Kategoria: Tarinat

Kehityskeskusteluista kehityskävelyihin

Kehityskävely 

Kehityskeskustelu voidaan järjestää melkein missä vain: ulkona kävellen, lounaalla, kahvilassa, neuvotteluhuoneessa tai työhuoneessa. Kannattaa olla herkkä sille, minkälaista tilaa eri työntekijät suosivat. Puitteiden ei tarvitse olla kaikille samat. Sopivaa on kuitenkin välttää esihenkilön omaa huonetta ja hakeutua ”puolueettomalle maaperälle”, jotta asetelma olisi mahdollisimman tasa-arvoinen. 

Pohjois-Karjalan Liikunnalla (Pokali) kehityskeskustelu on keskeinen osa työyhteisön toimintaa, mikä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen työntekijöiden ja esihenkilön välillä. Tämä käytäntö tarjoaa tilaisuuden arvioida työntekijän suoritusta, asettaa tavoitteita ja keskustella työhön liittyvistä asioista. Pokalilla kehityskeskusteluita suositellaan vahvasti, mutta ne eivät ole pakollisia. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on saada selville työntekijöiden toiveita, suunnitelmia ja yleistä hyvinvointia. 

Miksi kehityskävelyt kannattaa pitää luontopoluilla? 

Pokalilla kaikki kehityskeskustelut toteutetaan kävelyn yhteydessä yleensä organisaation lähellä olevia luontopolkuja hyödyntäen. Vaikka kehityskeskusteluja saatetaan pelätä, kävellen niiden koetaan aiheuttavan vähemmän paineitta kuin toimistossa istuen. Tällainen lähestymistapa edistää avoimuutta ja rennompaa keskustelua. Kehityskävelyn järjestämisessä luonnossa on muitakin hyötyjä työtekijälle, kun vain mahdollisesti rennompi ja avoimempi vuorovaikutus. Suomen Mielenterveys ry:n mukaan oleskelu luonnossa elvyttää, rauhoittaa ja lievittää stressiä. Tutkimusten mukaan luonto herättää valmiuden havaita myönteisiä tunteita, koettu terveydentila paranee, ja tyytyväisyys lisääntyy. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu ja lihasjännitys helpottaa. Ja jo kaksikymmentä minuuttia riittää mielialan kohenemiseen. 

Kehityskävelyprosessi 

”Kehityskävelyt” toteutetaan vuosittain esihenkilön ja jokaisen työntekijän välillä sekä esihenkilön ja organisaation puheenjohtajan välillä. Käytännössä prosessi alkaa sähköisellä kyselyllä, joka antaa pohjan keskustelulle. Tämän jälkeen seuraa noin tunnin mittainen kävely työntekijän kanssa, jolloin käydään läpi kyselyn antamia vastauksia ja muita työhön liittyviä asioita. Keskustelusta laaditaan muistio, joka allekirjoitetaan sekä esihenkilön että työntekijän toimesta. Tämänkaltaiset dokumentoinnit ovat tärkeitä, sillä niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi työuupumustilanteissa tarkastelemalla, olisiko mahdollisiin ongelmiin voitu puuttua jo aiemmin.  

Kokonaisuudessaan Pokalilla koetaan, että kehityskävely on arvokas työkalu työyhteisön toiminnassa, joka edistää avointa vuorovaikutusta ja auttaa sekä työntekijöitä että esihenkilöä ymmärtämään toistensa tarpeita.  

Kenen kuukausiliikunnan vastuuvuoro seuraavaksi?

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry (EKLU) liikkuu työporukalla kuukausittain lajikokeilujen merkeissä. Vakiintunut tapa on lähteä yhdessä liikkumaan kuukausipalaverin päätteeksi.

Tänä vuonna kuukausiliikuntoihin on kuulunut muun muassa Davenportin jumppa, Darts ja biljardi sekä Kulmien kierros Imatralla ja työyhteisön minimaraton. Lajikokeilut ovat pääsääntöisesti toteutettu itsenäisesti, mutta joskus on hyödynnetty myös ulkopuolista ohjaajaa tai paikallista urheiluseuraa.

”Tätä perinnettä on jatkunut nyt noin 10 vuoden ajan. Kautta aikojen mieleen painuvimpia kertoja ovat olleet Bungee Fly, Suplautailu-jooga, paintball ja vesipyöräily Vuoksella. ” – Ulla Pakarinen, EKLU

Vuosikalenteriin lyödään vuoden alussa kaikille kuukausiliikunnan vastuuvuorot. Osallistamalla työyhteisöä suunnitteluun ja vastuun jakaminen ei luo liikaa kuormaa yksittäiselle työntekijälle.

Itse lajikokeilua tärkeämpää on työporukan kokoontuminen yhteen ja hauskanpito. Erikoisten extreme-lajien sijaan lajikokeilukerta on hyvin voinut olla pelkkä yhteinen kävelylenkki tai venyttelytuokio. Lajikokeilukertaa suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon turvallisuus ja valita lajeja, jotka soveltuvat kaikille.

”Työyhteisön sisältä löytyy usein monien lajien ja harrastusmuotojen taitajia, joita kannattaa pyrkiä hyödyntämään lajikokeilujen järjestämisessä. Oman työyhteisön jäsenten harrastusten esittely ja työkaverin harrastukseen tutustuminen lisää osallisuutta ja sosiaalista työhyvinvointia.’’ – Karoliina Backman, terveysliikunnan kehittäjä, EKLU

EKLU:n Buusti360-palveluvalikoimaan kuuluu lajikokeilujen järjestäminen myös muille työyhteisöille. Säännöllisiä lajikokeiluja on toteutettu alkukeväästä lähtien muun muassa Ovakon terästehtaan työntekijöille. Työyhteisön kanssa on yhdessä suunniteltu vuoden henkilöstöliikuntatoiminta, johon myös lajikokeilut kuuluvat.

Tekstin kirjoittanut: 

Karoliina Backman
Terveysliikunnan kehittäjä
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Kotkan kaupunki tukee henkilöstön liikunnallista elämäntapaa

Miksi työnantaja olisi kiinnostunut siitä, mitä työntekijät tekevät vapaa-ajalla? Mistä syystä työnantajalla on halua panostaa henkilöstön liikuntaharrastuksiin?

Vastaus on työkyky ja sen ylläpitäminen. Liikunta tukee mielen ja aivojen hyvinvointia sekä vahvistaa fyysistä kuntoa. Liikunnallinen elämäntapa tukee monien sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Siten liikunnallinen elämäntapa tukee myös työkykyä ja työhyvinvointia monella tavalla, kertovat henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala ja työsuojelupäällikkö Tommy Larvi Kotkan kaupungilta.

Kotka on Kymenlaakson liikuttavin työpaikka 2023 

”Pitkäjänteinen ja monipuolinen toiminta huomioitiin Kymenlaakson liikunnan myöntämällä Kymenlaakson liikuttavin työpaikka 2023 -palkinnolla keväällä 2024 Kymenlaakson urheilugaalassa – Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin siivittämänä”, iloitsee Sanna Saarinen Kymenlaakson liikunnasta. ”Kotkan kaupunki ansaitsi Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin sitoutumisesta työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan edistämiseen mm. luomalla hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa edistävän työpaikan, panostamalla liikunnan olosuhteisiin ja viestintään sekä seurantajärjestelmiin. Näiden osa-alueiden myötä on luotu työympäristöä, jossa työntekijöillä on mahdollista huolehtia itsestään. Kotkan kaupungilla on iloittu palkitsemisesta Kymenlaakson liikuttavimmaksi työpaikaksi. Ihan ansaitusti’’, lisää Sanna. 

Suomen Aktiivisin Työpaikka -henkilöstöliikunnan nykytila -kartoituksen myötä katsetta on siirretty enemmän henkilöstön osallistamiseen mm. hyödyntämällä henkilöstöliikunnan kysely ja palautteiden vuoden 2024 suunnittelussa sekä on otettu tietoisempi ote myös henkilöstöliikunnan ja esim. kampanjoiden järjestämisen hyödyistä. Lisäksi merkityksellinen työ & toiminta on tullut vahvemmin näkyväksi sekä kaiken tämän myötä myös myönteiset vaikutukset työnantajakuvaan!

Kotkan kaupunki tarjoaa työntekijöilleen monipuolista henkilöstöliikuntaa ja lajikokeiluja jokaisen oman kunnon tasolla

Näin alkukesästä henkilöstöämme osallistuu työnantajan tarjoamille tenniskursseille, kertovat Anna ja Tommy. Osa kurssilaisista on jo ilmoittautunut omakustanteisille jatkokursseille. Ohjatun, maksuttoman alkeiskurssin jälkeen kynnys pidempikestoiseen harrastamiseen on laskenut sopivasti. Sama huomattiin esimerkiksi viime kevään kuntosalikurssilla, josta palautteita alla.

Kuntosaliryhmä oli erinomainen tapa tutustua kuntosaliin ihmisenä, jolle uudet paikat ja tilanteet voivat olla joskus jännittäviä.

Ohjaaja oli innostava ja ammattitaitoinen ja osasi hyvin hälventää kuntosaliharjoitteluun liittyviä ja pelkoja ja uskomuksia. Kynnys lähteä itsenäisesti kuntosalille on madaltunut huomattavasti.

Olen oppinut monia työkykyä ylläpitäviä liikkeitä/ toimia kuntosalivälineitä hyödyntäen.

Kuntosaliharrastaminen oli aiemmin vaikeaa. Ohjauksen myötä kuntosalikäynnit on jääneet osaksi arkea.

Kuntosaliohjaus herätti mielenkiinnon ja uskalluksen palata saliharrastuksen pariin.

Ryhmän tuoma tuki ja samoista lähtökohdista salille tulo on ollut positiivista. Hyvä ryhmähenki ja erittäin positiivinen ja kannustava vetäjä innosti salilla käymiseen.

Kaikki olimme samalla lailla aloittelijoita ja uuden asian edessä, joten sai luvan ihmetellä ja kysyä kaikkea mahdollista. Harjoittelu vaikutti positiivisesti myös heti omaan toimintakykyyn ja sen myötä työkykyyn.

Meillä oli mukava ryhmä, ryhmäkuri ”pakotti” osallistumaan vaikkei aina olisi ollut niin innostunutkaan. Jokaisen kuntosalikerran jälkeen lähdin hyvillä mielin kotiin, ylpeänä itsestäni. Voisin kuvitella, että kuntosalilla käymisestä voisi tulla uusi harrastukseni. Kuntosalikurssi vaikutti piristävästi työkykyyni

Meillä oli mukava ryhmä, ryhmäkuri ”pakotti” osallistumaan vaikkei aina olisi ollut niin innostunutkaan. Jokaisen kuntosalikerran jälkeen lähdin hyvillä mielin kotiin, ylpeänä itsestäni. Voisin kuvitella, että kuntosalilla käymisestä voisi tulla uusi harrastukseni. Kuntosalikurssi vaikutti piristävästi työkykyyni

Yhteistyöllä enemmän 

Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson liikunta ovat tehneet yhteistyötä henkilöstöliikunnan edistämisen puolesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen lisäksi myös monella muulla tavoin. Kotkan henkilöstöpäivien suorastaan jonoa aiheuttavat Inbody -kehonkoostumusmittaukset saavat jatkoa tänäkin vuonna.

Anna ja Tommy ovat myös esitelleet inspiroivaa Case Kotka – Maakunnan liikkuvin työpaikka sekä Kaakon työhyvinvointiverkoston että valtakunnallisen Buusti360 henkilöstöliikunnan verkostotapaamisissa. Palavereja henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on pidetty sekä etänä, livenä että myös Kotkassa ”kolmen puiston kävelykokouksena” – niin kuin asiaan kuuluu.

Henkilöstöliikunnan tavoitteena alkusysäys liikunnallisempaan ja kestävään elämäntapaan 

Tavoitteena on, että työnantajan tarjoamat lajikokeilut ja kurssit ovat alkusysäys liikunnallisempaan, kestävään elämäntapaan. Työkaverien kanssa yhdessä, osaavan ohjaajan kanssa on rentoa ja mielekästä tutustua uusiin (tai muuten unohtuneisiin) liikuntaharrastuksiin.

Lue lisää Kymenlaakson liikuttavin työpaikka -palkinnosta Kotkan henkilöstöjohtajan blogista.

Tekstin kirjoittanut:

Henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala ja työsuojelupäällikkö Tommy Larvi, Kotkan kaupunki 
Terveysliikunnan kehittäjä ja henkilöstöliikunnan asiantuntija Sanna Saarinen, Kymenlaakson Liikunta.

Kuvat:

Kotkan kaupunki, henkilöstöä Tyhy-iltapäivän aktiviteeteissa

Kumura Oy:lle Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti

Kumura Oy on vastaanottanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Se on osoitus yrityksen sitoutumisesta työntekijöidensä hyvinvointiin ja liikunnan integroimiseen työpäivään. Kumura on mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liikkeelle työkyvyn puolesta -hankkeessa, jossa tehdyn selvityksen perusteella sertifikaatti myönnettiin. Työarkeen sisällytetyn liikunnan lisäksi Kumura tarjoaa työntekijöilleen myös virkistysetua.

Pienikin liike edistää tervettä työelämää

Kumuralaisten työntekijäkokemuksesta vastaava Merja Galler kertoo, kuinka Kumura kannustaa henkilöstöään lisäämään liikettä päivittäiseen työarkeen: ”Rohkaisemme työntekijöitämme pitämään päivittäin vähintään pieniä, virkistäviä mikrotaukoja. Näiden taukojen aikana voi tehdä yksinkertaisia liikkeitä, kuten hartioita pyörittelyä tai nousta tuolista verryttelemään jalkoja. Tämä ei ainoastaan piristä kehoa, vaan auttaa myös parantamaan keskittymistä ja yleistä työhyvinvointia”, Merja selventää.

”Tahdomme, että kumuralaisilla on energiaa myös työpäivien jälkeen. Kehon ja mielen lepohetket päivän aikana tukevat tätä tavoitetta.”

Liikunta työpaikalla lisää myös yhteisöllisyyttä

Yhteisöllisyys ja liikunta ovat Kumuralla tiiviisti kietoutuneet toisiinsa. Yritys muun muassa järjestää yhteisiä taukojumppahetkiä muutaman kerran kuukaudessa. ”Nämä taukojumppahetket eivät ole vain liikunnallisia hetkiä, vaan ne tuovat meidät yhteen ja vahvistavat työilmapiiriämme”, Merja huomauttaa. ”Niiden järjestäminen käynnistyi työntekijöiden omasta aktiivisuudesta, ja jokaisessa jumppahetkessä on ollut useampi henkilö paikalla.”

Kumuralla on sovittu, että henkilöstön viikkokatsauksien aikana voi käydä kävelyllä ja tietoa jaetaan siellä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei näyttöä ole tarpeen katsoa. ”Tämä osoittaa, että pienetkin toimenpiteet voivat tuoda suuria hyötyjä työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Olemme iloisia siitä, että voimme tarjota tällaisen ympäristön Kumuran työntekijöille”, Merja päättää.

Voit tutustua tarkemmin Kumuraan työpaikkana yrityksen Meille töihin -sivulla.

Suomen Aktiivisin Työpaikka-kilpailu on kilpailu, jossa voi vain voittaa. Kilpailussa käytetään työkaluna Suomen Aktiivisin Työpaikka-kartoitusta, joka on tehokas ja toimiva työkalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kartoituksen tulosraportti ja kehitysideat käydään läpi Buusti360- asiantuntijan kanssa palautetapaamisessa. Voit lukea lisää SAT-kartoituksesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -nettisivuilta täältä.  

Lisätietoja kartoituksesta ja Buusti360-yhteistyöstä voit kysyä myös alueesi Buusti360-vastaavalta. SAT-kartoituksen lisäksi Buusti360-palvelut tarjoavat erilaisia palveluja työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan tukemiseksi ja parantamiseksi. Oman alueesi Buusti360-vastaavan yhteystiedot löydät sivuiltamme. 

Pieni kyläkoulu Toivakasta sai hyvät pisteet Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksessa

Kankaisten kyläkoulu on yksi vuoden alussa Keski-Suomen Liikunta ry:n toimesta käynnistyneen Liikunnalliset työyhteisöt -hankeen työyhteisöistä. Hankkeessa tuotetaan varhaiskasvatuksen tai koulun työyhteisölle työyhteisöliikunnan kehittämisen prosessi, johon kuuluu kolme toimenpidettä: Suomen Aktiivisin työpaikka  -kartoitus, Uusi normipäivä -työpaja sekä yksi tai kaksi Luontotyöpäivää.

Kankaisten kyläkoulu on pieni yksikkö, jossa koulun ja päiväkodin henkilöstöä on alle kymmenen henkeä. Monet asiat työhyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa ohjautuvat kunnan henkilöstön yleisestä työhyvinvoinnin suunnitelmasta. Kyläkoulun sijaitessa 17 km päässä kuntakeskuksesta osaa henkilöstön liikuntaetuuksista, kuten esimerkiksi avoimia kuntosalivuoroja tai peliryhmiä, ei käytännössä pysty hyödyntämään.

Koulu ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti ovat toimintakulttuuriltaan jo valmiiksi aktiivisia ja ulkoliikuntaan suuntautuvia jo olosuhteidenkin vuoksikin, koska koululla ei ole sisäliikuntatilaa. Kyläkoulussa vähän yli puolet oppilaista ovat kuljetusoppilaita ja suurin osa henkilökunnasta tulee pidemmästä matkasta. Näin työmatkaliikkuminen lihasvoimin ei ole kaikille mahdollista. Niinpä koulussa panostetaan koulu- tai päiväkotipäivän toiminnallisuuteen ja samalla myös opettajat ja ohjaajat hyötyvät oman arkensa aktivoitumisesta.

”Vaikka SAT – kartoitus ei ole suunniteltu ensisijaisesti ihan pieniä työyhteisöjä ajattelen, päästiin sen pohjalta kuitenkin hyviin keskusteluihin. Pohdittiin mitkä asiat omassa toimintaympäristössä ovat vahvuuksia ja miten jopa työyhteisö voisi toimia suunnan näyttäjänä ja omalla esimerkillään innostaa myös kunnan muita kunnan yksiköitä aktiiviseen oman työhyvinvoinnin lisäämiseen, arkea aktivoimalla ja näin liikettä lisäämällä”, sanoo Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä ja hankevastaava Jyrki Saarela.

Yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta koko yhteisö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa todella paljon yksikön toimintatapoihin ja malleihin. Yhdessä voidaan nopeasti ja joustavasti sopia monista arkea elävöittävistä jutuista, mikä ei välttämättä ole ihan yhtä vaivatonta isommissa yksiöissä. Kyläkoulun väen loppulausunto kuuluukin näin: “Pienetkin askeleet ovat tärkeitä. Oppilaat touhuavat esim. majametsässä tai pyöräilevät yhteisillä välituntipyörillä. Aikuisetkin voivat lisätä liikettä vaikkapa pitämällä venyttelykokouksia tai rohkaistumalla työmatkapyöräilyyn myös talvikeleillä.”

Teksti: Jyrki Saarela

Kuva: Päivi Minkkinen

”Lyhyistä pyrähdyksistä ja tiukoista kuureista kohti pysyviä, hyväksi todettuja rutiineja”

Joustavaa ja merkityksellistä elämää hyvinvointivalmennuksesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (myöhemmin PHHYKY) Buusti 360-työhyvinvointivalmentaja Helena Kämäräisen asiakasryhmä koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Tärkeimmät kuormitustekijät ovat jatkuva muutos, työntekijäpula, korona sekä vaativa ja kuormittava työ. Hyvinvointivalmennuksissa pureudutaan pohtimaan kokonaisvaltaisesti liikkumista, syömistä sekä palautumista ja nukkumista edistäviä tekijöitä.

PHHYKY:n hyvinvointivalmennukset pohjautuvat arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan, jota käytetään työkaluna liikunnan ja terveyden edistämisessä esimerkiksi kuntien liikuntaneuvonnassa. Menetelmä pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisteoriaan (HOT, engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT).

Arvot pohjana hyvinvoinnille

Yksilö- sekä ryhmävalmennuksissa pysähdytään tarkastelemaan senhetkistä tilannetta sekä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. ”Suurin osa asiakkaistani kaipaa valmennuksiin tullessa keinoja parempaan palautumiseen, säännöllisyyttä ja monipuolisuutta syömiseen, vinkkejä aktiiviseen arkeen sekä kipinää ja pysyvyyttä liikkumiseen.”, kertoo Kämäräinen.

Jotta edellisiin voidaan aidosti vaikuttaa, lähtökohtana valmennuksissa toimivat omat arvot sekä näkemys merkityksellisestä elämästä. Kun tavoitteet ja toiminta arjessa pohjautuu arvoihin, elintapamuutos rakentuu vankalle pohjalle, ja kestää muun muassa mielenalan vaihtelut. Valmentajana tärkein tehtävä on kannustaa ja tukea sekä auttaa oivaltamaan, ei niinkään tarjota valmiita ratkaisumuotteja.

Este vai hidaste?

Usein asiakaskohtaamisissa nousevat esille aiemmat epäonnistuneet yritykset, lyhyet dieetit ja sosiaalisen median värittämät uskomukset. Luottamusta omaan pystyvyyteen lähdetään rakentamaan kartoittamalla lähtötilanne, aiemmista kokemuksista oppimalla sekä lisäämällä joustavuutta ajatusmaailmaan erilaisten harjoitusten avulla. Valmennuksissa painotetaan asioita, joihin itse pystymme vaikuttamaan.

Kämäräinen kertoo onnistumisen takana olevan usein kaksi tekijää: joustava mieli ja muutosprosessin hyväksyminen. ”Jos asennoituminen on ehdoton ja jäykkä, toiminta voi tyssätä ensimmäisiin esteisiin matkan varrella. Joustava mieli sen sijaan ymmärtää tilanteen ja voimme etsiä keinon etenemiseen haasteesta huolimatta. Itselleen tulee olla armollinen. Harvoin puhumme yhtä ankarasti läheisimmille, kuin puhumme itsellemme”, hän täydentää.

Pysyviä ratkaisuja

Jaksamisen kanssa haasteita kokevan työntekijän kanssa keskitytään useimmiten ensimmäisenä unen määrään, laatuun sekä arjen palautumista edistäviin tekoihin. Avaintekijöitä ovat realistinen tavoite sekä sopivat keinot vireystilan kohentamiseen.

Realistisuus tarkoittaa asioita, joita on mahdollista tehdä heti tänään. Mikäli tavoitteeseensa ei pääse, vika on tyypillisesti epärealistisessa tavoitteessa. Esimerkki pienestä hyvinvointiteosta voi olla nukkumaan meneminen 15 minuuttia normaalia aikaisemmin tai iltasometuksen korvaaminen esimerkiksi kirjan lukemisella. Vireystilaan voidaan vaikuttaa positiivisesti pyrkimällä lisäämään esimerkiksi yöunta, taukoja työpäivään tai välipaloja iltapäiviin. Asioiden lisääminen on yleensä helpompaa, kuin tiukka rajoittaminen ja kieltäminen.

Pohdinnan kautta ratkaisuun

PHHYKY:n työntekijöille järjestettiin yksilövalmennuksien lisäksi ryhmävalmennuksia. Ryhmävalmennus koostui useista luento- ja lajikokeilukerroista. Ryhmäläisiltä kysyttiin parhaita oppeja sekä palautetta viimeisellä valmennuskerralla:

”Ymmärsin konkreettisesti (Firtsbeat-mittauksen avulla) ja kokemuksellisesti heikon palautumiseni. Aloin kiinnittää siihen huomiota, ja huolehdin meneväni akoissa nukkumaan. Kuuntelen kehoani ja jaksamistani nyt paremmin kuin ennen. Hahmotan myös aiempaa paremmin, kuinka pienin askelin liikuntakuormitusta täytyy lisätä, ettei mene överiksi.”
Buusti360 – ryhmävalmennuksen asiakas

”Mielestäni valmennuksien parasta antia ovat olleet oivallukset. Osallistujat oppivat tunnistamaan mistä kannattaa lähteä liikkeelle, mitä asioita ja kuinka paljon niitä yritetään kerralla edistää. Hyvinvointia ja palautumista voi kokea päivittäin.”, lisää Kämäräinen.

Mikä olisi sinun pienin mahdollinen tekosi, joka vie kohti parempaa hyvinvointia tässä hetkessä?

Kirjoittaja: Helena Kämäräinen, Hyvinvointivalmentaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Muut lähteet: Kangasniemi, Anu ja Kauravaara, Kati 2016: Kohti muutosta. Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Liikunta- ja hyvinvointiakatemia oy.

Uudet työolosuhteet vaativat uudenlaisia toimintatapoja

Viime vuodet ovat myllertäneet työelämää. Muutosten tuulia olemme todistaneet niin etä- ja hybridityön lisääntymisessä kuin teknologian kehittymisen tuomissa mahdollisuuksissa. On oma valintamme, otammeko muutoksesta kaiken hyödyn irti vai jäämmekö haikailemaan vanhaa maailmaa. Lue lisää aiheesta tästä Buusti360:n kumppanin HeiaHeian vierasblogista.

Työnteon uudet muodot ovat tuoneet monille työntekijöille joustoa ja vapautta sovittaa perheen, vapaa-ajan ja työnteon yhteen entistä paremmin.

Toisaalta tutkimuksen mukaan yhtäkkinen etätöihin siirtyminen on lisännyt yksinäisyyden tunnetta, heikentänyt työergonomiaa ja laskenut mielialaa. Etätöiden ja maantieteellisesti laaja-alaisten organisaatioiden yleistyessä työyhteisöjen henkilöstöasiantuntijat kokevat hyvinvoinnin järjestämisen nykyään vaikeaksi.

Uudenlaiset työolosuhteet tarvitsevat rinnalleen myös uudenlaisia tapoja vaikuttaa hyvinvointiin. Teknologia voi olla merkittävä apu hyvinvoinnin lisäämisessä, ja sen uskotaankin ottavan yhä merkityksellisempää roolia tulevaisuudessa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Buusti360 on menestyksekkäästi yhdistänyt voimansa työhyvinvointiin suuntautuneen suomalaisen teknologiayhtiön HeiaHeian kanssa.

HeiaHeia tarjoaa asiakkailleen työhyvinvointisovellusta, jonka käyttö parantaa työntekijöiden hyvinvointia sekä yhteisöllisyyden tunnetta. HeiaHeia Pro -sovellus innostaa työyhteisöjä liikkumaan sekä yksin että yhdessä hyvinvointikampanjoiden buustaamana, tekemään pieniä hyvinvointitekoja pitkin päivää sekä kannustamaan työkavereita heidän tekemistään suorituksista.

HeiaHeian tarkoituksena on herätellä sen käyttäjät näkemään, kuinka pienilläkin teoilla jatkuvasti tehtynä voi olla suuri vaikutus kokonaishyvinvointiin.

Buusti360:n ja HeiaHeian yhteistyöllä on monia mahdollisuuksia. Asiakkaiden saatavilla ovat joko sovelluksen yksittäiset hyvinvointikampanjat tai kokonaisvaltaisempi ohjelmatoteutus, jossa vuoden aikana yhdistetään Buusti360:n mittaukset, luennot ja lajikokeilut HeiaHeian digitaaliseen alustaan ja kampanjoihin.

Tällä tavoin tavoittaa koko henkilöstön innostavalla ja kustannustehokkaalla tavalla ihmisten jokapäiväisessä arjessa.

Energiaa heimoille

Hyvinvoinnista puhuttaessa ei voi olla puhumatta yhteisöllisyyden tunteesta sekä sen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille.

Ihmiset kuuluvat lajityypillisesti heimoihin, me saamme energiaa toisistamme ja jaksamme eteenpäin yhteisömme voimalla. Jos käytämme suuren osan hereilläoloajastamme työn parissa, on työyhteisön rooli hyvinvoinnillemme luonnollisesti merkittävä.

HeiaHeia Pro -sovellus on luonteeltaan kuin sosiaalinen media, jonka avulla fyysisesti etäällä toisistaan olevat työyhteisön jäsenet voivat tuntea olevansa lähellä toisiaan hauskan ja positiivisen asian äärellä.

Työyhteisö voi muokata sovellusta omien tarpeidensa mukaan ja kannustaa työntekijöitään eri tavoin itse määriteltyjen hyvinvointitavoitteidensa pohjalta.

Sovelluksessa voidaan toteuttaa erilaisia kevyesti pelillistettyjä kampanjoita, joiden tarkoituksena on päästä maaliin sekä yksilönä että yhteisönä. Tämän lisäksi yhteisön jäsenet voivat jakaa liikuntasuorituksiaan ja hyvinvointitekojaan ystävilleen, jotka puolestaan pääsevät kommentoimaan ja kannustamaan esimerkiksi hauskojen ikonien avulla.

Vaikka asia sinänsä tuntuu pieneltä, ei kukaan voi kieltää, etteivätkö työkavereiden kannustavat eleet ja peukut tuntuisi aina hyvältä. Tämä puolestaan ruokkii tekemään entistä enemmän sovellukseen kirjattavia hyvinvointisuorituksia ja näin hyvän olon kierre on valmis!

Lue lisää kuinka yritykset ovat hyötyneet sovelluksen käytöstä täältä.

Urheilugaala lähestyy – ketkä kirivät Suomen Aktiivisin Työpaikka -finaaliin?

Elämme jännittäviä aikoja, sillä reilun kuukauden kuluttua ratkeaa, kuka nappaa tavoitellun Suomen Aktiivisin Työpaikka -tittelin tänä vuonna.

Tällainen on finaalikolmikko:

Henkilöstön osallistuminen huippuluokkaa

Arlan 400 hengen yrityksessä henkilöstöliikunta on kiinteä osa työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. Prosessit ja päätöksenteko perustuvat suunnitelmallisuuteen ja seurantaan.

Työmatkaliikkumista sekä työpäivän aikaista liikkumista tukevat olosuhteet ovat erinomaiset. Liikuntamahdollisuudet ennen ja jälkeen työpäivän tekevät säännöllisen harrastamisen mahdolliseksi myös vuorotyötä tekeville.

Osallistumisaste liikuntaryhmiin ja -kampanjat on poikkeuksellisen korkea. Tätä tukevat myös tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä tavoittava hyvinvointiviestintä.

Tuttu finalisti on jatkanut erinomaisella tasollaan

Sony Music Finlandin henkilöstöliikunnan toteutuksessa tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja tulosten seuranta on jatkunut erinomaisella tasolla.

35 työntekijän yritys tarjoaa laajasti erilaisia liikuntapalveluita, viestii niistä tehokkaasti ja osallistaa henkilöstöä aktiivisesti toiminnan suunnitteluun. Henkilöstön liikkumista ja hyvinvointia laajemmin on edistetty muun muassa onnistuneilla kampanjoilla, henkilökohtaisilla sparrauksilla ja viikoittaisella hyvinvointitunnilla.

Systemaattisen työn tulokset näkyvät henkilöstön liikunta-aktiivisuudessa.

Aktiivisten palaverikäytänteiden mestari

Visma Real Estate on noin 130 työntekijän kiinteistöhallinnoinnin yritys, jossa tavoitteellinen henkilöstöliikunta kuuluu osaksi toimintasuunnitelmaa.

Kehittämistoimenpiteet perustuvat järjestelmällisesti kerättyihin mittareihin, ja tulokset ovat kiitettäviä. Liikkumista työ- ja vapaa-ajalla tuetaan monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Ergonomian ja liikkumista tukevien olosuhteiden lisäksi käytössä ovat ratkaisut liikunta- ja virikeseteleistä joustaviin työaikaratkaisuihin.

Henkilöstöliikunnan viestintä, kampanjat sekä liikuntamyönteinen ilmapiiri saavat henkilöstön liikkumaan niin työssä kuin vapaalla. Erityinen vahvuus ovat aktiiviset palaverikäytänteet, joita hyödynnetään niin etä- kuin lähitapaamisissa.

Pistä päivämäärät ylös

Valtakunnallinen urheilugaala torstaina 12. tammikuuta 2023.

Parhaista parhaat 2022 -tilaisuus tiistaina 24. tammikuuta 2023 kello 13.00-14.15. Tilaisuudessa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit esittelevät henkilöstöliikunnan toimintamallejaan.

Maakunnan Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajat palkitaan alueellisissa Urheilugaaloissa tammi–helmikuun aikana.

Niin että mitä se Suomen Aktiivisin Työpaikka tarkoittaa ja miten sellaiseksi voi päästä? Lue lisää täältä.

Työhyvinvointi ei ole helppoa hektisessä työssä – onko henkilöstöliikunta silloin mahdotonta?

Automaattivastauksen tulo nauhalta kestää noin kaksi sekuntia. Se on tismalleen aika, jonka hätäkeskuspäivystäjä saa valmistautua seuraavaan puheluun.

Automaattivastauksen jälkeen linja aukeaa automaattisesti. Suupielessä ei voi millään hetkellä olla kahvipullaa, koska puhelinlinjan päässä voi olla hysteerisesti huutava tulipalon vangiksi jäänyt lapsi tai itsemurhaa suunnitteleva ikäihminen.

Työvuoron aikana laidasta laitaan olevia puheluita tulee kymmeniä, eikä ote voi lipsua yhdessäkään.

Ei ole uutinen, että hätäkeskuspäivystäjät kokevat työnsä sekä psyykkisesti että fyysisesti kuormittavana. Työstä palautuminen vie aikaa, eikä liikunnan harrastaminen tule aina mieleen 12 tuntia kestävän työvuoron päätteeksi. Hätäkeskuspäivystäjän arjessa askelten määrä jää toisinaan jopa alle tuhanteen askeleeseen päivässä.

Hätäkeskuslaitos on hyvä esimerkki siitä, että työhyvinvoinnin suunnitelmat ja etenkin toimenpiteiden jalkauttaminen ei aina ole helppoa. Tällöin työnantajalla on entistä suurempi vastuu työntekijöiden jaksamisesta.

Hätäkeskuslaitos on laatinut nelivuotisen strategian, jossa ennakoivalla työkykyjohtamisella on suuri painoarvo. Henkilöstön terveystietoja ja jaksamista seurataan säännöllisesti muun muassa FirstBeat-hyvinvointianalyysien avulla.

Työstä palautuminen on yksi suurimmista haasteista, mutta toimenpiteitä kehitetään myös työpäivän tauottamiseen.

Osaava, toimintakykyinen ja motivoitunut henkilöstö on kaikkien yritysten ja työpaikkojen kivijalka. Henkilöstön hyvinvoinnin eteen kannattaa ja pitää tehdä töitä.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu on tehnyt tämän vuoden aikana mittavan työhyvinvointi ja testausohjelman Hätäkeskuslaitoksen kanssa.

Millaisen paketin teidän työyhteisönne tarvitsee? Lue lisää vaihtoehdoista täältä.

Ihana, kamala pimeä – onko siitä jotain hyötyä hyvinvoinnille?

Vuoden vähävaloisin aika valtaa maisemat ja mielet, ja se voi olla vaikeaakin. Pimeys saattaa aiheuttaa jopa masennusta.

Valon ja pimeyden vaihtelu säätelee rytmiä ja tahdistaa elimistön sisäisiä kelloja: olemmeko unessa vai valveilla, mikä on vireystila, millainen mieliala.

Pimetessä ulkoa tulevat viestit sisäisille kelloille muuttuvat, joten elimistön pitää saada jostain muualta tieto, miten ohjata rytmien vaihteluita, kuten milloin sulatetaan ruokaa ja milloin keskitytään.

Valon puute hiipii vaikuttamaan ihmiseen unen muutosten kautta.

Aika harvassa työssä on mahdollista säädellä omia työaikoja ja aktiivisuutta valon määrän mukaan. Siksi valon määrän lisääminen keinotekoisesti kirkasvalolampuilla auttaa tahdistamaan sisäisiä kelloja. Silloin ihminen on virkeä päivällä ja illalla aivot alkavat tuottaa melatoniinia oikean määrän oikeaan aikaan.

Perinnöllisyys vaikuttaa jonkin verran siihen, kuka reagoi pimeyteen mitenkin. Geeneihin emme voi vaikuttaa, mutta elintapoihin kyllä.

Palaamme jälleen uneen. Jos oman unirytminsä ja tarvittavan unen määrän oppii tunnistamaan, se on jo hyvä alku. Sitä vastaan ei kannata taistella, jos ei ole pakko.

Unen tarve on aika lailla vakio. Yksilöllisiä eroja on, mutta useimmille alle seitsemän tuntia on liian vähän ja yli yhdeksän tuntia ei tuota merkittäviä lisähyötyjä.

Myös säännöllisellä ateriarytmillä voi vaikuttaa elimistön toimintaan.

Jos vähäiseen valoisaan aikaan pystyy olemaan ulkona ja liikkumaan, siitä on hyötyä. Liikunnalla on merkitystä vireystilan myötä. Päivän mittaan kertyvä fyysinen rasitus lisää unipainetta ja kerryttää unikuormaa, joka kasautuu sopivasti iltaa kohti.

Hämärästä ja pimeästä on suoranaista hyötyäkin. Ainakin yön pimeys helpottaa nukkumista.

Toisekseen rytmin rauhoittaminen voi auttaa kuulemaan omia tarpeitaan paremmin. Kauhean vireänä ja energisenä voi olla vaikea pysähtyä.

Pimeässä luonnossa on helpompi matkata omaan mieleen. Kun aistit ovat rajatumpia, keskittyy eri asioihin ja voi nauttia siitä.

Kun valoa on vähän, nauttii pienestäkin valosta. Pimeässä maailma näyttää erilaiselta. Ulkoisen maailman näkee eri valossa, kirjaimellisesti. Pimeys rajaa, mihin huomio kiinnittyy. Sillä on sama vaikutus kuin meditaatiolla ja mindfulnessillä. Mieli on auki.

Lähde: Ihana pimeä