lisäksi liikunnan lajikokeiluja pienryhmissä sekä työpajoja unesta ja palautumisesta.
Liikunta tuli tavaksi
Elintapaohjaukseen osallistuneiden elintavoissa tapahtui isoja myönteisiä muutoksia.
Alussa noin kolmasosa ilmoitti, ettei harrasta juuri mitään vapaa-ajan aktiivisuutta, mutta prosessin päätyttyä jopa 65 prosenttia harrasti hyötyliikuntaa ja joka neljäs kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa.
Yhteisissä liikunnan lajikokeiluissa osallistujat saivat vertaistukea toisilta ja osa löysi itselleen mieluisan tavan liikkua.
Lisäksi osallistujien ruokavalio sekä unen määrä ja laatu paranivat. Palautumiseen ja kokonaiskuormituksen vähentämiseen liittyviä muutoksia tuettiin Firstbeat-mittauksilla.
Rasvalle kyytiä ihan huomaamatta
Monen asiakkaan vyötärönympärys kaventui useamman sentin. Kaksi kolmasosaa pudotti myös painoa, vaikka useimmilla se ei ollut edes tavoitteena. 42 prosenttia asiakkaista pudotti painoa vähintään 2,5 prosenttia lähtöpainosta, joka on suomalaisen Stopdia-tutkimuksen mukaan jo riittävä määrä vähentämään kakkostyypin diabeteksen riskiä huomattavasti.
Lisäksi monella kehon rasvaprosentti pieneni, viskeraalisen rasvan määrä väheni sekä paastoverensokeri- ja LDL-kolesteroliarvot laskivat.
Jo pienetkin muutokset arjen aktiivisuudessa lisäsivät asiakkaiden koettua työkykyä ja työssä jaksamista huolimatta siitä, oliko muutoksia nähtävissä eri mittaustulosten välillä.
Palaute kannusti kohti tavoitteita
– Hankkeen keskeisimmät onnistumiseen vaikuttavaa tekijät olivat selkeät tavoitteet ja niihin sitoutuminen sekä riittävän pitkä prosessi, joka sisälsi säännöllistä seurantaa ja arviointia, summaa aikuisliikunnan kehittäjä Reeta Raimoaho Pohjois-Karjalan Liikunnasta.
Konkreettinen toimintasuunnitelma laadittiin yhdessä työterveyshuollon kanssa, jotta elintapaohjaukseen ohjautuisi asiakkaita tietyin kriteerein. Jokaisen asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelmat eri mittauksista saatujen lähtötietojen sekä keskustelun pohjalta.
Asiakkaat saivat ohjaajalta palautetta omasta edistymisestään.
– Kun pienikin onnistuminen huomattiin ja repsahduksista mentiin yli, pystyvyyden tunne muutosten tekemiseen kasvoi, Raimoaho sanoo.
Buusti360 tarjoaa osaamista ja keinoja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Lue lisää täältä.
X-hyppyhaaste leviää Lapissa – kokeile tätä helppoa ja tehokasta tapaa liikkua työpäivän aikana
Suomalaiset työikäiset istuvat keskimäärin huimat yli seitsemän tuntia päivässä, eniten työpaikalla. Se on paljon se. Onko peli jo menetetty?
Töissä vietetään suuri osa päivästä, noin 1 600 tuntia vuodessa. On siis hyvinkin aiheellista miettiä, miten työpäiviin saataisiin edes hieman lisää liikettä.
Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja ei voi vähentää millään muulla keinolla kuin istumalla vähemmän. Kaikki työpäivän aikainen aktiivisuus on plussaa: kävele, venyttele, vaihtele asentoa! Liikkuminen ratkaisee, ei yksittäinen liike. Kun liikettä lisää työpäivään säännöllisesti, on sillä merkittävät vaikutukset myös terveyteen.
Lapin Liikunnan toimiston väki on ottanut käyttöönsä pienen, leikkimielisen ja kerran vuodessa vaihtuvan haasteen, jonka avulla työpäiviin saadaan lisää aktiivisuutta ihan huomaamatta.
Viime vuonna elokuusta joulukuuhun toimiston työntekijät kyykkäsivät urakalla. Tavoitteena oli saada kasaan 10 000 työpäiväkyykkyä vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoitti noin 20 työpäiväkyykkyä/työntekijä/työpäivä. Aikaa tämä vei päivästä vain noin 24 sekuntia.
Haasteessa onnistuttiin ja seuraavaksi päätettiinkin kerätä kasaan tammi-toukokuun aikana yhteensä 12 000 työpäivän aikaista X-hyppyä.
Lapin Liikunnan somekanavista inspiraation kipinän nappasi myös eräs rovaniemeläinen varhaiskasvatuksen työntekijä, joka päätti ehdottaa työkavereilleen oman haasteen aloittamista.
– Miehän innostuin, kun näin X-hyppyhaasteen Lapin Liikunnan instassa ja hyppelin viikon verran itekseen kotona, jäin ihan koukkuun. Sitte ajattelin, että ois mukava porukan kanssa hypellä eikä tarvinu kauaa houkutella, kun oli porukka kasassa. Hypyt on kulkeneet hyvin ja kyljetkin on välillä olleet kipiät, kun on oikein innostunu, kipinän saanut kertoo.
Niinpä nämä kuusi työkaverusta perustivat oman ´X-tiimin´ ja starttasivat haasteen tammikuun puolivälissä. Jokainen saa hyppiä työpäivän aikana niin monta kertaa kuin haluaa, omalla tyylillä ja oman kuntotasonsa mukaan. Yksi tiimiläisistä toimii kirjurina, jolle päivän aikana tehdyt hypyt raportoidaan.
– Hetken mietittyäni ajattelin, että kokeillaan, hyvää kuntoiluahan tämä on. Ja kun niin hyvä porukka lähti mukaan, niin ajattelin, että jo vain itekkin lähen. Tsemppiä, iloa ja riemua on kyllä X-tiimissä riittänyt!
Haaste on lisännyt liikettä työpäiviin ja lisäksi se on kasvattanut kunnon lisäksi yhteishenkeä. Porukalla haasteeseen vastaaminen on ollut mukavaa ajanvietettä.
– Hyppiminenhän on iloista tekemistä ja välillä naurattaa, kun ajattelen, että hyppykaveri siellä jossain hyppelehtii myös samaa liikettä tehden.
Tämä varhaiskasvatuksen työntekijöistä koostuva X-tiimi on ehtinyt tammi- ja helmikuun aikana hyppimään jo yhteensä 19 279 X-hyppyä. X-hypyistä on tullut jo osa heidän päivärutiiniaan.
– Ei voisi enää edes kuvitella, että jättäisi ne tekemättä!
Työpäivän aikaisen liikkeen lisääminen ei siis välttämättä vaadi kovasti aikaa tai monia suunnittelupalavereja. Jo 30 sekunnissa päivässä voi saada aikaiseksi vaikka mitä, kuten 20 työpäiväkyykkyä.
Jokaisena työpäivänä toistettuna se tekee muuten sata työpäiväkyykkyä viikossa, neljä sataa työpäiväkyykkyä kuukaudessa ja noin 4 500 työpäiväkyykkyä vuodessa.
Miten lisää liikettä työpäiviin? Ideoita ja ratkaisuja löydät täältä.