Kategoria: Tarinat

Kumura Oy:lle Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti

Kumura Oy on vastaanottanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Se on osoitus yrityksen sitoutumisesta työntekijöidensä hyvinvointiin ja liikunnan integroimiseen työpäivään. Kumura on mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liikkeelle työkyvyn puolesta -hankkeessa, jossa tehdyn selvityksen perusteella sertifikaatti myönnettiin. Työarkeen sisällytetyn liikunnan lisäksi Kumura tarjoaa työntekijöilleen myös virkistysetua.

Pienikin liike edistää tervettä työelämää

Kumuralaisten työntekijäkokemuksesta vastaava Merja Galler kertoo, kuinka Kumura kannustaa henkilöstöään lisäämään liikettä päivittäiseen työarkeen: ”Rohkaisemme työntekijöitämme pitämään päivittäin vähintään pieniä, virkistäviä mikrotaukoja. Näiden taukojen aikana voi tehdä yksinkertaisia liikkeitä, kuten hartioita pyörittelyä tai nousta tuolista verryttelemään jalkoja. Tämä ei ainoastaan piristä kehoa, vaan auttaa myös parantamaan keskittymistä ja yleistä työhyvinvointia”, Merja selventää.

”Tahdomme, että kumuralaisilla on energiaa myös työpäivien jälkeen. Kehon ja mielen lepohetket päivän aikana tukevat tätä tavoitetta.”

Liikunta työpaikalla lisää myös yhteisöllisyyttä

Yhteisöllisyys ja liikunta ovat Kumuralla tiiviisti kietoutuneet toisiinsa. Yritys muun muassa järjestää yhteisiä taukojumppahetkiä muutaman kerran kuukaudessa. ”Nämä taukojumppahetket eivät ole vain liikunnallisia hetkiä, vaan ne tuovat meidät yhteen ja vahvistavat työilmapiiriämme”, Merja huomauttaa. ”Niiden järjestäminen käynnistyi työntekijöiden omasta aktiivisuudesta, ja jokaisessa jumppahetkessä on ollut useampi henkilö paikalla.”

Kumuralla on sovittu, että henkilöstön viikkokatsauksien aikana voi käydä kävelyllä ja tietoa jaetaan siellä mahdollisuuksien mukaan niin, ettei näyttöä ole tarpeen katsoa. ”Tämä osoittaa, että pienetkin toimenpiteet voivat tuoda suuria hyötyjä työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Olemme iloisia siitä, että voimme tarjota tällaisen ympäristön Kumuran työntekijöille”, Merja päättää.

Voit tutustua tarkemmin Kumuraan työpaikkana yrityksen Meille töihin -sivulla.

Suomen Aktiivisin Työpaikka-kilpailu on kilpailu, jossa voi vain voittaa. Kilpailussa käytetään työkaluna Suomen Aktiivisin Työpaikka-kartoitusta, joka on tehokas ja toimiva työkalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kartoituksen tulosraportti ja kehitysideat käydään läpi Buusti360- asiantuntijan kanssa palautetapaamisessa. Voit lukea lisää SAT-kartoituksesta Suomen Aktiivisin Työpaikka -nettisivuilta täältä.  

Lisätietoja kartoituksesta ja Buusti360-yhteistyöstä voit kysyä myös alueesi Buusti360-vastaavalta. SAT-kartoituksen lisäksi Buusti360-palvelut tarjoavat erilaisia palveluja työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan tukemiseksi ja parantamiseksi. Oman alueesi Buusti360-vastaavan yhteystiedot löydät sivuiltamme. 

Pieni kyläkoulu Toivakasta sai hyvät pisteet Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksessa

Kankaisten kyläkoulu on yksi vuoden alussa Keski-Suomen Liikunta ry:n toimesta käynnistyneen Liikunnalliset työyhteisöt -hankeen työyhteisöistä. Hankkeessa tuotetaan varhaiskasvatuksen tai koulun työyhteisölle työyhteisöliikunnan kehittämisen prosessi, johon kuuluu kolme toimenpidettä: Suomen Aktiivisin työpaikka  -kartoitus, Uusi normipäivä -työpaja sekä yksi tai kaksi Luontotyöpäivää.

Kankaisten kyläkoulu on pieni yksikkö, jossa koulun ja päiväkodin henkilöstöä on alle kymmenen henkeä. Monet asiat työhyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudessa ohjautuvat kunnan henkilöstön yleisestä työhyvinvoinnin suunnitelmasta. Kyläkoulun sijaitessa 17 km päässä kuntakeskuksesta osaa henkilöstön liikuntaetuuksista, kuten esimerkiksi avoimia kuntosalivuoroja tai peliryhmiä, ei käytännössä pysty hyödyntämään.

Koulu ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti ovat toimintakulttuuriltaan jo valmiiksi aktiivisia ja ulkoliikuntaan suuntautuvia jo olosuhteidenkin vuoksikin, koska koululla ei ole sisäliikuntatilaa. Kyläkoulussa vähän yli puolet oppilaista ovat kuljetusoppilaita ja suurin osa henkilökunnasta tulee pidemmästä matkasta. Näin työmatkaliikkuminen lihasvoimin ei ole kaikille mahdollista. Niinpä koulussa panostetaan koulu- tai päiväkotipäivän toiminnallisuuteen ja samalla myös opettajat ja ohjaajat hyötyvät oman arkensa aktivoitumisesta.

”Vaikka SAT – kartoitus ei ole suunniteltu ensisijaisesti ihan pieniä työyhteisöjä ajattelen, päästiin sen pohjalta kuitenkin hyviin keskusteluihin. Pohdittiin mitkä asiat omassa toimintaympäristössä ovat vahvuuksia ja miten jopa työyhteisö voisi toimia suunnan näyttäjänä ja omalla esimerkillään innostaa myös kunnan muita kunnan yksiköitä aktiiviseen oman työhyvinvoinnin lisäämiseen, arkea aktivoimalla ja näin liikettä lisäämällä”, sanoo Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä ja hankevastaava Jyrki Saarela.

Yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta koko yhteisö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa todella paljon yksikön toimintatapoihin ja malleihin. Yhdessä voidaan nopeasti ja joustavasti sopia monista arkea elävöittävistä jutuista, mikä ei välttämättä ole ihan yhtä vaivatonta isommissa yksiöissä. Kyläkoulun väen loppulausunto kuuluukin näin: “Pienetkin askeleet ovat tärkeitä. Oppilaat touhuavat esim. majametsässä tai pyöräilevät yhteisillä välituntipyörillä. Aikuisetkin voivat lisätä liikettä vaikkapa pitämällä venyttelykokouksia tai rohkaistumalla työmatkapyöräilyyn myös talvikeleillä.”

Teksti: Jyrki Saarela

Kuva: Päivi Minkkinen

”Lyhyistä pyrähdyksistä ja tiukoista kuureista kohti pysyviä, hyväksi todettuja rutiineja”

Joustavaa ja merkityksellistä elämää hyvinvointivalmennuksesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (myöhemmin PHHYKY) Buusti 360-työhyvinvointivalmentaja Helena Kämäräisen asiakasryhmä koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Tärkeimmät kuormitustekijät ovat jatkuva muutos, työntekijäpula, korona sekä vaativa ja kuormittava työ. Hyvinvointivalmennuksissa pureudutaan pohtimaan kokonaisvaltaisesti liikkumista, syömistä sekä palautumista ja nukkumista edistäviä tekijöitä.

PHHYKY:n hyvinvointivalmennukset pohjautuvat arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen lähestymistapaan, jota käytetään työkaluna liikunnan ja terveyden edistämisessä esimerkiksi kuntien liikuntaneuvonnassa. Menetelmä pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisteoriaan (HOT, engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT).

Arvot pohjana hyvinvoinnille

Yksilö- sekä ryhmävalmennuksissa pysähdytään tarkastelemaan senhetkistä tilannetta sekä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. ”Suurin osa asiakkaistani kaipaa valmennuksiin tullessa keinoja parempaan palautumiseen, säännöllisyyttä ja monipuolisuutta syömiseen, vinkkejä aktiiviseen arkeen sekä kipinää ja pysyvyyttä liikkumiseen.”, kertoo Kämäräinen.

Jotta edellisiin voidaan aidosti vaikuttaa, lähtökohtana valmennuksissa toimivat omat arvot sekä näkemys merkityksellisestä elämästä. Kun tavoitteet ja toiminta arjessa pohjautuu arvoihin, elintapamuutos rakentuu vankalle pohjalle, ja kestää muun muassa mielenalan vaihtelut. Valmentajana tärkein tehtävä on kannustaa ja tukea sekä auttaa oivaltamaan, ei niinkään tarjota valmiita ratkaisumuotteja.

Este vai hidaste?

Usein asiakaskohtaamisissa nousevat esille aiemmat epäonnistuneet yritykset, lyhyet dieetit ja sosiaalisen median värittämät uskomukset. Luottamusta omaan pystyvyyteen lähdetään rakentamaan kartoittamalla lähtötilanne, aiemmista kokemuksista oppimalla sekä lisäämällä joustavuutta ajatusmaailmaan erilaisten harjoitusten avulla. Valmennuksissa painotetaan asioita, joihin itse pystymme vaikuttamaan.

Kämäräinen kertoo onnistumisen takana olevan usein kaksi tekijää: joustava mieli ja muutosprosessin hyväksyminen. ”Jos asennoituminen on ehdoton ja jäykkä, toiminta voi tyssätä ensimmäisiin esteisiin matkan varrella. Joustava mieli sen sijaan ymmärtää tilanteen ja voimme etsiä keinon etenemiseen haasteesta huolimatta. Itselleen tulee olla armollinen. Harvoin puhumme yhtä ankarasti läheisimmille, kuin puhumme itsellemme”, hän täydentää.

Pysyviä ratkaisuja

Jaksamisen kanssa haasteita kokevan työntekijän kanssa keskitytään useimmiten ensimmäisenä unen määrään, laatuun sekä arjen palautumista edistäviin tekoihin. Avaintekijöitä ovat realistinen tavoite sekä sopivat keinot vireystilan kohentamiseen.

Realistisuus tarkoittaa asioita, joita on mahdollista tehdä heti tänään. Mikäli tavoitteeseensa ei pääse, vika on tyypillisesti epärealistisessa tavoitteessa. Esimerkki pienestä hyvinvointiteosta voi olla nukkumaan meneminen 15 minuuttia normaalia aikaisemmin tai iltasometuksen korvaaminen esimerkiksi kirjan lukemisella. Vireystilaan voidaan vaikuttaa positiivisesti pyrkimällä lisäämään esimerkiksi yöunta, taukoja työpäivään tai välipaloja iltapäiviin. Asioiden lisääminen on yleensä helpompaa, kuin tiukka rajoittaminen ja kieltäminen.

Pohdinnan kautta ratkaisuun

PHHYKY:n työntekijöille järjestettiin yksilövalmennuksien lisäksi ryhmävalmennuksia. Ryhmävalmennus koostui useista luento- ja lajikokeilukerroista. Ryhmäläisiltä kysyttiin parhaita oppeja sekä palautetta viimeisellä valmennuskerralla:

”Ymmärsin konkreettisesti (Firtsbeat-mittauksen avulla) ja kokemuksellisesti heikon palautumiseni. Aloin kiinnittää siihen huomiota, ja huolehdin meneväni akoissa nukkumaan. Kuuntelen kehoani ja jaksamistani nyt paremmin kuin ennen. Hahmotan myös aiempaa paremmin, kuinka pienin askelin liikuntakuormitusta täytyy lisätä, ettei mene överiksi.”
Buusti360 – ryhmävalmennuksen asiakas

”Mielestäni valmennuksien parasta antia ovat olleet oivallukset. Osallistujat oppivat tunnistamaan mistä kannattaa lähteä liikkeelle, mitä asioita ja kuinka paljon niitä yritetään kerralla edistää. Hyvinvointia ja palautumista voi kokea päivittäin.”, lisää Kämäräinen.

Mikä olisi sinun pienin mahdollinen tekosi, joka vie kohti parempaa hyvinvointia tässä hetkessä?

Kirjoittaja: Helena Kämäräinen, Hyvinvointivalmentaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Muut lähteet: Kangasniemi, Anu ja Kauravaara, Kati 2016: Kohti muutosta. Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä. Liikunta- ja hyvinvointiakatemia oy.

Uudet työolosuhteet vaativat uudenlaisia toimintatapoja

Viime vuodet ovat myllertäneet työelämää. Muutosten tuulia olemme todistaneet niin etä- ja hybridityön lisääntymisessä kuin teknologian kehittymisen tuomissa mahdollisuuksissa. On oma valintamme, otammeko muutoksesta kaiken hyödyn irti vai jäämmekö haikailemaan vanhaa maailmaa. Lue lisää aiheesta tästä Buusti360:n kumppanin HeiaHeian vierasblogista.

Työnteon uudet muodot ovat tuoneet monille työntekijöille joustoa ja vapautta sovittaa perheen, vapaa-ajan ja työnteon yhteen entistä paremmin.

Toisaalta tutkimuksen mukaan yhtäkkinen etätöihin siirtyminen on lisännyt yksinäisyyden tunnetta, heikentänyt työergonomiaa ja laskenut mielialaa. Etätöiden ja maantieteellisesti laaja-alaisten organisaatioiden yleistyessä työyhteisöjen henkilöstöasiantuntijat kokevat hyvinvoinnin järjestämisen nykyään vaikeaksi.

Uudenlaiset työolosuhteet tarvitsevat rinnalleen myös uudenlaisia tapoja vaikuttaa hyvinvointiin. Teknologia voi olla merkittävä apu hyvinvoinnin lisäämisessä, ja sen uskotaankin ottavan yhä merkityksellisempää roolia tulevaisuudessa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Buusti360 on menestyksekkäästi yhdistänyt voimansa työhyvinvointiin suuntautuneen suomalaisen teknologiayhtiön HeiaHeian kanssa.

HeiaHeia tarjoaa asiakkailleen työhyvinvointisovellusta, jonka käyttö parantaa työntekijöiden hyvinvointia sekä yhteisöllisyyden tunnetta. HeiaHeia Pro -sovellus innostaa työyhteisöjä liikkumaan sekä yksin että yhdessä hyvinvointikampanjoiden buustaamana, tekemään pieniä hyvinvointitekoja pitkin päivää sekä kannustamaan työkavereita heidän tekemistään suorituksista.

HeiaHeian tarkoituksena on herätellä sen käyttäjät näkemään, kuinka pienilläkin teoilla jatkuvasti tehtynä voi olla suuri vaikutus kokonaishyvinvointiin.

Buusti360:n ja HeiaHeian yhteistyöllä on monia mahdollisuuksia. Asiakkaiden saatavilla ovat joko sovelluksen yksittäiset hyvinvointikampanjat tai kokonaisvaltaisempi ohjelmatoteutus, jossa vuoden aikana yhdistetään Buusti360:n mittaukset, luennot ja lajikokeilut HeiaHeian digitaaliseen alustaan ja kampanjoihin.

Tällä tavoin tavoittaa koko henkilöstön innostavalla ja kustannustehokkaalla tavalla ihmisten jokapäiväisessä arjessa.

Energiaa heimoille

Hyvinvoinnista puhuttaessa ei voi olla puhumatta yhteisöllisyyden tunteesta sekä sen merkityksestä yksilön hyvinvoinnille.

Ihmiset kuuluvat lajityypillisesti heimoihin, me saamme energiaa toisistamme ja jaksamme eteenpäin yhteisömme voimalla. Jos käytämme suuren osan hereilläoloajastamme työn parissa, on työyhteisön rooli hyvinvoinnillemme luonnollisesti merkittävä.

HeiaHeia Pro -sovellus on luonteeltaan kuin sosiaalinen media, jonka avulla fyysisesti etäällä toisistaan olevat työyhteisön jäsenet voivat tuntea olevansa lähellä toisiaan hauskan ja positiivisen asian äärellä.

Työyhteisö voi muokata sovellusta omien tarpeidensa mukaan ja kannustaa työntekijöitään eri tavoin itse määriteltyjen hyvinvointitavoitteidensa pohjalta.

Sovelluksessa voidaan toteuttaa erilaisia kevyesti pelillistettyjä kampanjoita, joiden tarkoituksena on päästä maaliin sekä yksilönä että yhteisönä. Tämän lisäksi yhteisön jäsenet voivat jakaa liikuntasuorituksiaan ja hyvinvointitekojaan ystävilleen, jotka puolestaan pääsevät kommentoimaan ja kannustamaan esimerkiksi hauskojen ikonien avulla.

Vaikka asia sinänsä tuntuu pieneltä, ei kukaan voi kieltää, etteivätkö työkavereiden kannustavat eleet ja peukut tuntuisi aina hyvältä. Tämä puolestaan ruokkii tekemään entistä enemmän sovellukseen kirjattavia hyvinvointisuorituksia ja näin hyvän olon kierre on valmis!

Lue lisää kuinka yritykset ovat hyötyneet sovelluksen käytöstä täältä.

Urheilugaala lähestyy – ketkä kirivät Suomen Aktiivisin Työpaikka -finaaliin?

Elämme jännittäviä aikoja, sillä reilun kuukauden kuluttua ratkeaa, kuka nappaa tavoitellun Suomen Aktiivisin Työpaikka -tittelin tänä vuonna.

Tällainen on finaalikolmikko:

Henkilöstön osallistuminen huippuluokkaa

Arlan 400 hengen yrityksessä henkilöstöliikunta on kiinteä osa työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. Prosessit ja päätöksenteko perustuvat suunnitelmallisuuteen ja seurantaan.

Työmatkaliikkumista sekä työpäivän aikaista liikkumista tukevat olosuhteet ovat erinomaiset. Liikuntamahdollisuudet ennen ja jälkeen työpäivän tekevät säännöllisen harrastamisen mahdolliseksi myös vuorotyötä tekeville.

Osallistumisaste liikuntaryhmiin ja -kampanjat on poikkeuksellisen korkea. Tätä tukevat myös tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä tavoittava hyvinvointiviestintä.

Tuttu finalisti on jatkanut erinomaisella tasollaan

Sony Music Finlandin henkilöstöliikunnan toteutuksessa tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja tulosten seuranta on jatkunut erinomaisella tasolla.

35 työntekijän yritys tarjoaa laajasti erilaisia liikuntapalveluita, viestii niistä tehokkaasti ja osallistaa henkilöstöä aktiivisesti toiminnan suunnitteluun. Henkilöstön liikkumista ja hyvinvointia laajemmin on edistetty muun muassa onnistuneilla kampanjoilla, henkilökohtaisilla sparrauksilla ja viikoittaisella hyvinvointitunnilla.

Systemaattisen työn tulokset näkyvät henkilöstön liikunta-aktiivisuudessa.

Aktiivisten palaverikäytänteiden mestari

Visma Real Estate on noin 130 työntekijän kiinteistöhallinnoinnin yritys, jossa tavoitteellinen henkilöstöliikunta kuuluu osaksi toimintasuunnitelmaa.

Kehittämistoimenpiteet perustuvat järjestelmällisesti kerättyihin mittareihin, ja tulokset ovat kiitettäviä. Liikkumista työ- ja vapaa-ajalla tuetaan monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. Ergonomian ja liikkumista tukevien olosuhteiden lisäksi käytössä ovat ratkaisut liikunta- ja virikeseteleistä joustaviin työaikaratkaisuihin.

Henkilöstöliikunnan viestintä, kampanjat sekä liikuntamyönteinen ilmapiiri saavat henkilöstön liikkumaan niin työssä kuin vapaalla. Erityinen vahvuus ovat aktiiviset palaverikäytänteet, joita hyödynnetään niin etä- kuin lähitapaamisissa.

Pistä päivämäärät ylös

Valtakunnallinen urheilugaala torstaina 12. tammikuuta 2023.

Parhaista parhaat 2022 -tilaisuus tiistaina 24. tammikuuta 2023 kello 13.00-14.15. Tilaisuudessa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun finalistit esittelevät henkilöstöliikunnan toimintamallejaan.

Maakunnan Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajat palkitaan alueellisissa Urheilugaaloissa tammi–helmikuun aikana.

Niin että mitä se Suomen Aktiivisin Työpaikka tarkoittaa ja miten sellaiseksi voi päästä? Lue lisää täältä.

Työhyvinvointi ei ole helppoa hektisessä työssä – onko henkilöstöliikunta silloin mahdotonta?

Automaattivastauksen tulo nauhalta kestää noin kaksi sekuntia. Se on tismalleen aika, jonka hätäkeskuspäivystäjä saa valmistautua seuraavaan puheluun.

Automaattivastauksen jälkeen linja aukeaa automaattisesti. Suupielessä ei voi millään hetkellä olla kahvipullaa, koska puhelinlinjan päässä voi olla hysteerisesti huutava tulipalon vangiksi jäänyt lapsi tai itsemurhaa suunnitteleva ikäihminen.

Työvuoron aikana laidasta laitaan olevia puheluita tulee kymmeniä, eikä ote voi lipsua yhdessäkään.

Ei ole uutinen, että hätäkeskuspäivystäjät kokevat työnsä sekä psyykkisesti että fyysisesti kuormittavana. Työstä palautuminen vie aikaa, eikä liikunnan harrastaminen tule aina mieleen 12 tuntia kestävän työvuoron päätteeksi. Hätäkeskuspäivystäjän arjessa askelten määrä jää toisinaan jopa alle tuhanteen askeleeseen päivässä.

Hätäkeskuslaitos on hyvä esimerkki siitä, että työhyvinvoinnin suunnitelmat ja etenkin toimenpiteiden jalkauttaminen ei aina ole helppoa. Tällöin työnantajalla on entistä suurempi vastuu työntekijöiden jaksamisesta.

Hätäkeskuslaitos on laatinut nelivuotisen strategian, jossa ennakoivalla työkykyjohtamisella on suuri painoarvo. Henkilöstön terveystietoja ja jaksamista seurataan säännöllisesti muun muassa FirstBeat-hyvinvointianalyysien avulla.

Työstä palautuminen on yksi suurimmista haasteista, mutta toimenpiteitä kehitetään myös työpäivän tauottamiseen.

Osaava, toimintakykyinen ja motivoitunut henkilöstö on kaikkien yritysten ja työpaikkojen kivijalka. Henkilöstön hyvinvoinnin eteen kannattaa ja pitää tehdä töitä.

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu on tehnyt tämän vuoden aikana mittavan työhyvinvointi ja testausohjelman Hätäkeskuslaitoksen kanssa.

Millaisen paketin teidän työyhteisönne tarvitsee? Lue lisää vaihtoehdoista täältä.

Ihana, kamala pimeä – onko siitä jotain hyötyä hyvinvoinnille?

Vuoden vähävaloisin aika valtaa maisemat ja mielet, ja se voi olla vaikeaakin. Pimeys saattaa aiheuttaa jopa masennusta.

Valon ja pimeyden vaihtelu säätelee rytmiä ja tahdistaa elimistön sisäisiä kelloja: olemmeko unessa vai valveilla, mikä on vireystila, millainen mieliala.

Pimetessä ulkoa tulevat viestit sisäisille kelloille muuttuvat, joten elimistön pitää saada jostain muualta tieto, miten ohjata rytmien vaihteluita, kuten milloin sulatetaan ruokaa ja milloin keskitytään.

Valon puute hiipii vaikuttamaan ihmiseen unen muutosten kautta.

Aika harvassa työssä on mahdollista säädellä omia työaikoja ja aktiivisuutta valon määrän mukaan. Siksi valon määrän lisääminen keinotekoisesti kirkasvalolampuilla auttaa tahdistamaan sisäisiä kelloja. Silloin ihminen on virkeä päivällä ja illalla aivot alkavat tuottaa melatoniinia oikean määrän oikeaan aikaan.

Perinnöllisyys vaikuttaa jonkin verran siihen, kuka reagoi pimeyteen mitenkin. Geeneihin emme voi vaikuttaa, mutta elintapoihin kyllä.

Palaamme jälleen uneen. Jos oman unirytminsä ja tarvittavan unen määrän oppii tunnistamaan, se on jo hyvä alku. Sitä vastaan ei kannata taistella, jos ei ole pakko.

Unen tarve on aika lailla vakio. Yksilöllisiä eroja on, mutta useimmille alle seitsemän tuntia on liian vähän ja yli yhdeksän tuntia ei tuota merkittäviä lisähyötyjä.

Myös säännöllisellä ateriarytmillä voi vaikuttaa elimistön toimintaan.

Jos vähäiseen valoisaan aikaan pystyy olemaan ulkona ja liikkumaan, siitä on hyötyä. Liikunnalla on merkitystä vireystilan myötä. Päivän mittaan kertyvä fyysinen rasitus lisää unipainetta ja kerryttää unikuormaa, joka kasautuu sopivasti iltaa kohti.

Hämärästä ja pimeästä on suoranaista hyötyäkin. Ainakin yön pimeys helpottaa nukkumista.

Toisekseen rytmin rauhoittaminen voi auttaa kuulemaan omia tarpeitaan paremmin. Kauhean vireänä ja energisenä voi olla vaikea pysähtyä.

Pimeässä luonnossa on helpompi matkata omaan mieleen. Kun aistit ovat rajatumpia, keskittyy eri asioihin ja voi nauttia siitä.

Kun valoa on vähän, nauttii pienestäkin valosta. Pimeässä maailma näyttää erilaiselta. Ulkoisen maailman näkee eri valossa, kirjaimellisesti. Pimeys rajaa, mihin huomio kiinnittyy. Sillä on sama vaikutus kuin meditaatiolla ja mindfulnessillä. Mieli on auki.

Lähde: Ihana pimeä

Miten tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö? – Hyvinvointiin ei tarvita taikatemppuja

Työ henkilöstöliikunnan eteen maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa.

Henkilöstöliikunnan pitäisi olla hauskaa ja motivoivaa, mutta samalla myös tuloksellista. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Toimiva ja tuloksellinen henkilöstöliikunta on pohjimmiltaan hyvin suunniteltua pitkäjänteistä työtä, joka ottaa työyhteisön jäsenet huomioon ennen kaikkea yksilöinä.

Hyvä esimerkki pitkäjänteisen henkilöstöliikuntatyön tuloksista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Pitkä matka huipentui Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkitsemiseen valtakunnallisessa Urheilugaalassa tammikuussa 2022.

– Olen tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) aikuisliikunnan kehittäjänä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jo parikymmentä vuotta ja nähnyt, miten sairaanhoitopiirin ammattimainen ja ennakkoluuloton työ on kantanut hedelmää, kertoo Ilkka Kurttila.

– Siellä on oltu innovatiivisia, koulutettu liikuttajia ja otettu huomioon henkilöstön yksilölliset vaatimukset esimerkiksi vuorotyöläisten hyvinvoinnissa.

Vastuuta henkilöstöliikunnan suunnittelussa on jaettu myös työyksiköittäin. Henkilöstöliikunnan kivijalkana on kattava liikuttajaverkosto, joka vie liikunnan aidosti työpaikan arkeen ja kannustaa.

Liikunta luontevasti osaksi arkea

Hokkus-pokkus-tempuilla ei saavuteta tuloksia henkilöstöliikunnassa. Pikemminkin henkilöstöliikuntaan kasvetaan, Kurttila selventää. Silloin liikunnasta tulee luonteva osa työntekijän arkea. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu organisaation kaikille tasoille.

Työyhteisössä kaikki eivät välttämättä alkujaan suhtaudu positiivisesti henkilöstöliikuntaan, mutta monipuolisen ja yksilön huomioivan tuen avulla moni kasvaa terveys- ja kuntoliikkujaksi.

– Henkilökohtainen tuki ja keskustelut auttavat, sillä mitä lähempänä yksilöä ollaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, Kurttila sanoo.

Jo pelkästään hyvinvoinnista ja henkilöstöliikunnan mahdollisuuksista viestiminen positiivisella ja neutraalilla tavalla auttaa ylittämään monia kynnyksiä. Kannustavassa ilmapiirissä on helpompi kiinnostua työyhteisön tarjoamasta mahdollisuudesta parantaa hyvinvointiaan.

Tuloksia voidaan mitata

Henkilöstöliikunnan tuloksellisuutta voidaan mitata monin tavoin.

Yksilön hyvinvoinnin kehittyminen voidaan todeta esimerkiksi seurannalla. Esimerkiksi yli 75 prosenttia Buusti360:n kumppanin HeiaHeian käyttäjistä raportoi yhteisöllisyyden parantuneen, ja yli 70 prosenttia tekee positiivisia muutoksia elintapoihinsa.

– Henkilöstöliikunnan aloittamista ja kehittämistä kannattaa lähestyä niin, että se maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa: hyvinvointina, yhteisöllisyytenä, sitoutumisena ja lopulta myös tehokkuutena, Kurttila vinkkaa.

Hyvä esimerkki on kauppaketju Lidl, jossa henkilöstöliikunta on ollut jo vuosikymmenen ajan osa yrityksen strategiaa. Siellä suunnitelmallinen henkilöstöliikunta on tuottanut jo kaksi ehdokkuutta Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi.

– Tarina on hieno, mutta täytyy muistuttaa, että tuloksiin on vaadittu vuosien työ. SAT-ehdokkuus kertoo jo paljon, sillä ehdokkaat on seulottu monipuolisen mittariston avulla, Kurttila painottaa.

Henkilöstöliikunnasta ilmiö

PoPLi on tuottanut henkilöstöliikuntapalveluita erikokoisille työyhteisöille yli 20 vuoden ajan.

– Silti haluamme koko ajan kehittää toimintaamme. Olemme nykyään mukana valtakunnallisessa Buusti360 – verkostossa, jonka kautta meillä on parhaista parhaat asiantuntijat mukana, Kurttila sanoo ja korostaa, että asiakkaan tarpeita kuunnellaan aina.

Pohjois-Pohjanmaan henkilöstöliikuntaverkostossa on otettu kehittämiseen kunnianhimoinen tavoite tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö. Sitä varten suunnitellaan parhaillaan uutta helposti käyttöönotettavaa kokonaisuutta, jonka avulla työyhteisö pääsee mahdollisimman helpolla mukaan henkilöstöliikuntaan.

Paras päivä aloittaa henkilöstöliikuntaan satsaaminen oli vuosia sitten, mutta ei hätää: toiseksi paras on tänään!

Lue lisää henkilöstöliikunnan verkostosta täältä.

Uni ja palautuminen ovat olennainen osa hyvinvointia – lue lisää marraskuun teemasta

Uni on ihmisen hyvinvoinnin kannalta kriittinen tekijä. Marraskuu on Buustin SuperSyksyssä nukkumisen teemakuukausi.

Buustin yhteystyökumppanin Hälsan Suomi nukkuu -teemakuukausi lisää tietoisuutta unen ja palautumisen merkityksestä sekä pyrkii auttamaan näihin liittyvissä haasteissa.

Unen aikana keho korjaa itseään konkreettisesti, mutta tämän lisäksi palauttava uni auttaa myös mielen hyvinvoinnissa. Suomi nukkuu -teemakuukauden yksi tärkeimmistä olemassaolon syistä on juuri mielen hyvinvoinnin tukeminen.

Unettomuudesta kärsii noin kymmenesosa suomalaisista. Harvalla uni ja palautuminen ovat kuitenkaan optimaalista. Jopa yli puolet aikuisista alipalautuu, ja sama trendi näyttää siirtyvän lapsille.

Täydellisyyttä on turha tavoitella, mutta jokainen voi ottaa sopivia askelia edistyäkseen tässä tärkeässä asiassa.

Suomi nukkuu -teemakuukausi tarjoaa maksuttomia webinaareja kaikille asiasta kiinnostuneille.

Valmennusten teemoja ovat muun muassa:

• Mitä uni on ja mitä unen aikana tapahtuu?
• Uniongelmat
• Stressi ja palautuminen
• Uni ja elintavat
• Unipaine
• Uni ja päihteet
• Uni ja mieli
• Vuorotyö ja uni
• Uni ja terveysteknologia
• Elämäntilanteiden vaikutus
• Motivaatio
• Palautuminen työelämässä

Webinaarien aikataulu

Ilmoittautuneet saavat linkit webinaareihin. Webinaarit ovat katsottavissa marraskuun ajan.

3.11. klo 11-12 ”Nukkumalla terveeksi”
Inspiraatiota unen positiivisista vaikutuksista
Asiantuntijana Coronaria Uniklinikan erikoislääkäri Janne Kanervisto

7.11. klo 15-16 ”Ratkaisuja unettomuuteen”
Miten voit parantaa untasi, entä jos vaivana onkin unettomuus?
Asiantuntijana Terveystalon Fokus Unen erikoisyksiköstä lääkäri Eevert Partinen.

Uni ei ole tekninen suoritus, joten kuukauden tärkein anti on auttaa sinua matkalle kohti parempaa unta ja palautumista. Mikäli kärsit uniongelmista, olet todennäköisesi jo ”kokeillut kaiken”. Tämä valmennus ja kuukausi tarjoaa sinulle paikan reflektoida omaa elämääsi ja valintojasi; toivon mukaan valmennuksen myötä saat oikeita kipinöitä kohti parempaa unta ja palautumista.

Valmennusmateriaalit ovat saatavilla koko teemakuukauden ajan. Marraskuun aikana toteutetaan useita uneen ja palautumiseen liittyviä webinaareja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Tekstin lähde: Hälsa Oy:n Suomi nukkuu -sivu

Vuoden 2021 SAT-finalisti Sony Music Finland aikoo haastaa myös tänä vuonna

Sony Music Finland kuului finaalikolmikkoon Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa tammikuussa 2022. Voittoa ei sillä kertaa tullut, mutta mukava näkyvyys buustasi henkilöstöliikunnan aktiivisuutta selvästi. Mitä yritykseen kuuluu nyt?

– Mietimme kovasti johtoryhmän ja henkilöstön edustajien kanssa, miten voisimme nostaa henkilöstöliikunnan ja kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin vielä seuraavalle tasolle, kertoo Sony Music Finlandin talousjohtaja ja epävirallista hyvinvointilähettilään titteliä kantava Olli Sjöström.

– Päätimme ottaa Firstbeat Lifen kaikkien halukkaiden käyttöön yhteistyössä Liikkuva Suomen ammattilaisten kanssa.

Sjöström kertoo, että lähes 75 prosenttia henkilöstöstä otti uuden mahdollisuuden käyttöön innolla.

– Olemme saaneet sekä firmana että yksilöinä todella paljon arvokasta tietoa stressin ja palautumisen tärkeästä tasapainosta sekä riittävän unen merkityksellisyydestä.

Korona sotki yhteisliikuntasuunnitelmia vielä talvella, mutta pääsiäisen tienoilla rajoitusten helpottaessa käynnistyi lähes puoli vuotta tauolla ollut SonyFIT eli yksityinen CrossFIT-tunti.

– Sitä oli selvästi kaivattu! Saimme houkuteltua SonyFITiin mukaan myös pari meidän artistia, mikä on todella tärkeää yhteishengen luomisen kannalta, Sjöström sanoo.

Loppukeväästä oli ohjelmassa myös muutaman vuoden tauon jälkeen yritysmaratonviesti Töölönlahden rannalla. Joukkue onnistui hienosti ja hymy nousi kaikkien huulille. Kiitos tästä kuuluu myös huikean juoksukoulun meille järjestäneelle Aki Nummelalle, Sjöström jakaa onnistumisen iloa.

Kesän ajan yhteiset henkilöstöliikunnat olivat tauolla, tosin aktiivinen henkilöstö järjesti omatoimisesti padel-pelejä pitkin kesää ja syksyä. Elokuun puolessa välissä polkaistiin SonyFITin syyskausi käyntiin.

– Olimme ennen koronaa kaksi kertaa koko firma Levillä viettämässä yhteistä aikaa erilaisten aktiviteettien parissa. Muutamaan vuoteen ei näitä reissuja ole pystytty järjestämään, mutta tällä hetkellä suunnitelmat ensi kevään mahdollista reissua varten ovat jo pitkällä. Ehkäpä jotain hauskaa on jo buukattukin, Sjöström pohjustaa.

Sony Music Finland osallistuu Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun myös tänä vuonna.

– Olisi aivan mahtavaa yltää finaalikolmikkoon, mutta toki pääasia on yrittää buustata henkilöstöliikuntaa ja henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia kaikin mahdollisin keinoin. Jännittävä loppuvuosi tiedossa!

Kuinka sinun työyhteisösi voi päästä Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi? Lue siitä lisää täältä.