”Aluksi epäluulo onnistumisesta – mutta megalomaaninen lopputulos” – SportSpotin etätykypäivä

Otsikon kommentti on suoraan Sportspotin aluksi epäilleen, mutta lopulta erittäin tyytyväisen asiakkaan suusta.

”Mikä ihmeen etätykypäivä? Voiko sellainen toimia?”  Tämän suuntainen ajatus saattoi käydä sinunkin mielessäsi? SportSpotin etätykypäivät ovat saavuttaneet huiman suosion ja keräävät ylistystä osallistuneilta yrityksiltä.

”Etätykypäivä sai osallistujat innostumaan ja heittäytymään haasteisiin täydellä voimalla. Ajattelin, että henkilöstömme osaa heittäytyä, mutta tällaista en osannut odottaa! Etä-tykyshowssa näimme yllättäviä suorituksia ja pääsimme tutustumaan toisiimme aivan uudella tavalla. Tykypäivä hitsasi työyhteisöämme yhteen, jokainen pääsi osallistumaan ja tämä oli lisäksi todella hauskaa” – kommentoi etätykypäivän porukalleen tilannut Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen.

 

Viime kuukausien poikkeusolot ovat laittaneet hyvinvoinnin työssä ja vapaa-ajalla koetukselle. Juuri nyt näyttäisi siltä, että suurin alkushokki alkaa olla takanapäin, mutta normalisoitumisesta ollaan vielä kaukana. Tilanteen pitkittyessä on aika sopeutua uusiin olosuhteisiin, jossa etätyö ja fyysinen etäisyys on normaalia arkea. Karu fakta on se, että ennen kesää minkäänlaisten yhteisten live-aktiviteettien toteutus ei todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa. Jos jotain halutaan tehdä yhdessä, ovat vaihtoehdot vähissä. Se ettei tiedetä, minkälaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja on tarjolla ei pitäisi olla riittävä syy jättää tyky-päiviä järjestämättä.

”Pidetään ne sitten syksyllä…”.

Yksi – ja valitettavan yleinen -vaihtoehto on jättää tiimi- ja tykypäivät kokonaan järjestämättä. Asioiden lykkäämisen on usein houkuttelevaa tuudittautua. Ensimmäinen tärkeä kysymys kuuluu, löytyykö syksystä varmasti aikaa tyky-päivän toteuttamiseen, kun tulosta kiritään kiinni ja kevään tekemättömät työt painavat päälle? Toinen vielä tärkeämpi kysymys kuuluu, ollaanko silloin jo myöhässä?

Koronan asettamien olosuhteiden pakosta työskentelytapoihin, työn luonteeseen ja sisältöihin on tullut valtavia muutoksia lyhyessä ajassa. Uusi tilanne on vaatinut työntekijöiltä paineensietokykyä, venymistä, uuden opettelua, sekä luovuutta ja aiheuttanut samaan aikaan turvattomuutta, epävarmuutta, henkistä kuormitusta sekä uudenlaisia työpaineita. Kaikki tämä on tapahtunut yksin omalla kotikonttorilla pitkälti ilman normaalia sosiaalista turvaverkkoa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä.

Tästä syystä yhteinen kokeminen, yhteiset elämykset, yhdessä nauraminen ja heittäytyminen ovat arvokkaampia kuin koskaan. Ne toimivat sitouttavana liimana, luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, hyvää fiilistä ja ylläpitävät työskentelymotivaatiota. Tämän näkökulman huomioiminen on tärkeää, sillä henkilöstö on yrityksen tärkein ja arvokkain voimavara. Viime aikoina nuo voimavarat ovat olleet monessa organisaatiossa erityisen kovalla koetuksella. Siksi voimavaroista ja yhteisöllisyydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää jopa ennen tulevaa kesälomakautta.

Avaimet käteen ratkaisu

SportSpotin etätykypäivä antaa työnantajalle avaimet käteen ratkaisun tykypäivän toteutukseen – 100% etänä. Toteutus koostuu kahdesta vaiheesta:

1) Toimintapäivät.
SportSpotin huippupersoonat (esim. Laura Lepistö, Kaj Kunnas, Amin Asikainen, Brädi) esittävät työntekijöille erilaisia hauskoja haasteita & tehtäviä. Työntekijät toteuttavat ja videoivat niitä itselleen sopivassa välissä ja lähettävät videoklipit SportSpotille. Haastevideot leikataan ja editoidaan leikataan ammattilaisten toimesta ja niiden perusteella tuotetaan ammattitasoinen viihdyttävä kokonaisuus.

2) Live-tykyshow pidetään viikon päästä videoiden kuvaamisesta. tyky-showlle varataan työntekijöiden kalenteriin yhteistä aikaa 1-2 tunnin ajan, osallistujamäärästä riippuen. Show koostuu osallistujien kuvaamista videoista sekä muista valituista ohjelmanumeroista, kuten Kai Kunnaksen tietovisasta, jossa tiimin jäsenet pääsevät mittaamaan omaa tietämystään Mestari-Kunnaksen tiukkojen kysymysten ääressä. Show-iltana osallistujat kokoontuvat omien tietokoneidensa ääreen katsomaan, mitä kaikkea oman tiimin jäsenet ovatkaan saaneet aikaan. Shown aikana esitetään kaikkien parhaat palat toimintapäivän tuotoksista ja Sportspot antaa illalle naurutakuun. Shown kruunaa mahdollisuus tilata koko porukalle kotiin toimitettuina yhteinen ”etä-tykypäivä- survival kit”, josta löytyy kaikki tarvittava eväs huikeaan kokemukseen.

Kurkkaa esittelyvideo etätykypäivän toteutuksesta!

Loppuun vielä 3 syytä miksi valita SportSpotin etätykypäivä

 – Työhyvinvoinnin tukeminen vaikeina aikoina yrityksen tärkeimmälle resurssille
 – Tarjoa täysin uudenlainen yhteisöllinen kokemus, jossa pääosassa olette te!
 – Tyytyväiset asiakkaat- kokonaispalaute osallistuneilta 4,8/5

Koska Sportspot antaa aina vähän ekstraa, tässä vielä neljäs syy.

 – Olemme sopineet yhteistyöstä, jossa tilitämme osan Etä-tykypäivien tuloista Paralympiakomitean Valtti- ohjelmalle. Valtti-ohjelman tavoitteena on siis auttaa löytämään erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastus.

Varaa etätykypäiväsi täältä: https://sportspot.fi/palvelut/eta-tykypaiva/#contact

Miksi henkilöstöliikuntaan kannattaa panostaa?

Työhyvinvoinnin tavoitteista keskustellessa keskitytään usein kulujen karsimiseen ja työkykyriskien minimointiin. Kulujen minimoinnin lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen linkittyy kuitenkin myös monenlaisia muita mitattavia hyötyjä.

Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot, vajaakuntoisena työskentely, tapaturmat ja ammattitaudit sekä työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset maksavat Suomen kansantaloudelle vuosittain yli 24 miljardia euroa menetettynä työpanoksena.

Ei ole yllättävää, että huomio työhyvinvoinnissa on usein keskittynyt edellä mainittujen kulujen pienentämiseen. Viime vuosina näkökulma työhyvinvointiin on kuitenkin monipuolistunut. Kustannusten minimoinnin lisäksi mukaan on tullut muun muassa työn tuottavuuteen liittyviä näkökulmia.

Eräs tuore näkökulma on presenteismin eli vajaakuntoisena työskentelyn huomioiminen. Työntekijä on tällöin fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta alentuneesta terveydentilasta tai toimintakyvystä johtuen suorituskyky on laskenut ja töitä tehdään vajaatehoisena. Kun töitä tehdään vuoden ympäri vajaatehoisena, on menetetty työpanos jopa suurempi kuin poissaolojen aiheuttama. (Hälsa 2017). Alentunut suorituskyky voi johtaa yksilön kohdalla töiden kasaantumiseen, kiireeseen ja työn kuormituksen kasvuun. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on siten sekä yksilön että työnantajan etu. On myös vahvaa näyttöä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen on positiivisesti yhteydessä työpaikan liiketulokseen (Ahonen 2016).

 

Kilpailuedun lisäksi henkilöstön hyvinvointi on myös mahdollinen rekrytointivaltti

 

Rekrytoinnin hankaluudesta ja jopa työntekijäpulasta käydään ajoittain keskustelua eri medioissa. Avoimia paikkoja on entistä vaikeampi saada täytettyä. Nykyään työnhakijat painottavat työnhaussa erilaisia asioita kuin ennen. Tittelin ja palkan sijaan työantajaa valittaessa painottuvat työn merkityksellisyys sekä vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvät teemat. Henkilöstön hyvinvointi nähdään osana yrityksen vastuullisuutta.

CGI:n tuoreen työelämätutkimuksen mukaan 73 % työntekijöistä on myös sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa suurempi vastuu työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen nähdään vastuullisena tekona, mutta myös välttämättömyytenä yrityksen kilpailukyvyn ja pidempien työurien turvaamiseksi sekä työntekijämielikuvan kannalta.

Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuudessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään.

 

Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuudessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään. OP:n suuryritystutkimuksesta kävi ilmi, että vastuullisuus vaikuttaisi olevan kytköksissä myös yritysten tuloksellisuuteen. Vastuullisuusasioihin myönteisemmin suhtautuvat suuryritykset tekivät 3 % -yksikköä paremman nettotuloksen kuin vähiten vastuullisuusasioita korostavien suuryritysten joukko. Lähes 93% vastanneista suuryrityksistä näkee vastuullisuuteen liittyvät teot kasvavana kilpailutekijänä.

Yleisin tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Tällä hetkellä keskusteluissa painottuvat ympäristöasiat. On kuitenkin ennakoitavissa, että etenkin sosiaalinen vastuu, kuten henkilöstöasiat, tulevat myös olemaan entistä enemmän esillä tulevaisuudessa. Henkilöstön hyvinvointiin investoiminen onkin työkykyjohtamisen lisäksi tapa vahvistaa yrityksen sisäistä ja ulkoista työnantajamielikuvaa.

 

Mutta mistä tietää panostaako oma yritys tai potentiaalinen työnantaja henkilöstöönsä?

 

Osa yrityksistä panostaa viestinnässään aktiivisesti työnantajamielikuvaansa. Osa vähemmän. Sosiaalinen media ja nettisivut ovat yksi potentiaalinen kanava viestittää henkilöstön hyvinvointiin liittyviä asioita. Myös työnhakuilmoituksissa saatetaan tuoda esille työhyvinvointiin liittyviä toimintamalleja ja etuja. Vuosikertomukset ja vastuullisuusraportit ovat myös mahdollisia viestinnän kanavia. Haasteena näissä on tietojen hajanaisuus ja vertailun vaikeus.

Erilaiset sertifikaatit ja laatupalkinnot ovat yksi tapa edistää ja viestiä asiasta. Niiden suosio ja näkyvyys vaikuttaisi jatkuvasti kasvavan. Työnantajamielikuvan edistämisen lisäksi ne ovat myös erinomaisia työkaluja organisaation toimintatapojen ja käytänteiden kehittämiseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Tämän vuoksi niitä kannatta hyödyntää, vaikka oma toiminta ei vielä lähtötilanteessa olisikaan huippuyritysten tasolla.

Vastuullisuus sekä ympäristö- että henkilöstöasioissa kasvattavat jatkuvasti tärkeyttään. Työnhakijan näkökulmasta sertifikaatit ovat selkeä signaali laadukkaasta työnantajasta. Onkin hyvä pohtia, ovatko työhyvinvointiin liittyvät käytännöt yrityksessänne varmasti kunnossa ja miten niistä viestitään nyt ja tulevaisuudessa.

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu on kokonaisuus, jossa kaikki voittavat. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Yli 50% kokonaispisteillä työpaikka ansaitsee Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Kilpailun voittaja palkitaan näyttävästi Urheilugaalassa.

 

Jesse Kaarna

Projektipäällikkö

Suomen Olympiakomitea


Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö 2014 – Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset

Guy Ahonen – Fiksummalla työkykyjohtamisella uuteen nousuun, Firstbeat Webinaari

Hälsa – Työyhteisön suorituskyvyn uusi mittari – presenteismi

OP:n suuryritystutkimus 2019

CGI – Työn murros Suomessa – Tutkimus tulevaisuuden työelämästä ja työn murroksesta 2020.

Suomen Aktiivisin Työpaikka yhteistyöhön Euforian työhyvinvointipalvelujen kanssa

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön kuntotestauksia tuottavan Euforian Oy:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota SAT osallistujayrityksille kartoituksen tueksi tarvelähtöisiä toimenpiteitä henkilöstöliikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseksi.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailusta Olympiakomiteassa vastaava Jesse Kaarna on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Alkava yhteistyö Euforian kanssa täydentää loistavasti SAT -kumppaniverkostoa ja tuo kokonaisuuteen täsmätyökaluja henkilöstön toimintakyvyn ja kunnon kartoittamiseen ja seurantaan. Näin esimerkiksi erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta voidaan saada mitattavaa dataa yksilö- ja ryhmätasolla. Yksilötasolla oman kehityksen seuranta toimii yhtenä hyvänä motivaattorina liikkeen lisäämiseen. Yritystasolla tieto auttaa suunnitelmallisen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.”

Euforian tuo Suomen Liikuntatieteellisen Seuran laatuakkreditoimat terveyskuntoanalyysit ja niihin liittyvät valmennukset lähelle asiakasyrityksen arkea. Aktivointipalvelut tukevat työpaikan yhteisöllisyyttä ja ovat helposti ja kustannustehokkaasti saavutettavissa työyhteisön omissa tiloissa.

Euforianin toimitusjohtaja Tarja Koski-Sipilä kertoo palveluiden tuomisen yrityksen omiin tiloihin olevan yksi Euforianin valteista: ”Käytännössä asiakasyrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, ettei aikahukkaa synny esimerkiksi siirtymistä. Ajanvarauksella porrastetut kehoanalyysit, koko kehon toimintakyvystä kertovat polkupyöräergometritestit ja valmennukset ovat työntekijöiden käytettävissä tutussa neuvottelu- tai liikuntatilassa.

Euforian pyrkii aina hyödyntämään asiakasyrityksen tilat mahdollisimman hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Joskus nonstop liikkuvuuskartoituksia tai muita analyyseja on tehty myös aulatilassa, jos käytettävissä olevat tilat ovat sen mahdollistaneet. Tarja Koski-Sipilä kertoo asiakasyrityksen lähimaastojen ja piha-alueidenkin hyödyntämisen olevan mahdollista esimerkiksi ryhmille suunnatussa kahden kilometrin kävelytestissä tai valmennuksissa.

Kokonaisuudessaan terveyskuntoanalyyseja hyödyntäen voidaan aktivoida liikkumattomia ja kehittää jo liikkuvien liikunnan laatua. Oikein hyödynnettynä se kannustaa ja motivoi säännölliseen liikunnan harrastamiseen. Euforianin valmentajat huomioivat erityisesti palautteissa ja valmennuksessaan yksilölliset tarpeet, mieltymykset ja elämäntilanteen.

Terveyskuntoanalyysit sopivat toteutettavaksi kaikille työntekijöille tarjottavana työhyvinvointipalveluna tai kohdennettuna toimintona tietyille työntekijäryhmille. Ne toimivat hyvin yhdistettynä matalan kynnyksen elämäntapavalmennuksiin, mutta myös täysin itsenäisenä osana työhyvinvointisuunnitelmaa. Yhteistyö tilaajan työterveyshuollon tai muiden kumppaneiden kanssa onnistuu myös hyvin, koska Euforianin palvelut ovat helposti yhteensovitettavissa asiakasyritysten yksilöllisiin tilanteisiin.

Euforianin Tarja Koski-Sipilä odottaa innolla yhteistyötä Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kanssa: “On upeaa olla mukana lisäämässä työikäisten liikettä. Meillä on Olympiakomitean kanssa yhteisenä missiona edistää työpaikoilla henkilöstön fyysisiä voimavaroja ja arjen toimintakykyä.”

Lisätietoja Euforian palveluista löydät osoitteesta www.euforian.fi

Uusi kumppani Suomen Aktiivisin Työpaikka –kokonaisuuteen. Break Pro lisäämään liikettä työpäiviin.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön taukoliikuntasovellus Break Pron kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota yrityksille ja organisaatioille toisiaan tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi työpaikoilla.

Runsas paikallaanolo haastaa suomalaisten hyvinvointia ja työkykyä. Taukoliikuntasovellus Break Pro tarjoaa SAT osallistujayrityksille ammattimaisen ja helpon ratkaisun työpäivän aikaisen liikkeen lisäämiseen. Vastaavasti Break Pron omille asiakasyrityksille Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus tarjoaa työkalun henkilöstöliikunnan kokonaiskuvan arviointiin sekä selkeän viitekehyksen toiminnan kehittämiseen.

Olympiakomiteassa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun projektipäällikkö Jesse Kaarna on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Alkava yhteistyö Break Pron kanssa tuo kokonaisuuteen täysin digitaalisen ratkaisun liikkeen lisäämiseksi työpaikoilla. Istumisen vähentämisessä ja liikkeen lisäämisessä teknologia voi olla samaan aikaan sekä osa ongelmaa että ratkaisua.

Suomalainen Break Pro Taukoliikuntasovellus on aktivoinut suomalaisia työpaikkoja jo vuodesta 2009 lähtien. Break Pron tavoitteena on työyhteisöjen hyvinvoinnin kohentaminen sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen. Break Pro Taukoliikuntasovellus muistuttaa työntekijää minuutin mittaisista tauoista säännöllisin väliajoin ja ohjaa taukoliikuntaa selkeillä, aurinkoisissa rantamaisemissa kuvatuilla videoilla. Käyttäjä voi optimoida taukojen tiheyden sekä ohjelman suosittelemat taukoliikuntavideot juuri omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Tietous pitkäjaksoisen paikallaanolon haitoista lisääntyy koko ajan, ja yritykset ovatkin nyt suuren haasteen edessä: Miten pitää huoli henkilöstön terveydestä ja tuottavuudesta, kun työ vaatii runsaasti paikallaanoloa? Break Pro Taukoliikuntasovellus ja Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu jakavat yhteisen tavoitteen tämän haasteen selättämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä suomalaisille työpaikoille.

Break Pron toimitusjohtaja Janne Rajakallio odottaa yhteistyötä innolla: “Yhdessä SAT:in kanssa tavoitamme entistä enemmän työyhteisöjä ja pystymme kannustamaan yhä useampia työpaikkoja tekemään konkreettisia toimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin eteen. Yhdessä pystymme tarjoamaan työpaikoille parempia ratkaisuja aktiivisuuden lisäämiseen.”

Oodi henkilöstöliikunnalle

 

Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansaliin kokoontui 29.1.2020 suuri joukko tiedonjanoisia kuulemaan, miten saada yritysten henkilökunta liikkumaan enemmän – ja voimaan paremmin. Olympiakomitean järjestämässä tilaisuudessa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit esittelivät konkreettisia esimerkkejä toimivista henkilöstöliikunnan ratkaisuista.

Tilaisuuden aluksi Suomen Aktiivisin Työpaikka -ohjelman projektipäällikkö Jesse Kaarna esitteli Olympiakomitean roolia Suomen urheilun ja liikunnan kattojärjestönä ja koko kansan liikuttajana. Olympiakomitea seuraa myös henkilöstöliikunnan tilanteen kehittymistä kahden vuoden välein toteutettavan henkilöstöliikuntabarometrin avulla.

Vähemmän istumista, enemmän liikettä

Uusimman henkilöstöliikuntabarometrin (2019) mukaan ja istumisen vähentämiseen kiinnitetty huomiota jo yhdeksässä kymmenestä (91 %) työpaikoista, joissa tehdään istumatyötä. Työpäivän aikaisen liikkumattomuuden haitoista on puhuttu paljon, joten säädettävät työpöydät, taukoliikunta ja kävelypalaverit ovat jo monen istumatyöläisen arkea.

Mikä sitten motivoi liikkumaan? Yhteisöllisyys on yksi monista liikkumaan motivoivista tekijöistä. Tutkimuksen mukaan joka viides olisi valmis lisäämään liikuntaa, jos työkaverit pyytäisivät mukaan aktiviteetteihin tai työpaikalla olisi oma liikuntaporukka tai -kerho. Yhdessä liikkuminen on hauska tapa edistää yhteisöllisyyttä niin töissä kuin työpaikan ulkopuolella.

Vaikka henkilöstöliikunnan hyödyt tunnetaan ja tiedostetaan, puuttuu monesta organisaatiosta henkilöstöliikunnan toimintasuunnitelma, mitattavat tavoitteet ja niiden säännöllinen seuranta.

Finalistien vinkit

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme finalistia vuonna 2019 olivat Patentti- ja rekisterihallitus, Lidl ja Finnair. Kärkipaikan tiukassa kisassa vei paria viikko aikaisemmin Finnair, joka pääsi juhlimaan voittoa Urheilugaalassa.

Oodissa järjestetyssä paneelikeskustelussa kaikki finalistit pääsivät kertomaan omista hyvistä käytänteistään henkilöstöliikunnan kehittämisessä. Keskusteluun osallistuivat Katri Sjöberg Finnairilta, Tommi Juvenius Lidlistä sekä Eero Mantere Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Kaikille finalisteille oli yhteistä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteinen tekeminen. Organisaatiot ovat hyvin erilaisia, joten jokaisella on omat käytännön haasteensa henkilöstöliikunnan toteuttamisessa. Yhteiseksi huoleksi nousi passiivisten työntekijöiden saaminen liikkeelle. Patentti- ja rekisterihallituksessa yhdeksi keinoksi mainittiin mittaamisen hyödyntäminen: ”Joskus oma käsitys terveydentilasta ja kuntotasosta voi olla vääristynyt. Kun lähtötaso on selvitetty, voi olla helpompi motivoitua muutoksen tekemiseen.” Mantere totesi.

Liikuntahetki Cuckoo Workoutin tahtiin

Ensimmäisen paneelin jälkeen oppeja vietiin käytäntöön, kun Cuckoo Workout järjesti osallistujille yhteisen taukoliikuntatuokion. Liikuntahetki vedettiin Saranen Consultingin tiimin tekemän treenivideon tahtiin. Vaikka treenivideo ei ollutkaan aivan helpoimmasta päästä, kaikki tilaisuuteen osallistuneet olivat innolla mukana. Veera Lehmonen Cuckoo Workoutilta totesikin, että yhteisön painetta on helppo hyödyntää myös työpaikkaliikunnan toteutuksessa.

Pienestä liikkeelle

Aamupäivän toisessa paneelikeskustelussa Suomen Aktiivisin Työpaikka -ohjelman yhteistyökumppanit kertoivat palveluistaan ”Kuinka voimme olla avuksi” -teemalla. Keskustelussa olivat mukana Liisamari Kruger työeläkeyhtiö Elosta, Jaakko Kotisaari Fistbeatilta, Eetu Klingberg Eazybreakista, Veera Lehmonen Cuckoo Workoutilta sekä Jere Syvänne lääkärikeskus Aavan Virta-hyvinvointipalveluista.

Keskusteluissa nousi yhteisöllisyyden lisäksi esille eri toimijoiden välinen yhteistyö, datan hyödyntäminen, henkilöstöliikunnan taloudelliset hyödyt organisaatiolle sekä se, että henkilöstöliikunnan voi käynnistää pienilläkin teoilla. Kun kynnys on matala, se on helppo ylittää ja edetä pienin askelin kohti parempaa työhyvinvointia.

Top vinkit henkilöstöliikunnan edistämiseen:

– Henkilöstöliikunnan tavoitteiden kirkastaminen – mihin toiminnalla tähdätään?
– Toimintasuunnitelman ja/tai vuosikellon toteutus. Kun tiedetään mitä tavoitellaan, on helpompi määritellä toimenpiteet eri työntekijä- ja kohderyhmille.
– Henkilöstö mukaanottaminen suunnitteluun ja toteutukseen. SAT-finalisteilla todella hyviä kokemuksia Liikunta-aktivaattoreiden hyödyntämisestä.
– Rohkeus tehdä uudenlaisia kokeiluja ja myös luopua vanhoista toimintatavoista, jotka eivät tuota tulosta.
– Raportointi ja seuranta. Kuinka onnistuttiin, montako henkeä otti osaa tapahtumiin ja toimenpiteisiin? Mitä opittiin?


Organisaationne lähtötilanteen sekä apuja tuloksellisen ja monipuolisen henkilöstöliikunnan toteutukseen saat osoitteesta: www.suomenaktiivisintyopaikka.fi/miten-mukaan/

Miksi toisilla on enemmän energiaa?

Petteri Kilpinen toimii Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun pääyhteistyökumppanin Aavan Virta hyvinvointiyksikön johtajana. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä työskentelystä. Petterin suurin intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää yllättävällä tavalla yrityksen johtamisen ja huippu-urheilun vahvuudet. Petterin vinkkien myötä opit säätelemään omaa energiaasi siten, että sitä riittää siihen mikä sinulle on tärkeää. 

Kuinka monta kertaa sinulla on jäänyt joku itselle tärkeä asia tekemättä vain siksi, että ”ei vain ollut enää energiaa” tehdä sitä? Jos näin on käynyt, niin et ole yksin. Tätä tapahtuu koko ajan enemmän, kun tämän päivän työelämä asettaa ihmisen jaksamiselle yhä kovemmat vaatimukset. Siksi myös työuupumuksen erilaiset esiasteet yleistyvät. Jos uupumus ei näy vielä töissä ollessa, niin vähintäänkin sen huomaa työpäivän jälkeen perheen parissa tai harrastusten laiminlyöntinä. Suorituskyvyn ylläpito, aktiivinen läsnäolo ja itsensä kehittäminen vaativat energiaa. Jaksamisen lisääminen ja oman energian hallinta syntyvät rasituksen ja palautumisen oikeasta tasapainosta, ja siihen onneksemme löytyy yllättävän yksinkertaisia ratkaisuja.

Energisyys ja energianhallinta

Energisyydellä kuvataan olotilaa, jolloin ihminen on 100%:sti läsnä, eikä koe väsymystä itselle tärkeiden asioiden parissa. Jos ihminen on jatkuvassa rasitustilassa eikä osaa pitää palauttavia hetkiä kiireen keskellä, seurauksena on ylirasitus. Jos taas elää vain helppojen asioiden parissa, vältellen kaikkea rasitusta, niin pienikin käynti stressialueella muuttuu kohtuuttoman kovaksi ponnistukseksi. Kumpikin tilanne johtaa siihen, että olo tuntuu lopulta ”vetämättömältä” ja tylsistyneeltä, mikä vaarantaa motivaation toimia itselle edullisella tavalla.

Energianhallinnan näkökulmasta on tärkeää tunnistaa oman hyvinvoinnin syy- ja seuraussuhteet. Omaa energisyyttä voi kehittää fyysisesti lisäämällä aktiivisuutta ja intensiivisyyttä asteittain, sekä opettelemalla hallitsemaan oman ajankäytön rasituksen ja palautumisen suhdetta eli varianssia. Yksi varianssin pahimpia vihollisia on työelämän ’multitasking’, jolloin on tyypillistä suunnata oma huomio useampaan eri paikkaan ja kanavaan yhtä aikaa. Valitettavasti tämä yleistyvä tapa syö kiivaalla tahdilla ihmisestä kaikki energiat.

Kokonaisuutta ei pidä unohtaa. Esimerkiksi ihmissuhteiden laatu sekä taloudellisen turvallisuuden eri asteet voivat joko piristää mieltä tai aiheuttaa lisää suunnatonta ahdistusta ja hyvinvoinnin laskua. Siksi oman energisyyden kehittämisessä on tärkeää tiedostaa miten voit kokonaisuutena nyt, miten tämänhetkiset omat resurssisi riittävät hyvinvointisi edistämiseen vai tarvitsetko osaavan ammattilaisen apua. Ratkaisevaa oman energisyyden kehittymiselle on hyvinvointiin vaikuttavien eri asioiden rytmittäminen ja ajankäytön suunnitelmallisuus.

Ilman palautumisen taitoja itsesi kehittämiseen tarkoitettu rasitus on hyödytöntä. Opettele siis sekä sinulle sopiva tapa rasittaa kehoa ja mieltäsi että itseäsi miellyttäviä tapoja palautua siitä. Se tuottaa lisää energiaa toteuttaa asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä.

Kirjoittanut Petteri Kilpinen / Lääkärikeskus Aava, hyvinvointiyksikkö Virta

Näin henkilöstö aktivoidaan!

Miten innostaa työntekijöitä liikkumaan ja siten kehittää henkilöstön työhyvinvointia? Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa menestyneet organisaatiot jakoivat päättäjäkollegoille omia vinkkejään lounastilaisuudessa Helsingissä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun (SAT) tarkoituksena on paitsi innostaa työpaikkoja kehittämään henkilöstöliikuntaa, niin myös tarjota siihen eväitä ja vertaistukea.

Monilla työpaikoilla tuetaan henkilöstöliikuntaa isoinkin satsauksin, mutta tavoitteiden toteutumista ei välttämättä vielä seurata tehokkaasti. Vaikka olosuhteet ja puitteet ovat jo monilla työpaikoilla kunnossa, niin ovatko myös toimintatavat? Miten innostaa ja kannustaa, jotta kaikki mahdollisuudet otettaisiin käyttöön?

Näitä kysymyksiä pohdittiin kahdessa paneelikeskustelussa Helsingin Casinolla 31.1. järjestetyssä Suomen Aktiivisin Työpaikka -lounastilaisuudessa. Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, mitkä ovat toimivaksi koettuja käytäntöjä henkilöstön aktivoimiseen, ja toisessa paneelissa pohdittiin, miten Suomen Aktiivisin Työpaikka -kumppanit voivat tukea näiden käytäntöjen toteuttamista. Paneelien alussa nautittiin maittavasta lounaasta ja väliajalla vetreytettiin niin kroppaa kuin mieltä Cuckoon tiimin vetämällä taukoaktivoinnilla.

Paneeleissa edustettuina olivat VTT:ltä Peppi Härme (Wellbeing & HR Manager), Nokialta Tiina Ristamäki (HR Manager of Wellbeing), Kiillolta Tiina Niemi (Executive Assistant) ja Vakuutuskeskuksesta Raino Räsänen (Palvelupäällikkö) sekä Elolta Maarit Gockel (Lääketieteellinen johtaja), Firstbeatilta Jori Palenius (Asiakkuusjohtaja), Aavalta Riikka Ravattinen (Asiakkuuspäällikkö, Virta hyvinvointipalvelut) ja Eazybreakilta John Lindström (Myyntijohtaja).

Miten he onnistuivat?

Kahtena viime vuotena SAT-kilpailussa hyvin menestyneiden yritysten edustajat toivat esimerkeillään esiin, että yksinkertaisillakin keinoilla on mahdollista innostaa ja aktivoida henkilöstöä. Oleellisiksi tekijöiksi nostettiin vertaistuen voima ja se, että tehdään osallistumiskynnys mahdollisimman matalaksi.

  • Meillä on yrityksen sisällä liikunta-aktivaattoreita, jotka ovat helposti lähestyttäviä persoonia ja joiden tehtävä on kannustaa ja tsempata työkavereita osallistumaan. Pyrimme tarjoamaan työntekijöille matalan kynnyksen liikuntatunteja eri lajeissa, kuten vaikkapa salibandyssä, kertoo Tiina Niemi Kiillolta. Kiillon tytäryhtiö KiiltoClean valittiin juuri Urheilugaalassa Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 tunnustuksen saajaksi.

Monilla työpaikoilla on jo hyvät pukuhuoneet ja suihkutilat tukemaan työmatkaliikuntaa, upeat välineet taukoliikuntaa ajatellen tai jopa omat kuntosalit sekä sähköpöydät, jotta työasennon vaihtaminen päivän aikana onnistuu. Entä niiden hyödyntäminen käytännössä?

  • Meillä on muun muassa fysioterapeuttien vetämiä kursseja, joiden kautta ihmiset oppivat hyödyntämään fasiliteetteja, kertoo Peppi Härme VTT:ltä.

Kaikki panelistit nostavat esiin myös erilaisten aktivointikampanjoiden voiman. On leuanvetohaastetta, tule pyörällä tai hiihtäen töihin -päiviä ja esimerkkiä antavia luennoitsijoita.

  • Meillä on noussut suosituksi pyöränhuoltopäivä – työntekijät voivat tulla aamulla pyörällä töihin ja jättää pyörän päiväksi huoltoon ja palata sitten huolletulla pyörällä kotiin, Härme kertoo.
  • Mikko ”Peltsi” Peltola oli meillä kertomassa talvipyöräilystä. Toisaalta jos omasta työporukasta löytyy joku esimerkin näyttäjä tai vetäjä, se madaltaa osallistumiskynnystä. Meillä on esimerkiksi oma äijäjooga-ryhmä, mainitsee Raino Räsänen Vakuutuskeskuksesta.

 

Faktat pöytään

Aina pelkkä innostaminenkaan ei riitä, vaan on lyötävä pöytään tiukkoja faktoja tai heräteltävä työntekijöitä konkreettisesti.

  • Luennoitsijoiden ja tutkimusten kautta voidaan tuoda esiin faktaa, miten tärkeää liikkuminen on terveyden ja työn tuottavuuden kannalta. Tietotyöläisiä kiinnostaa, että ajatus toimii ja siten he vakuuttuvat siitä faktasta, että liikunta tukee ajattelua. Insinöörit myös uskovat tutkimusnäyttöön ja osallistuvat mielellään itsekin erilaisiin mittauksiin, toteaa Tiina Ristamäki Nokialta.

Myös erilaiset testit ja kilpailut voivat toimia hyvinä herättelijöinä.

  • Järjestämme työntekijöille vuosittain kuntotestejä. Hienoja onnistumisia on koettu, kun joku liikkumaton on saatu houkuteltua testeihin ja havahtumaan. Parhaimmillaan tällaiset henkilöt ovat innostuneet kunnolla ja osallistuneet lopulta jopa puolimaratonille. Joillekin taas työntekijöiden välinen askelkilpailu on toiminut herätyksenä, Niemi iloitsee.

Erilaisten testien ja mittausten avulla on myös mahdollista seurata yrityksen henkilöstöliikuntatavoitteiden toteutumista. Organisaatiot seuraavat niin käyttäjämääriä kuin osallistujien tyytyväisyyttä. Hankkeista selvitetään, mikä on lähtötilanne ja mikä lopputulos.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellista on myös se, että organisaation johto on sitoutunut tavoitteiden toteuttamiseen ja että ilmapiiri on kokonaisuudessaan liikuntamyönteinen ja mukaansatempaava.

  • Se motivoi, kun kokee, että on osa yhteisöä, joka välittää, Härme kiteyttää.

Myös konkreettinen puhe rahasta motivoi etenkin johtoa. Liikkumattomuudella on kova hinta esimerkiksi sairauspoissaolojen myötä, tuo esille Maarit Gockel.

  • Yksi työhyvinvointiin laitettu euro tuo yritykselle tutkimusten mukaan kuusi euroa takaisin, ja liikunta on merkittävä osa kokonaishyvinvointia, toteaa Riikka Ravattinen.

SAT-kumppaneiden edustajat myös painottavat eri tahojen yhteistyön merkittävyyttä. Organisaation on hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Tähän kuuluu myös toimintasuunnitelman ja raporttien laatiminen yhdessä ja näin tiedon jakaminen keskenään.

Kirjoittaja & kuvaaja Milla Vahtila

Työpaikat liikkeelle Unelmien liikuntapäivänä 10.5.!

Haastamme kaikki työpaikat ja työyhteisöt ideoimaan, mitä kivaa voi järjestää Unelmien liikuntapäivänä!

Koko Suomen yhteistä liikkumisen juhlapäivää vietetään taas 10.5.2019. Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua. Kaikki tavat liikkua ovat hyviä! Suomi täyttyy iloisista eri-ikäisten yhteisistä liikunnan hetkistä.

Unelmien liikuntapäivä rakentuu ihmisten omille ideoille, kokeiluille ja yhdessä tekemiselle yli raja-aitojen. Liikkumisen pop up -päivänä voi revitellä ja toteuttaa hauskoja liikkumistempauksia aivan uudellakin tavalla perhepiirissä, harrasteporukoissa tai työpaikalla. Nyt kutsumme kaikki liikuttamaan ja liikkumaan yhdessä. Laitathan päivän jo kalenteriin!

Kaikki voittavat, kun liikutaan vauvasta vaariin ja yhdessä

Teemana vuonna 2019 on Eri-ikäiset yhdessä liikkeellä. Liikkuminen yhdessä eri-ikäisten kanssa tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tutustuttaa vanhempia lasten harrastuksiin, opettaa nuoremmille uusia taitoja ja vanhemmille nuorten taitoja, innostaa uusia jäseniä omaan harrastukseen ja löytää liikkumisen ilo yhdessä toisten ihmisten kanssa. Yhteisellä liikkumisella edistetään myös hyvinvointia. Se vahvistaa yhdessäolon muotoja, tuo mielihyvää, luo läheisyyden tunnetta ja rohkaisee uudenlaisiin kokeiluihin.

– Nyt on upea mahdollisuus keksiä eri sukupolvien yhteisiä liikkumisen tapoja ja kutsua vaikka isovanhemmat päiväkodin liikuntahetkeen tai vanhemmat lasten treeneihin. Eri-ikäisiä löytyy perheiden lisäksi harrasteporukoista, työpaikoilta ja pihapiiristä. Kaikki ideat ovat hyviä! Päivä tarjoaa myös paljon avoimia treenejä ja tutustumisia liikuntapaikkoihin. Menemällä mukaan voi löytää itselleen myös uusia liikuntakavereita, kannustaa erityisasiantuntija ja Unelmien liikuntapäivän projektipäällikkö Matleena Livson Olympiakomiteasta.

Olethan sinäkin mukana?

Tule sinäkin ja sinun perheesi, seurasi, yhdistyksesi, koulusi, päiväkotisi tai työpaikkasi rakentamaan liikkumisen liputuspäivää Suomen suurimmaksi liikkumisen tapahtumaksi! Voitte kokeilla uutta lajia, harrastaa pihapelejä, tutustua lähiluontoon, pitää taukojumpan – mitkä tahansa ideat kelpaavat, ja yhdessä eri-ikäisten kanssa se voi olla vielä hauskempaa! Kerro päivästä nyt kaikille ja merkitse se toimintasuunnitelmiinne!


Mitä juuri te voisitte keksiä?

  • Kokoa porukka ideoimaan: yhdessä on kiva toteuttaa. Nappaa mukaan ystäväsi, naapurisi, työkaverisi, järjestökumppanisi, oppilaasi tai joku muu tuttusi. Innokkaita Unelmien liikuntapäivän toteuttajia löytyy varmasti lähipiiristä.
  • Tärkeää on muistaa, että tapahtuma voi olla pienikin, eikä vaadi suuria järjestelyjä.
  • Tärkeintä on yhdessäolo ja iloinen yhdessä liikkuminen.
  • Kiva eri-ikäisten yhteinen tapahtuma voi olla vaikka kuntopiiri lapsille ja aikuisille, kauden päätösturnaus tai kaikille avoimet treenit, iloiset palloleikit pihalla, kävelyretki lähiluontoon, taukojumppa pihalla tai kahvitilassa, metsäseikkailu, liikuntapaikan avoimet ovet – vain taivas on rajana ideoille!

Ilmoita tapahtumasi karttapalveluun

Tapahtuma kannattaa ilmoittaa Unelmien liikuntapäivän tapahtumakarttaan: unelmienliikuntapäivä.fi.  Karttapalvelun avulla voit tehdä näkyväksi työpaikkasi aktiivisen toiminnan. Palvelu kokoaa kätevästi kaikki Suomen tapahtuman yhteen sivustoon. Tapahtuma voi olla oman porukan sisäinen tai kaikille avoin. Ilmoittamalla tapahtumasi olet rakentamassa Suomen suurinta liikkumisen juhlapäivää.

Taustaa

Unelmien liikuntapäivä 10.5. on toteutettu jo kolmena vuonna liikkumisen kokeilu- ja pop up -päivänä. Tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään kokeilemalla uusiakin tapoja liikkua. Unelmien liikuntapäivä on täyttynyt iloisista tapahtumista ja tempauksista eri puolilla Suomea ja se vakiinnuttanut paikkansa yleisesti tunnettuna liikkumisen päivänä. Vuoden 2018 tapahtumajärjestäjiltä tehdyn kyselyn mukaan 90 % järjestäjistä on valmis järjestämään tapahtumia myös tulevana Unelmien liikuntapäivänä. Mukaan kutsutaan niin isoja toimijoita kuin yksittäisiä ihmisiä.

www.unelmienliikuntapäivä.fi

#UnelmienLiikuntapäivä

Olympiakomitea tukee koko kansan liikkumista. Innostamme eri-ikäisiä liikkumaan ja löytämään itselle sopivat tavat liikkua rohkaisemalla kokeiluihin ja yhdessä tekemiseen ja haastamme kaikki iloisesti liikkumaan Unelmien liikuntapäivänä! Unelmien liikuntapäivä on osa YK:n terveysjärjestö WHO:n Move for Health päivää. Unelmien liikuntapäivää ovat edistämässä muun muassa liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatioiden verkostot.

Aktiivinen arki työyhteisössä tasapainottaa päätetyöarkea

Rekrytointipalveluita tarjoava aTalent Recruiting on selvittänyt henkilöstönsä fyysisen työhyvinvoinnin vahvuuksia ja haasteita. Yrityksen työntekijät tekevät staattista päätetyötä ja istumistunteja kertyy työviikon aikana paljon.

“Tarve tukea työhyvinvointia systemaattisemmin on tullut kasvun myötä”, toteaa Laura Isosomppi, Team Lead & Recruitment Manager. “Olemme kasvaneet viimeisten kahden vuoden aikana noin 70 prosenttia henkilöstömäärässä. Pienessä yrityksessä johto on hyvin lähellä työntekijöitä, ja sisäiset käytännöt joustavia, mutta kun toiminta kasvaa myös työhyvinvointiin tulee kiinnittää uudella tapaa huomiota. Halusimme löytää kipupisteemme ja vahvuutemme.”

Yhtenä selvitysvälineenä yritys on käyttänyt Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta. Se on työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnitteluun ja arviointiin. Kartoitukseen sisältyy sähköinen kysely, jossa käydään läpi hyvin toteutetun liikuntaohjelman yhdeksän osa-aluetta, jotka kattavat esimerkiksi työpaikan liikunnan aseman, johtamisen ja resursoinnin sekä työterveyshuoltoyhteistyön.

”Teimme selvityksen työsuojelutoimikunnan kanssa”, kertoo Laura. ”Kartoitus on kattava, joten käytimme siihen melko paljon aikaa. Muutamia tarkennuksia kysyimme johtoryhmältä. ”

Selvityksen tulokset vastasivat pitkälti Lauran ja muiden työsuojelutoimikunnan jäsenten odotuksia.

“Tiesimme jo entuudestaan, että meillä on aktiivinen porukka ja sisäinen viestintä toimii. Työntekijät järjestävät itse paljon liikunta-aktiviteetteja yhdessä. Liikunta-aktiviteettien ei aina tarvitse tulla johdolta, vaan meidän riveistämme löytyy paljon työntekijöitä, jotka haluavat vetää esimerkiksi joogaa tai juoksuharjoituksia muille. Työtiloissa pyrimme huolehtimaan, että työntekijöillä on mahdollisuus vaihtaa työpistettä ja työasentoa monipuolisesti istuma- ja seisomatyötä vaihdellen.”

Myös kehityskohtia löytyi. Tehtyjen selvitysten pohjalta aTalent Recruitingilla lähdettiin tekemään hankesuunnitelmaa, jossa nostettiin esille aktiivisen arjen toimintatavat ja miten työntekijöitä voi kannustaa siihen.

“Kartoituksessa tuli vastaan monta asiaa, joita emme itse olisi osanneet edes ajatella. Niiden pohjalta on ollut hyvä laatia suuntaviivoja jatkolle.”

Työntekijöiden hyvinvointi etusijalle

Me tiedämme mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme hyvin ja jaksaisimme niin töissä kuin vapaallakin olla parhaita versioita itsestämme. Miksi sitten emme aina toimi niin, että aidosti varmistaisimme hyvinvointimme ja jaksamisen? Tekosyitä on lukemattomia ja olemme mestareita selittelemään itsellemme, että miksi on haastavaa liikkua säännöllisesti, levätä riittävästi, syödä laadukkaasti ja olla läsnä läheisillemme.

Vastuu henkilökohtaisesta hyvinvoinnista on yksilöllä, mutta työnantaja voi tukea työntekijöitään huolehtimalla heidän fyysisestä kunnosta ja tasapainosta. Parhaimmillaan koko yrityskulttuuri tukee työyhteisön hyvinvointia, niin fyysistä kuin henkistä. Tuloksia saadaan aikaan ainoastaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Ei ole vippaskonsteja, ei ole oikoteitä. Yksilölle se merkitsee hyvinvointia tukevia rutiineja ja työyhteisölle sellaisen yrityskulttuurin luomista, jossa on sallittua asettaa työntekijöiden hyvinvointi etusijalle. Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee eri asioita, eikä kaikissa työpaikoissa toimi samat toimenpiteet. Siksi onkin tärkeää pysähtyä selvittämään, miten meidän työyhteisöllä menee.

Haastan kaikki työpaikat tekemään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen, jotta voimme selvittää teidän lähtötilanteen. Kartoituksen jälkeen laadimme yhdessä Olympiakomitean asiantuntijoitten kanssa suunnitelman jatkosta. 

Meillä on loistavia esimerkkejä siitä, miten olemme rakentaneet vaikuttavia henkilöstön hyvinvointiohjelmia. Tarinoiden, kampanjoiden ja inspiroivien puhujien kautta olemme saaneet mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka yleensä eivät ole olleet aktiivisesti mukana hyvinvointiin liittyvissä ohjelmissa. 

Vuoden 2018 Suomen Aktiivisin Työpaikka KiiltoCleanilla onnistuttiin, kun heillä muun muassa koulutettiin liikunta-aktivaattoreita, jotka arjessa kannustavat työkavereita liikkumaan. Reimalla vähennettiin pienillä teoilla 2 tuntia istumista jokaisesta työpäivästä. Castrén & Snellmanilla hyvinvointivalmennukset liitettiin heidän arvoihinsa – kipinä, vastuunkanto, arvonanto ja rohkeus. Oli upeaa huomata miten olympialuistelija Mika Poutalan puheenvuoro kipinästä, työn ilosta ja intohimosta herätti keskustelua siitä, mikä merkitys kipinällä on hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Vaikuttavuutta henkilöstön hyvinvointitekemiseen saadaan, kun valitaan selkeät tavoitteet toimenpiteille ja suunnitellaan, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Usein haasteena on, että tehdään paljon hyviä asioita, mutta punainen lanka puuttuu. Me voimme olla avuksi luomassa tarinaa, joka tukee jo olemassa olevia hyvinvointi toimenpiteitä sekä innostaa ja kannustaa arjen aktivointiin.

Olemme mielellämme avuksi ja varmistetaan yhdessä, että tieto hyvinvoinnin rakennuspalikoista näkyy tekoina joka päivä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuuteen pääsette mukaan painamalla tästä.

– Anu Helin, Suomen Olympiakomitea