Kategoria: Tarinat
”Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon”, sanoo viisikymppinen huippuvalmentaja
Monelle kuntoilijalle tuttu Inbody-testi sopii myös huippu-urheilijoille. Seinäjoen Peliveljien miesten salibandyn liigajoukkue tekee testit kahdesti vuodessa. Harjoittelun tulos näkyy tuloksissa.
Päävalmentaja Tommy Koponen pitää kehon koostumusta mittaavaa, Inbody-laitteella tehtävää testausta yhtenä keskeisimpänä urheilijoille tehtävänä testinä. Seinäjoen Peliveljet on hyödyntänyt Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (PLU) mittauspalvelua jo yli kymmenen vuotta.
– Teetämme Inbody-mittauksen liigajoukkueen pelaajille kahdesti vuodessa. Keväällä on alkumittaus, jossa uudetkin pelaajat saavat alkuarvot. Syksyllä ennen kauden alkua tehdään toinen mittaus, jolloin arvoja päästään vertaamaan. Lisäksi kauden aikana testataan tarpeen mukaan, Koponen kertoo.
Pelaajien arvoja peilataan Salibandyliiton antamiin suosituksiin alhaisista rasva-arvoista. Tärkeitä mittauksesta saatavia arvoja ovat myös lihasmassan määrä sekä lihastasapaino, kun verrataan puolieroja eli esimerkiksi kehon oikean ja vasemman jalan arvoja toisiinsa.
– Inbody-testistä hyötyvät eniten ne, jotka pystyvät vertailemaan uusimpia arvoja aikaisempiin. Harjoittelun tulos näkyy parempina arvoina, toteaa Koponen.
Liigapelaajille teetetään samat testit kuin maajoukkuepelaajille. Niitä ovat muun muassa lineaarista nopeutta sekä voimatasoa mittaavat testit.
Koposen mukaan testit eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Saaduilla tiedoilla urheilija ja valmentaja pystyvät kehittämään niitä urheilijan ominaisuuksia, jotka vaativat kohennusta.
Helppo ja nopea
Tommy Koponen teki tuttavauutta Inbody-mittauksiin jo 2000-luvun alussa kouluttautuessaan huippuvalmentajaksi Eerikkälän Urheiluopistolla. Siellä hän oli ensimmäistä kertaa mitattavana itsekin.
– Toissakesänä sain mittauksesta arvoja, joita halusin lähteä parantamaan. Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon. Olin makealakossa puolisen vuotta sekä lisäsin hyötyliikuntaa ja varsinkin aerobista liikuntaa. Arvot paranivat, joten tiedän nyt varmasti, miten viisikymppisenäkin on mahdollista päästä parempaa kuntoon, liikunnanopettajana päivätyötään tekevä Koponen kertoo.
Inbody-mittauksen etuina hän pitää sen teknistä helppoutta ja nopeutta. Mittauksessa seistään paikallaan noin minuutin ajan käsikahvoista kiinni pitäen.
Hän on myös tyytyväinen PLU:lta saatuun palveluun.
– PLU:n kanssa on ollut mielekästä toimia, koska olemme voineet tulla mittauksiin ennen joukkueen harjoituksia.
Teksti ja kuva: Kirsi Kuusisto
Kuinka Inbody toimii tavalliselle kuntoilijalle ja mitä muita testauspalveluita työyhteisöille on tarjolla? Siitä voit lukea lisää täältä.
Jaksaminen ja palautuminen nilkuttavat työssä, mikä avuksi?
Varhaiskasvatuksen yksiköissä työssä jaksamisen edistämiselle on selkeä tilaus ja tarve, tietää Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön on ottanut huomaansa Vape-niminen hanke, jossa on mukana neljä kaupunkia eli Mikkeli, Raisio, Keuruu ja Jyväskylä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimiva Likes.
Hankkeen lopputuloksena pitäisi olla ratkaisumalleja sekä kaupunkikohtaisia käytäntöjä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Jotain pitää tehdä
Keväällä mitattiin henkilöstön fyysisen kunnon lähtötasot kaikissa hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä. Mittauksiin osallistui 300 henkilöä.
Tekemistä riittää, sillä kehon kuntoindeksi oli huolestuttavalla tasolla 46 prosentilla osallistujista ja myös itsearvioitu uupumus oli mittauksiin osallistuneiden keskuudessa suurempi kuin vertailuaineistossa.
Mittaustulokset sekä mittausten yhteydessä henkilöstön raportoimat kokemukset työssä jaksamisen haasteista olivat linjassa keskenään.
Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjän Jyrki Saarelan mielestä liikunta on syytä ottaa osaksi työpaikkojen henkilöstöstrategioita, sillä johdon ja esihenkilöiden rooli hyvinvoinnin johtamisessa on keskeinen.
– Johdon tuki henkilöstölle, selkeät roolit ja kaikkien tiedossa olevat toimenpiteet luovat hyvän pohjan henkilöstön hyvinvoinnille, Saarela sanoo.
Valoisa uutinen on se, että Vape-hankkeessa johtamistoimien kehittäminen on osa kokonaisuutta.
Työkaluja löytyy
Mikä siis avuksi?
Työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa otettiin käyttöön Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, joka tehtiin syyskuussa.
Kunnat ja yksiköt kokoontuivat työpajoihin, joiden vetäjänä toimi henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura, joka on ollut koostamassa myös henkilöstöliikunnan barometria.
Työntekijän fyysisen kunnon positiivista kehitystä voidaan tukea monin tavoin. Tällaisia ovat esimerkiksi työmatkaliikkumisen mahdollisuudet, liikuntasetelit tai työyhteisön omat liikuntaryhmät. Lisäksi arjen aktivoimisella ja hyötyliikunnalla voidaan parantaa palautumista, kuten jaksamiselle äärimmäisen tärkeää laadukasta unta.
– Lisäämällä liikettä arkeen voidaan lisätä myös työyhteisöissä tärkeää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. Samalla varhaiskasvatusyksikön arki ja opetussuunnitelma voivat tuottaa liikunnallisuuden kautta väriä ja elämyksiä sekä lapsille että aikuisille, Jyrki Saarela sanoo.
Lue lisää hankkeesta: Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle (Vape)
Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen tarjoavat tukea työyhteisöliikunnan kartoitukseen Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoituksella. Lue lisää täältä.
Mikko ’Peltsi’ Peltola: Luonto haastaa ylittämään itsensä
Luonnossa pärjääminen on koukuttanut radiosta ja televisiosta tutun miehen tyystin. Samat opit sinnikkyydestä, sietämisestä ja kärsivällisyydestä pätevät myös ihan tavallisessa arjessa ja työelämässä.
Miltä tuntuu hiihtää seitsemän tuntia ja todeta, että maisema on täsmälleen samanlainen koko ajan? Muun muassa tällaisen kokemuksen äärellä oli Mikko ’Peltsi’ Peltola tehdessään Peltsin kova vuosi -ohjelmasarjaa.
200 kilometrin ja neljän päivän vaellushiihto Ivalosta Inarijärven poikki Nuorgamiin oli hänelle jälleen yksi muistutus siitä, että matka loppuu kulkemalla, kuitenkin.
Sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta se tosin vaati.
Pitkillä retkillä mielialat vaihtelevat laidasta laitaan, Peltola kertoo. Retkikavereita pitää sietää silloinkin, kun verensokeri on alhaalla ja väsymys armoton.
Monesta haasteesta selvinnyt liikkuja on huomannut, miten luonto tuottaa hänelle hyvää oloa ja nykyään sitä enemmän, mitä pidempi on luonnossa vietetty aika tai siellä kuljettu matka.
– Kun luonnossa pärjää hyvin, siihen jää koukkuun. Se kasvattaa tekemään pidempiä juttuja ja kehittymään.
Peltolan mielestä luonto on hauska haastaja. Luonnossa kaikki on epävarmaa, arveluttavaa ja jännittävää. Sää voi heitellä laidasta laitaan ja olosuhteet muuttua yhtäkkiä.
Luonnossa selviäminen opettaa sietämään kaikenlaista, Peltola miettii. Elämisen standardit eivät aina ole niin hienoja, puhtoisia ja turvallisia. Pitää oppia hyväksymään muutoksia. Luonto kasvattaa kärsivällisyyttä, sillä siellä juuri mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Jos luonnossa liikkuminen tuntuu vielä vieraalta ajatukselta, Peltola kehottaa aloittamaan pikkuhiljaa. Ensimmäiset reissut voivat olla hyvinkin lyhyitä.
Mikko ’Peltsi’ Peltola on suomalainen juontaja ja toimittaja. Hän on innokas kalamies, Lapin matkaaja ja luonnossa liikkuja. Peltsin kova vuosi -ohjelmasarjassa hän haastoi itsensä äärirajoille kuudessa suorituksessa: merimelonnassa, polkujuoksussa, hiihtovaelluksella, maastopyöräilyssä, juhannustriathlonissa sekä kantin kestävyys -tehtävissä.
Peltolan webinaariluento ”Luonto haastaa ylittämään itsensä” on vuorossa 30.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.
Jarmo Liukkonen: Mieti tarkkaan, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua
Otetaanpa televisiosta tuttu esimerkki: Maratoonari tai 50 kilometrin hiihtäjä ylittää maaliviivan ja romahtaa lähes tajuttomana maahan. Mitä tapahtui? Loppuivatko urheilijan voimat juuri sillä sekunnin sadasosalla?
Maaliviivailmiö on oiva esimerkki siitä, mikä on mielen voima. Kun mieli antaa periksi, voimatkin loppuvat.
Esimerkillä liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jarmo Liukkonen herättelee miettimään, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua.
Mietitkö ongelmia vai etsitkö ratkaisuja? Sillä on iso merkitys.
Syyt taustalla ovat puhdasta fysiologiaa. Positiivinen ja ratkaisukeskeinen ajattelu laskee verenpainetta, nostaa mielihyvähormonien tasoa ja johtaa mörköjen näkemisen sijaan pohtimaan, mitä voit itse tehdä.
Uhkaan virittäytyminen sen sijaan aktivoi sympaattista hermostoa ja kerryttää fyysisiä vaivoja. Se johtaa toimintaan, joka ei vie eteenpäin.
Näkeekö nuori urheilija itsensä tulevissa olympialaisissa vai ajatteleeko hän, ettei suomalainen voi tässä lajissa pärjätä ikinä? Sama malli pätee meihin kaikkiin.
Hyvinvoiva ihminen liikkuu ja liikkuva ihminen voi hyvin ja jaksaa muutenkin pitää huolta itsestään.
Rakkaudesta työtään tekevä voi paremmin kuin pelkästään rahasta tekevä. Tyydyttävä työ täyttää ihmisen itsemääräämisteoriaan kuuluvat perustarpeet, joita ovat kyvykkyyden kokeminen, omaehtoisuus ja koettu yhteenkuuluvuus.
Onko työssäsi hyvinvointia tukevia elementtejä? Tukeeko organisaation johto näitä? Onko heikosti mennyt suoritus epäonnistuminen vai oppimiskokemus? Mikä meni hyvin ja miten näitä onnistumisen elementtejä voi tukea jatkossakin? Mikä meni huonosti ja miten jatkossa voi toimia toisin?
– Meni hyvin tai huonosti, se on aina oppimiskokemus eli onnistuminen, Liukkonen sanoo.
Jarmo Liukkonen on Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan emeritusprofessori ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti. Hän on väitellyt liikuntatieteiden tohtoriksi liikuntapsykologiasta vuonna 1998, toiminut psykologisen valmennuksen asiantuntijana yli kymmenessä Suomen urheilumaajoukkueessa sekä työelämän ja johtamisen konsulttina. Liukkonen on tuottanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja kirjoja, joista viimeisimmät ovat Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja (2017) ja Kuka hallitsee mieltäsi? Mielikuvien hyödyntämisen kirja (2020).
Jarmo Liukkosen webinaariluento ”Mieti tarkkaan, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua – psykologiset taidot hyvinvoinnin edistäjänä” on vuorossa 16.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.
Marjo Matikainen-Kallström: Liikunta on täynnä mahdollisuuksia
Liikkuja ja liikuntaa aloittava tarvitsee sekä kannustusta että jarruttelua.
Mitä kaikkea liikunta onkaan tuonut Marjo Matikainen-Kallströmin elämään?
Keskittymiskykyä, päättäväisyyttä, verkostoja. Hyvinvointia ja jaksamista.
Matikainen-Kallström miettii, miten liikunnallinen tausta on opettanut häntä tunnistamaan kehon toimintaa ja omia tuntemuksiaan, liittyipä se sitten itse liikkumiseen ja sen vaikutuksiin, tai vaikkapa lepoon, syömiseen tai henkiseen hyvinvointiin.
Vähän liikkuvat mutta liikuntakipinän herättämät tarvitsevat hänen mielestään kanssakulkijan, jottei innostus lähde lapasesta.
– Helposti mennään nollasta sataan, kun päätetään ruveta liikkumaan. Otetaan valtavia tavoitteita, nykyisin yrityksiä valmentava entinen huippu-urheilija tunnistaa.
– Sen sijaan pitää asettaa pieniä tavoitteita, kiertää vaikka talo. Tolkku jää helposti pois, jos kukaan ei jarruttele, hän sanoo ja peräänkuuluttaa sopivassa suhteessa sekä kannustusta että jarruttelua.
Olipa sitten aktiiviliikkuja tai tuleva aktiiviliikkuja, elämäntilanne pitää ottaa huomioon. Jos työ tai muu elämä kasaa kovaa kuormaa, pitää miettiä, mikä on siinä tilanteessa järkevä liikunnan määrä. Stressin tuomassa paineessa ihminen tarvitsee enemmän huoltavaa liikkumista kuin maratonia, Matikainen-Kallström havainnollistaa.
Mitä levon merkitykseen tulee, Matikainen-Kallströmin mieleen on omalta aktiiviurheiluajalta jäänyt hiihtäjälegenda Juha Miedon viisaus:
– Kuunnellaan, kun kunto nousee.
Marjo Matikainen-Kallström on hiihdon olympiavoittaja ja 13-kertainen arvokisamitalisti. SM-mitaleja hänellä on hiihdon lisäksi yleisurheilusta, triatlonista, tunturisuunnistuksesta ja erävaelluksesta. Hän on työskennellyt monipuolisissa työtehtävissä teollisuudesta Euroopan parlamenttiin ja eduskuntaan. Nykyisin hän toimii hallitusammattilaisena ja sertifioituna business coachina.
Matikainen-Kallströmin webinaariluento ”Liikunta on täynnä mahdollisuuksia” on vuorossa 2.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.
Pienia muutoksia, isoja terveyshyötyjä – Punkalaitumella rohkaistaan työikäisiä elämäntapamuutokseen
Punkalaitumella halutaan edistää työikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tätä lähdettiin toteuttamaan hankkeella, jossa omien elintapojensa parantamisesta kiinnostuneet työikäiset saivat vinkkejä, apua ja ryhmätukea muutoksen käynnistämiseen.
Kunnassa käynnistettiin vuoden 2021 alkupuolella Terveyttä työikäisille -hanke, jonka tavoitteena oli lisätä vähän liikkuvien työikäisten liikkumista sekä saada heidät miettimään omaa terveyttään kokonaisuutena ja sen edistämistä.
Yhtenä hankkeen toimenpiteenä perustettiin Puhti-ryhmä, johon otettiin mukaan 15 työelämässä mukana olevaa henkilöä.
Heitä kiinnosti omien elintapojen pohtiminen sekä toimintatapojen ja rutiinien kehittäminen. Jokainen osallistuja asetti itselleen oman tavoitteen jollakin hyvinvoinnin osa-alueella. Hanke antoi työkaluja tavoitteiden pääsemiseen.
Mittauksia, tietoiskuja ja ryhmävoimaa
Puhti-ryhmäläisille oli suunniteltu monipuolista toimintaa: mittauksia, luentoja, liikuntaa, eri teemaisia kokoontumisia ja ennen kaikkea vertaistukea ja sosiaalista toimintaa.
– Mittausten ja hyvinvointiluentojen toteuttamisesta otin yhteyttä Hämeen Liikuntaan ja Urheiluun, kertoo Punkalaitumen hyvinvointiohjaaja Ella Liimatainen.
– Heidän kanssaan sovittiin, että ryhmäläisille tehdään InBody-kehonkoostumusmittaukset hankkeen alussa ja toistamiseen sen loppupuolella sekä elintapaluentoja.
Puhti-ryhmäläisille toteutettiin kehonkoostumusmittaukset InBody-laitteella, joka onkin oiva apuväline ravintotottumusten, terveysliikunnan, painonhallinnan ja muiden elämäntapamuutosten motivointiin ja seurantaan. Tuloksista jokainen saa selkeän raportin oman kehon tilasta ja lisäksi raportin tulkintaa käytiin läpi yhteisellä luennolla.
– Palauteluennolla voidaan tarkemmin ohjeistaa, mihin kunkin on hyvä kiinnittää huomiota omissa tuloksissaan ja millaisin toimenpitein pääsee eteenpäin, kertoo HLU:n aikuis- ja terveysliikunnan asiantuntija Kaisa Björn.
Loppumittauksesta kukin sai vastaavan raportin. Tuloksia vertaamalla saattaa helposti havainnoida, millaisia muutoksia kehossa on mittausten välillä tapahtunut. Vaaka kertoo painon muutoksen, mutta InBodyllä pääsee pintaa syvemmälle oman kehon muutoksiin.
– Omien elintapojen muutokset voivat näkyä esimerkiksi lihas- ja rasvapitoisuuksien muutoksina, vaikka kokonaispaino pysyisi samana, jatkaa Björn.
HLU toteutti ryhmälle lisäksi hyvinvointiluentoja. Aiheina olivat ravitsemus, uni ja liikkuminen. Näiden aiheiden myötä ryhmä sai kattavan tietopaketin oman hyvinvoinnin edistämiseen ja paljon vinkkejä, joista kukin voi poimia itselle sopivimmat.
Pienilläkin elintapojen muutoksella saa jo nimittäin aikaan isoja terveyshyötyjä, vaikka aina niitä ei arjen kiireessä tule huomanneeksi. Pienillä muutoksilla pääsee lisäksi helpommin liikkeelle, kuin täydellisellä muutoksella.
Yhteistä liikkumista ryhmällä olivat viikoittaiset aamulenkit, joille lähdettiin kello 7.30. Näille kukin osallistui omien aikataulujensa salliessa. Yhteinen, kalenteriin kirjattu aamukävely porukalla motivoi monesti paremmin liikkeelle kuin yksin lähteminen.
Yhteisiä kohtaamisia järjestettiin myös iltaisin, jolloin kokoonnuttiin erilaisten hyvinvoinnin teemojen merkeissä. Yhdellä kertaa perehdyttiin liikkuvuuteen, toisella taas perusvoiman kehittämiseen. Ryhmä teki myös lajikokeiluja ja tutustui porukalla muun muassa avantouintiin.
Nähdäänkö syksyllä?
Maksuttomaan ryhmään ilmoittautuneista iso osa pysyi mukana koko matkan. Aina ei ehtinyt mukaan, mutta seuraavalla viikolla taas paremmin.
– Tällaisesta ryhmästä oli iso apu, sen mukana ja innostamana alkaa tarkastella omaa hyvinvointia ja tehdä muutoksia omaan arkeen, totesi Ella Liimatainen.
– Alkujaankin tarkoitus oli saada ihmiset itse innostumaan omasta terveydestään, lisäämään liikkumista ja arvioida omia ruokailutottumuksia ja levon määrää.
Ryhmän toiminta päättyi ennen kesää. Uteliaana Liimatainen odottelee syksyn liikuntaryhmien käynnistymistä ja sitä, moniko Puhti-ryhmäläisistä innostuu jatkamaan liikkumista.
Lue lisää, miten Buusti360 voi tukea elämäntapamuutoksia sinunkin työpaikallasi.
”Työterveyshuoltomme on kehunut henkilöstöämme erittäin hyväkuntoiseksi porukaksi”
Bassadone Automotive Nordic Oy:ssä liikunnalla on iso osuus työyhteisössä. Yrityksessä halutaan, että henkilöstö pysyy kunnossa kaiken aikaa, ja että työntekijät ovat motivoituneita, virkeitä ja viihtyvät hyvin työssään.
Bassadone välittää henkilöstöstään. Jokainen työntekijä on tärkeä ja se näkyy heidän työhyvinvoinnistaan huolehtimisena.
– Olemme tukeneet henkilöstön hyvinvointia jo pitkään, mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana olemme alkaneet satsata siihen entistä enemmän, kertoo Bassadonen henkilöstöjohtaja Essi Ketopaikka.
Viikoittain järjestettävät ohjatut liikuntaryhmät ja taukojumpat vetävät parhaimmillaan mukaan noin 50 työntekijää.
– Myös työterveyshuoltomme on kehunut henkilöstöämme erittäin hyväkuntoiseksi porukaksi, ja kyllähän sen huomaa, kun yli 50 työntekijää treenaa kovaa joka viikko.
Bassadone tarjoaa työntekijöille myös kattavat työterveyspalvelut ja ePassin, jolla he saavat käyttöönsä 400 euroa omavastuutonta rahaa liikuntaan ja omaan hyvinvointiin.
Lisäksi yritys järjestää työhyvinvointipäiviä työpaikalla tai urheilukeskuksissa. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus päästä esimerkiksi InBody-kehonkoostumusmittauksiin sekä ravitsemusterapeutin luennolle.
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aikuisliikunnan asiantuntija Katja Arpalon mukaan yritys tarjoaa ympäristön, jossa kannustetaan henkilöstöä liikuntaan ja liikkumiseen.
Essi Ketopaikasta on ollut ilo huomata, että työntekijät arvostavat satsausta heidän työhyvinvointinsa eteen.
– Se näkyy henkilöstökyselymme tuloksissa, olemmehan me Great Place to Work ja yksi Suomen parhaista työpaikoista, hän sanoo.
Bassadonelle myönnettiin Suomessa ensimmäisenä autoalan yrityksenä Great Place to Work -sertifiointi syksyllä 2020. Saman tittelin se sain myös vuonna 2021. Lisäksi Bassadonen yhtiöryhmä on tunnustettu Suomen 15. parhaaksi työpaikaksi keskisuurten yritysten kategoriassa.
Tunnustus kertoo Bassadonen loistavasta työntekijäkokemuksesta sekä siitä, että Bassadonella ollaan ylpeitä tekemisistään.
Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.
Liikkuvan työelämän uusissa suosituksissa on kolme tasoa – millä tasolla sinun työyhteisösi on?
Uudet liikkuvan työelämän suositukset auttavat työnantajaa suunnittelemaan satsauksiaan henkilöstöliikuntaan.
Henkilöstöliikunnan barometrin pohjalta on tehty työnantajille suunnatut liikkuvan työelämän suositukset.
Kolmiportaiset suositukset auttavat työnantajaa suunnittelemaan, kuinka paljon organisaatio haluaa satsata henkilöstöliikuntaan.
Suositusten ensimmäinen taso on hyvä perustaso, joka aktivoi henkilöstöä käyttämään liikuntapalveluja. Liikunta kuuluu henkilöstöetuihin, minkä ohella tarjolla on liikuntaan aktivoivia tiloja ja välineitä. Lisäksi palveluista viestitään henkilöstölle. Työnantajalle ratkaisut ovat selkeitä ja usein helposti toteutettavissa. Etätyö ja työn luonne kannattaa huomioida ratkaisuissa.
Tasolla 2 liikunta kuuluu myös työpäivän lomaan, ja liikunnallisilla teoilla ja tauoilla tuetaan palautumista, vireystilaa ja jaksamista. Ratkaisuilla parannetaan henkilöstön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on, että yhä useampi osallistuisi liikuntatarjontaan. Tasolla 2 on tärkeää, että henkilöstöliikunnasta laaditaan suunnitelma.
Tasolla 3 liikunta kuuluu strategiaan.
Kun liikunta on mukana strategiassa, se lisää organisaation aineetonta pääomaa. Tämä tarkoittaa, että yhteisöllisyys, ilmapiiri ja tuottavuus lisääntyvät ja työnantajakuva paranee. Tällöin saavutetaan liikunnan tuomien henkilökohtaisten työkyky-, terveys- ja hyvinvointihyötyjen lisäksi työyhteisöhyötyjä.
Tasolla 3 työhyvinvointia johdetaan, mikä tarkoittaa sitä, että johtaminen on ihmislähtöistä, henkilöstöä osallistetaan johtajavetoisuuden sijaan, esihenkilöitä valmennetaan ja työhyvinvoinnin edistäminen on suunnitelmallista. Johtamisen tyylillä on yhteys siihen, kuinka paljon henkilöstöliikuntaa tarjotaan ja kuinka aktiivisesti työntekijät siihen osallistuvat.
Lue lisää: https://liikkuvatyoelama.fi/liikkuvan-tyoelaman-suositukset/
Oman työyhteisösi henkilöstöliikunnan tilan voit selvittää SAT-kartoituksella, hyödynnä nyt kampanjamme! (klikkaa tästä tai kuvaa ja pääset osallistumaan)
Uusi henkilöstöliikunnan barometri julkaistaan ensi viikolla – vastaako työpaikkasi henkilöstöliikunta tuoreinta tutkimustietoa?
Uusi barometri päivittää tähän päivään ja tuoreimpien tutkimustietojen valoon tiedon siitä, millaista henkilöstöliikunta parhaimmillaan on.
Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura (kuvassa) sanoo, että perusasiat ovat henkilöstöliikunnan maailmassa pysyneet ennallaan: yleisin tapa kannustaa työntekijöitä liikkumaan on tarjota rahallista tukea.
Muitakin keinoja on, mutta vähemmän. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi erilainen yhteisöllinen toiminta, kuten liikuntakerhot ja -seurat.
Taloudellinen tuki on yleensä erilaisia liikuntaseteleitä tai työntekijöiden käyttöön tarjottuja mobiilijärjestelmiä, joilla liikkumistaan voi seurata ja kehittää.
– Yleensä tuki ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin vaan mahdollisuuksiin, Aura kiteyttää.
Rahan lisäksi työntekijöitä kannustavat työpaikalla järjestettävät liikuntakampanjat, työyhteisön yhteinen liikunta kuten kävelykokoukset, työnantajan tarjoamat mielekkäät liikuntamuodot, aktiivisuutta edistävät olosuhteet, kuten pukuhuoneet ja pesutilat sekä työsuhdepyörä.
Hajontaa on, mutta yleensä liikkumista tuetaan jotenkin
Työnantajan koko vaikuttaa monesti siihen, miten se toimii liikuntaan kannustaessaan, Ossi Aura sanoo. Pienillä työpaikoilla on yleensä vähän omia tai itse järjestettyjä liikunnan olosuhteita, jotka taas ovat yleisempiä isoilla työpaikoilla.
Toimialojen välillä on sen sijaan vain pieniä eroja.
Julkinen sektori toimii henkilöstön liikuttamisessa Auran arvion mukaan keskivertoa perusteellisemmin.
Kaiken kaikkiaan Suomen työpaikoissa on hajontaa tosi kehnoista kerrassaan loistaviin. Mutta:
– Tosi vähän on työpaikkoja, joissa liikkumista ei tuettaisi lainkaan, Aura sanoo.
Henkilöstöliikunnan barometria on tehty jo parikymmentä vuotta. Nyt siihen vastasi 400 tahoa, joka on aiempaa enemmän. Isompi aineisto tekee tiedosta entistäkin luotettavampaa.
Lisääkin voisi liikkua
Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämän barometrin mukaan työntekijät ovat valmiita lisäämään liikuntaa, jos työnantaja tukee sitä enemmän. Tätä mieltä oli neljä viidestä barometrin kyselyyn vastanneesta palkansaajasta.
Potentiaalisia liikunnan lisääjiä oli melko tasaisesti tutkimuksen kaikissa vastaajaryhmissä riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ammattiasemasta.
Vastaajista joka neljäs ajattelee, että liikunta ja terveelliset elämäntavat voisivat näkyä myös palkkauksessa ja palkitsemisessa.
Työntekijöiden arviot omasta työkyvystään ovat selvästi paremmat niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöliikuntaa tuetaan verrattuna työpaikkoihin, jotka eivät liikuntaa tue.
Barometri julkaistaan yleisölle Etukeno-verkkotapahtumassa ti 24.5. klo 10 otsikolla Henkilöstön hyvinvointi on rahaa https://liikkuvaaikuinen.fi/ajankohtaista/henkiloston-hyvinvointi-on-rahaa/
Mitä barometri kertoo työnantajien näkökulmasta? Siitä voit lukea lisää seuraavasta blogista!
Kampanja innostaa ja kannustaa – lue, millaisella helpolla keinolla liikkumisen määrä moninkertaistui
Keski-Pohjanmaan Liikunnan aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinoja räätälöi Halpahallin väelle paketin, jossa liikkuminen palkitsee.
Nykyisellä yhteistyökuviolla on historiansa. Kun parikymmentä vuotta kestänyt hiihtokampanja loppui, Halpahalli toivoi yhteistyön jatkuvan. Siksipä Satu Heinoja tarttui tuumasta toimeen ja räätälöi kuntokampanjan.
Nyt on menossa jo viides Kunnolla kesään -kampanja, ja liikkumisen määrä on kasvanut koko ajan.
Alkuunsa kampanja kesti huhti- ja toukokuun, mutta sehän ei aktiiviselle osallistujajoukolle riittänyt. Nyt suorituksia voi kerätä maaliskuun alusta toukokuun loppuun.
Väliin sattui myös pari koronavuotta lomautuksineen ja lyhennettyine työaikoineen. Hiipuiko into liikkua, kun muu elämä kävi meille kaikille normaalia rankemmaksi?
– Ei, vaan päinvastoin, Heinoja sanoo.
– Korona vaikutti niin, että se vain lisäsi suorituksia.
Jokainen suoritus ratkaisee
Kampanjassa lasketaan suorituksia. Kukin osallistuja voi kirjata niitä yhden päivässä, joten maksimimäärä kolmessa kuukaudessa on 92 suoritusta.
Tähänkin pääsee moni työntekijä, Heinoja iloitsee. Viime vuonna maksimimäärän sai kokoon 45 henkilöä.
Kirjaamiseen kelpaavien lajien lista on kattava ja pitää sisällään myös arki- ja hyötyliikunnan. Tavoitteena on, että toimeliaisuutta kertyisi päivässä vähintään puoli tuntia. Määrä voi koostua pätkistäkin, kuten vaikkapa siitä, että pyöräilee töihin vartin ja kotiin toisen samanmoisen.
Viiden vuoden aikana kirjattujen suoritusten määrä on moninkertaistunut. Heinoja arvioi, ettei se johdu pelkästään kirjaamisten lisääntymisestä, vaan nimenomaan liikkumisen lisääntymisestä.
– Innokkaita liikkujia ja uusiakin ihmisiä nousee listalle joka vuosi, hän kehuu.
Halpahallilla on henkilökuntaa 47 yksikössään yhteensä noin 1300. Lähes jokainen yksikkö on jo innostunut osallistumaan. Yksiköissä moottoreina toimivat liikunta-aktivaattorit.
Yksi Heinojan nostamista onnistumistarinoista onkin pitkälti yhden innokkaan liikunta-aktivaattorin ansiota: viime vuonna eräs yksikkö kohensi tasoaan moninkertaisesti ja nousi häntäpäästä kolmen parhaan joukkoon.
Palkinnot buustaavat
Hyvän olon lisäksi kampanjan kannustimena on erilaisia palkintoja. Liikunnan aluejärjestöt eli henkilöstöliikunnan asiantuntijat järjestävät testauspäivän yksikölle, joka on kirjannut eniten suorituksia suhteessa henkilöstömääräänsä.
Halpahalli palkitsee jokaisen kampanjaan osallistuvan työntekijänsä pienellä kannustinpalkinnolla sekä vuosittain eniten suorituksia keränneet.
Lisäksi puolet maksimisuoritusmäärästä keränneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on tyky-seteleitä.
Satu Heinoja kertoo, että liikkumisinnon ohessa on kasvanut yhteisöllisyys. Kampanja on lisännyt työyhteisöjen yhteistä tekemistä.
– Sitä ei aluksi ymmärrettykään, että sillä on myös tällainen ulottuvuus.
Heinoja on toteuttanut samantapaista kampanjaa muillekin työyhteisöille ja kertoo, että idea on monistettavissa ja räätälöitävissä.
Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.
