Kategoria: Hyvät käytänteet

Kampanja innostaa ja kannustaa – lue, millaisella helpolla keinolla liikkumisen määrä moninkertaistui

Keski-Pohjanmaan Liikunnan aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinoja räätälöi Halpahallin väelle paketin, jossa liikkuminen palkitsee.

Nykyisellä yhteistyökuviolla on historiansa. Kun parikymmentä vuotta kestänyt hiihtokampanja loppui, Halpahalli toivoi yhteistyön jatkuvan. Siksipä Satu Heinoja tarttui tuumasta toimeen ja räätälöi kuntokampanjan.

Nyt on menossa jo viides Kunnolla kesään -kampanja, ja liikkumisen määrä on kasvanut koko ajan.

Alkuunsa kampanja kesti huhti- ja toukokuun, mutta sehän ei aktiiviselle osallistujajoukolle riittänyt. Nyt suorituksia voi kerätä maaliskuun alusta toukokuun loppuun.

Väliin sattui myös pari koronavuotta lomautuksineen ja lyhennettyine työaikoineen. Hiipuiko into liikkua, kun muu elämä kävi meille kaikille normaalia rankemmaksi?

– Ei, vaan päinvastoin, Heinoja sanoo.

– Korona vaikutti niin, että se vain lisäsi suorituksia.

Jokainen suoritus ratkaisee

Kampanjassa lasketaan suorituksia. Kukin osallistuja voi kirjata niitä yhden päivässä, joten maksimimäärä kolmessa kuukaudessa on 92 suoritusta.

Tähänkin pääsee moni työntekijä, Heinoja iloitsee. Viime vuonna maksimimäärän sai kokoon 45 henkilöä.

Kirjaamiseen kelpaavien lajien lista on kattava ja pitää sisällään myös arki- ja hyötyliikunnan. Tavoitteena on, että toimeliaisuutta kertyisi päivässä vähintään puoli tuntia. Määrä voi koostua pätkistäkin, kuten vaikkapa siitä, että pyöräilee töihin vartin ja kotiin toisen samanmoisen.

Viiden vuoden aikana kirjattujen suoritusten määrä on moninkertaistunut. Heinoja arvioi, ettei se johdu pelkästään kirjaamisten lisääntymisestä, vaan nimenomaan liikkumisen lisääntymisestä.

– Innokkaita liikkujia ja uusiakin ihmisiä nousee listalle joka vuosi, hän kehuu.

Halpahallilla on henkilökuntaa 47 yksikössään yhteensä noin 1300. Lähes jokainen yksikkö on jo innostunut osallistumaan. Yksiköissä moottoreina toimivat liikunta-aktivaattorit.

Yksi Heinojan nostamista onnistumistarinoista onkin pitkälti yhden innokkaan liikunta-aktivaattorin ansiota: viime vuonna eräs yksikkö kohensi tasoaan moninkertaisesti ja nousi häntäpäästä kolmen parhaan joukkoon.

Palkinnot buustaavat

Hyvän olon lisäksi kampanjan kannustimena on erilaisia palkintoja. Liikunnan aluejärjestöt eli henkilöstöliikunnan asiantuntijat järjestävät testauspäivän yksikölle, joka on kirjannut eniten suorituksia suhteessa henkilöstömääräänsä.

Halpahalli palkitsee jokaisen kampanjaan osallistuvan työntekijänsä pienellä kannustinpalkinnolla sekä vuosittain eniten suorituksia keränneet.

Lisäksi puolet maksimisuoritusmäärästä keränneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on tyky-seteleitä.

Satu Heinoja kertoo, että liikkumisinnon ohessa on kasvanut yhteisöllisyys. Kampanja on lisännyt työyhteisöjen yhteistä tekemistä.

– Sitä ei aluksi ymmärrettykään, että sillä on myös tällainen ulottuvuus.

Heinoja on toteuttanut samantapaista kampanjaa muillekin työyhteisöille ja kertoo, että idea on monistettavissa ja räätälöitävissä.

Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.

Huomio onnistumisiin ja pikkurepsahduksista viis – lue, miten työkyky ja työssä jaksaminen kohenivat Pohjois-Karjalassa

Tulokset olivat merkittäviä, kun 147 kuntien, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä mikroyritysten työntekijää osallistui puolesta vuodesta vuoteen kestäneeseen elintapaohjaukseen. Osallistujat kokivat, että heidän terveytensä, työkykynsä ja työssä jaksamisensa paranivat merkittävästi. Mitä tapahtui ja miksi?

Ohjaukset olivat osa yli kaksivuotista TYKEs – Työkuntoa Keski-Karjalaan -hanketta, jonka toteuttivat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Pohjois-Karjalan Liikunta.

Hankkeen kahdessa ensimmäisessä kokeilussa osallistujat saivat yksilöllistä elintapaohjausta, kolmannessa yhdistettiin yksilö- ja ryhmämuotoista elintapaohjausta. Kokonaisuuteen kuului lisäksi liikunnan lajikokeiluja pienryhmissä sekä työpajoja unesta ja palautumisesta.

Liikunta tuli tavaksi

Elintapaohjaukseen osallistuneiden elintavoissa tapahtui isoja myönteisiä muutoksia.

Alussa noin kolmasosa ilmoitti, ettei harrasta juuri mitään vapaa-ajan aktiivisuutta, mutta prosessin päätyttyä jopa 65 prosenttia harrasti hyötyliikuntaa ja joka neljäs kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa.

Yhteisissä liikunnan lajikokeiluissa osallistujat saivat vertaistukea toisilta ja osa löysi itselleen mieluisan tavan liikkua.

Lisäksi osallistujien ruokavalio sekä unen määrä ja laatu paranivat. Palautumiseen ja kokonaiskuormituksen vähentämiseen liittyviä muutoksia tuettiin Firstbeat-mittauksilla.

Rasvalle kyytiä ihan huomaamatta

Monen asiakkaan vyötärönympärys kaventui useamman sentin. Kaksi kolmasosaa pudotti myös painoa, vaikka useimmilla se ei ollut edes tavoitteena. 42 prosenttia asiakkaista pudotti painoa vähintään 2,5 prosenttia lähtöpainosta, joka on suomalaisen Stopdia-tutkimuksen mukaan jo riittävä määrä vähentämään kakkostyypin diabeteksen riskiä huomattavasti.

Lisäksi monella kehon rasvaprosentti pieneni, viskeraalisen rasvan määrä väheni sekä paastoverensokeri- ja LDL-kolesteroliarvot laskivat.

Jo pienetkin muutokset arjen aktiivisuudessa lisäsivät asiakkaiden koettua työkykyä ja työssä jaksamista huolimatta siitä, oliko muutoksia nähtävissä eri mittaustulosten välillä.

Palaute kannusti kohti tavoitteita

– Hankkeen keskeisimmät onnistumiseen vaikuttavaa tekijät olivat selkeät tavoitteet ja niihin sitoutuminen sekä riittävän pitkä prosessi, joka sisälsi säännöllistä seurantaa ja arviointia, summaa aikuisliikunnan kehittäjä Reeta Raimoaho Pohjois-Karjalan Liikunnasta.

Konkreettinen toimintasuunnitelma laadittiin yhdessä työterveyshuollon kanssa, jotta elintapaohjaukseen ohjautuisi asiakkaita tietyin kriteerein. Jokaisen asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelmat eri mittauksista saatujen lähtötietojen sekä keskustelun pohjalta.

Asiakkaat saivat ohjaajalta palautetta omasta edistymisestään.

– Kun pienikin onnistuminen huomattiin ja repsahduksista mentiin yli, pystyvyyden tunne muutosten tekemiseen kasvoi, Raimoaho sanoo.

Buusti360 tarjoaa osaamista ja keinoja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Lue lisää täältä.

X-hyppyhaaste leviää Lapissa – kokeile tätä helppoa ja tehokasta tapaa liikkua työpäivän aikana

Suomalaiset työikäiset istuvat keskimäärin huimat yli seitsemän tuntia päivässä, eniten työpaikalla. Se on paljon se. Onko peli jo menetetty?

Töissä vietetään suuri osa päivästä, noin 1 600 tuntia vuodessa. On siis hyvinkin aiheellista miettiä, miten työpäiviin saataisiin edes hieman lisää liikettä.

Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja ei voi vähentää millään muulla keinolla kuin istumalla vähemmän. Kaikki työpäivän aikainen aktiivisuus on plussaa: kävele, venyttele, vaihtele asentoa! Liikkuminen ratkaisee, ei yksittäinen liike. Kun liikettä lisää työpäivään säännöllisesti, on sillä merkittävät vaikutukset myös terveyteen.

Lapin Liikunnan toimiston väki on ottanut käyttöönsä pienen, leikkimielisen ja kerran vuodessa vaihtuvan haasteen, jonka avulla työpäiviin saadaan lisää aktiivisuutta ihan huomaamatta.

Viime vuonna elokuusta joulukuuhun toimiston työntekijät kyykkäsivät urakalla. Tavoitteena oli saada kasaan 10 000 työpäiväkyykkyä vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoitti noin 20 työpäiväkyykkyä/työntekijä/työpäivä. Aikaa tämä vei päivästä vain noin 24 sekuntia.

Haasteessa onnistuttiin ja seuraavaksi päätettiinkin kerätä kasaan tammi-toukokuun aikana yhteensä 12 000 työpäivän aikaista X-hyppyä.

Lapin Liikunnan somekanavista inspiraation kipinän nappasi myös eräs rovaniemeläinen varhaiskasvatuksen työntekijä, joka päätti ehdottaa työkavereilleen oman haasteen aloittamista.

– Miehän innostuin, kun näin X-hyppyhaasteen Lapin Liikunnan instassa ja hyppelin viikon verran itekseen kotona, jäin ihan koukkuun. Sitte ajattelin, että ois mukava porukan kanssa hypellä eikä tarvinu kauaa houkutella, kun oli porukka kasassa. Hypyt on kulkeneet hyvin ja kyljetkin on välillä olleet kipiät, kun on oikein innostunu, kipinän saanut kertoo.

Niinpä nämä kuusi työkaverusta perustivat oman ´X-tiimin´ ja starttasivat haasteen tammikuun puolivälissä. Jokainen saa hyppiä työpäivän aikana niin monta kertaa kuin haluaa, omalla tyylillä ja oman kuntotasonsa mukaan. Yksi tiimiläisistä toimii kirjurina, jolle päivän aikana tehdyt hypyt raportoidaan.

– Hetken mietittyäni ajattelin, että kokeillaan, hyvää kuntoiluahan tämä on. Ja kun niin hyvä porukka lähti mukaan, niin ajattelin, että jo vain itekkin lähen. Tsemppiä, iloa ja riemua on kyllä X-tiimissä riittänyt!

Haaste on lisännyt liikettä työpäiviin ja lisäksi se on kasvattanut kunnon lisäksi yhteishenkeä. Porukalla haasteeseen vastaaminen on ollut mukavaa ajanvietettä.

– Hyppiminenhän on iloista tekemistä ja välillä naurattaa, kun ajattelen, että hyppykaveri siellä jossain hyppelehtii myös samaa liikettä tehden.

Tämä varhaiskasvatuksen työntekijöistä koostuva X-tiimi on ehtinyt tammi- ja helmikuun aikana hyppimään jo yhteensä 19 279 X-hyppyä. X-hypyistä on tullut jo osa heidän päivärutiiniaan.

– Ei voisi enää edes kuvitella, että jättäisi ne tekemättä!

Työpäivän aikaisen liikkeen lisääminen ei siis välttämättä vaadi kovasti aikaa tai monia suunnittelupalavereja. Jo 30 sekunnissa päivässä voi saada aikaiseksi vaikka mitä, kuten 20 työpäiväkyykkyä.

Jokaisena työpäivänä toistettuna se tekee muuten sata työpäiväkyykkyä viikossa, neljä sataa työpäiväkyykkyä kuukaudessa ja noin 4 500 työpäiväkyykkyä vuodessa.

Miten lisää liikettä työpäiviin? Ideoita ja ratkaisuja löydät täältä.

Iso muutos haastaa työhyvinvointia – ”Annetaan lupa palautumiselle”

Keskellä isoa sosiaali- ja terveysalan myllerrystä Suomen Aktiivisin Työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitsi tämän vuoden terveyden edistämisen teemakseen palautumisen.

Palvelupäällikkö Sirpa Jämsä tulee terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon huoneeseen InBody-mittaukseen. Myöhemmin iltapäivällä on henkilöstölle Teamsissa ohjatun etäjumpan vuoro.

Tällainen on ihan tavallinen arkipäivä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, joka tammikuun Urheilugaalassa valittiin Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2021.

Tänä vuonna sairaanhoitopiirissä kiinnitetään erityistä huomiota palautumiseen. Sitä haastetaankin nyt monelta suunnalta: korona on kuormittanut terveysalan työntekijöitä rankasti ja lisäksi meneillään on iso uudistus kohti hyvinvointialuetta.

– Haluamme tuoda hyviä toimintamalleja ja laajentaa ne koko hyvinvointialueelle, Keskitalo näkee muutoksen mahdollisuutena.

Työntekijämääräkin moninkertaistuu sairaanhoitopiirin seitsemästä tuhannesta noin 18 000 tuhanteen.

Keskitalo on iloinen liikuttajaverkostosta eli sanansaattajista, kuten hän heitä kutsuu. Heidän sekä erilaisten kampanjoiden ja luentojen avulla tietoisuus palautumisen tärkeydestä ja keinoista tavoittaa kaikki kiinnostuneet.

– Mitä itse voi tehdä ja miten työyhteisö voi tukea, Keskitalo esittelee kaksi puolta.

Aktiiviliikkuja Jämsä tunnistaa teeman tärkeyden. Hän on myös yksi liikuttajista.

– Mielelläni tekisin joka päivä jotakin, joten pitää oikeasti tajuta, milloin on levon paikka. Annetaan lupa palautumiselle, sillä se on osa elämän aktiivisuutta.

Kuvassa terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo tekee InBody-mittausta palvelupäällikkö Sirpa Jämsälle, joka on myös yksi sairaanhoitopiirin liikuttajista.

Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!

Opettajat saivat korona-arjen keskelle kaipaamaansa pöhinää, kun työhyvinvointipäivä vietiin ulos – ”Näitä lisää!”

Korona puskee päälle, mutta työhyvinvoinnista ei tarvitse tinkiä. Huolenpitoa siitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Keskiviikkoisena iltapäivänä imatralaisen koulun opettajat ovat innoissaan: pitkästä aikaa yhteistä tekemistä ja vähän erilainen työpäivä!

Terveysliikunnan kehittäjä Onni Toivanen Etelä-Karjalan Liikunnasta ja Urheilusta on ideoinut yhteistä kisailua ulos ja sisälle.

Rastien välillä on ryhmätehtäviä ja paikallista tietämystä vaativa visa. Rastien välissä on aikaa jutella muutakin kuin työasioita. Rastit, ryhmätehtävät ja visa pisteytetään ja voittoon buustaa pieni palkinto.

– Pulmien ratkaisu yhdessä ja yhteistyö, Toivanen valottaa rastitehtävien luonnetta.

Päivän päätteeksi posket punoittavat ja puheensorinaa riittää. Hymyilyttää, vaikka pakkanen jo hieman nipisteleekin. Jännittyneen hiljaisuuden jälkeen julistettu voittajajoukkue ottaa ilon irti ja pyörii lumessa.

Koronarajoitukset ovat hankaloittaneet ja haastaneet arkea jo kohta parin vuoden ajan. Varsinkin kouluissa rajoituksista ja niiden seuraamisesta on tullut arkipäivää.

Monet opettajat eivät ole nähneet kollegoitaan kahvihuoneissa tai muuten normaaliin tapaan.

Toivanen huomauttaa, että työhyvinvointitapahtumia voidaan silti järjestää kulloinkin voimassa olevia turvallisuusohjeita noudattamalla.

– Suuremmat porukat voivat tavata ulkona ja liikutaan pienemmissä ryhmissä, hän kertoo esimerkkejä.

Päälle puskevista koronarajoituksista huolimatta – tai ennemminkin juuri niiden vuoksi – työhyvinvointia ei saisi unohtaa. Siitä pitää huolehtia entistäkin suuremmalla painoarvolla.

– Suuri osa ihmisistä kaipaa työpaikan normaalia pöhinää ja rupattelua kollegoiden kanssa. Tällöin esimerkiksi ulkona järjestettävät kisailut sopivat mainiosti työhyvinvointipäivän teemaksi. Koulun rehtori kertoi jutelleensa opettajien kanssa päivän jälkeen ja palaute oli ollut, että näitä lisää, Toivanen iloitsee.

Buusti360:n työhyvinvointipäivässä voi liikkua isoisän villapaidassa tai trikoissa! Ohjaajat kannustavat kaikkia liikkumaan oman hyvinvointinsa mukaan. Työhyvinvointipäivä vahvistaa henkilöstön ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Lue lisää monista vaihtoehdoista: https://buusti360.fi/palvelut/tyohyvinvointipaivat-ja-liikuntalajikokeilut/

Henkilöstöliikunnalla vahva asema – suunnittelemattomuus yllättää

Suomen Olympiakomitean Henkilöstöliikuntabarometri 2017

Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva. Suurin osa työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista, keskimäärin 266 eurolla henkeä kohden. Vuosittain henkilöstöliikuntaan käytetään noin 400 miljoonaa euroa, kuitenkaan 39%:ssa työpaikkoja ei vaikuttavuutta ja kohdentuvuutta seurata mitenkään, kertoo Olympiakomitean uusi Henkilöstöliikuntabarometri.

Keskeisimmät henkilöstöliikunnan tukemisen perusteet ovat henkilöstön työkyvyn- ja vireen ylläpito, henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen sekä yleisen terveydentilan edistäminen. Yleisin tuen muoto ovat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet, ne ovat käytössä neljässä viidesosassa (82 %) niistä työpaikoista, joilla tuetaan henkilöstön liikuntaa.

Henkilöstöliikunnan vuosittaiset investoinnit ovat Suomessa noin 400 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen tuki henkeä kohden on kasvanut 143 eurosta 266 euroon. Valtaosa työyhteisöistä (76 %) aikoo säilyttää liikuntainvestoinnit ennallaan seuraavan vuoden aikana.

Päätökset resursseista ja investoinneista tekee useimmiten ylin johto (86 %).

– Yllättävää onkin, että peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista henkilöstöliikunnan vastaavista kertoo, että henkilöstöliikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä. Vain noin joka kymmenennessä työyhteisössä on laadittu henkilöstöliikunnan vuosisuunnitelma, joka sisältää mitattavat tavoitteet. Suunnitelmallisuuden ja seurannan avulla henkilöstöliikuntainvestoinnille saisi kuitenkin enemmän vastinetta, sanoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Työhyvinvointiohjelmat ovat osana IBM Suomen strategiaa ja menestystä.

”Panostamme systemaattisesti hyvinvointitoimiin, joiden tavoitteena on edistää henkilöstön terveyttä ja sen seurauksena tuloksellista työntekoa. Tunnetusti yksi erittäin hyvä keino on liikunta”, kiteyttää työhyvinvoinnin asiantuntija Sari Rovamo, IBM Suomi. ”Tavoitteemme on saada liikkeelle niitä henkilöitä, joille liikunnan löytäminen olisi suuri terveysteko. Tänä syksynä olemme panostaneet uuteen projektiluontoiseen lähestymistapaan hyvinvointivalmennuskampanjassa, johon on saatu mukaan myös heitä, jotka aiemmin eivät ole olleet hyvinvointiohjelmissa osallisina.”

Olosuhteet hyvällä tolalla – tekoja tarvitaan ja kannustusta kaivataan

Taloudellisen tuen lisäksi työyhteisöissä kiinnitetään hyvin huomiota olosuhteisiin, kuten esimerkiksi työmatkaliikkumisen edellytyksiä parantaviin suihku- (91 %) ja pukuhuonetiloihin (90 %) ja polkupyörien säilytyspaikkoihin (85 %). Myös istumisen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, hankittu esimerkiksi säädettäviä työpöytiä ja monipuolistettu taukotiloja (88 %).

– Taloudellisen tuen ohella myös olosuhteiden voi todeta olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tolalla. Nyt olisi erinomainen vaihe paneutua suunnitelmallisesti niiden hyödyntämistä edistäviin käytännön toimenpiteisiin ja työyhteisön yhteisiin toimintatapoihin. Nämä muutokset eivät jää rahasta kiinni. Ilahduttavasti puolet työpaikoista onkin jo kiinnittänyt huomiota mm. taukoliikuntaan, kävelypalavereihin, kokouskäytäntöihin ja portaiden käyttöön, mutta toimenpiteitä liikettä lisäävien tapojen juurruttamiseksi tarvitaan lisää, perää työyhteisöliikunnan asiantuntija Satu Ålgars.

Barometrin mukaan esimerkiksi työpäivän aikaista liikkeen lisäämistä edistäviä taukoliikunnan välineitä tarjoaa yli puolet työpaikoista (52 %), mutta vain 14 %:lla on tarjolla säännöllistä taukoliikuntaa. Työmatkaliikkumista edistävät olosuhteet ovat kunnossa valtaosassa työpaikoista, mutta työmatkaliikunnan edistämisohjelma on vain 13 %:lla.

Työyhteisön toimintatavoilla on todennäköisesti oletettua suurempi merkitys myös vähemmän liikkuvien mukaan houkuttelussa. Joka neljäs palkansaaja vastaa innostuvansa tai aktivoituvansa työkaverien vaikutuksesta, yhtä moni työpaikkojen liikuntaporukoiden ja -kerhojen ansiosta.

Veripalvelussa kokeillaan työmatkaliikunnan kannustinrahaa.

”Olemme jo vuosia panostaneet työmatkaliikuntaa edistäviin olosuhteisiin, kuten pukeutumis- ja suihkutilojen hyvään kuntoon ja pyöräparkkien toimivuuteen. Vuoden alussa käynnistimme työmatkaliikunnan kannustinrahakokeilun, jossa työsuhdematkalipun vaihtoehdoksi tarjottiin mahdollisuutta saada kannustinrahaa jalkaisin tai pyöräillen kuljetuista työmatkoista. Kokeilun seurantakysely toteutetaan syksyn aikana”, kertoo Veripalvelun henkilöstöasiantuntija Heljä Lätti.

Henkilöstöliikuntabarometriin voit tutustua lisää täällä.

Olympiakomitea haastaa työyhteisöt Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa.

_______________________________________________________________________________

 Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin kesäkuussa 2017 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaa­jille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 597. Edellinen barometri julkaistiin 2015. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.

_______________________________________________________________________________