Uusi ratkaisu hyvinvoinnin johtamiseen etäarjessa

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kumppani Euforian Oy on uudistanut etäpalvelutarjontaansa. Euforianin toimitusjohtaja Tarja Koski-Sipilä kertoo, että Energiaa arkeen -verkkokurssi on suunniteltu etäarkea silmällä pitäen ja kohdennettu erityisesti asiantuntija- ja toimistotyötä tekeville.

”Valmentavan verkkokurssin avulla työnantaja voi tukea henkilöstön jaksamista ja itsensä hyvinvointijohtamista etätöissä ja arjessa. Kurssi opastaa erityisesti niiden yleisten sudenkuoppien ohi, jotka heikentävät päiväaikaista vireystilaamme. Valmennus tuuppaa kohti parempia arkirutiineja ja energistä oloa. Valmennuksen avulla työnantaja voi tukea kestävällä tavalla työntekijöidensä voimavaroja, työtehoa ja hyvinvointia etäarjessa.”

Energiaa arkeen -kurssi on kestoltaan 12 viikkoa ja koostuu 8 viikon intensiivijaksosta sekä seuraavasta 4 viikon omatoimijaksosta. Kurssi sisältää yli 40 kpl teoriaa ja käytäntöä yhdistävää valmennusvideota teemoittain.

  1. Aivot on vai aivoton?
  2. Kuormituksen haltuunotolla voimavaratili plussalle
  3. Blokkaako työasentosi aivotoiminnan?
  4. Kofeiini on hyvä renki, mutta huono isäntä
  5. Kuinka välttyä lounasdipiltä? Vireyttä tukeva ravitsemus
  6. Someniska ja niskapatti. Ennaltaehkäisy ja tuho
  7. Paras hyöty liikunnassa ei vaadi aina maksimipanosta!
  8. Hengitys -aliarvioitu voimavara

Lisäksi verkkokurssi pitää sisällään 12 viikon taukoliikuntaohjelmat, itsearviointia, käytäntö- ja pohdintatehtäviä, muistutussähköpostin viikoittain kurssialueelta, anonyymin edistymisraportoinnin tilaajalle.

Lisätietoa www.euforiankurssit.fi

Helsingin kaupunki on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2020

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2020 tunnustuksen saaja on Helsingin kaupunki!  Helsinki palkittiin näyttävästi Suomen Aktiivisimpana Työpaikkana torstai-iltana Urheilugaalan TV-lähetyksessä.

Vuotta aiemmin Helsingin kaupunki voitti Suomen liikkuvin kunta -tittelin. Nyt voitto tuli myös Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa. Finaalipaikkaan ja lopulta voittoon oikeuttaneen henkilöstöliikunnan kokonaisuuden taustalla on suunnitelmallinen kehitystyö sekä määrätietoinen ja systemaattinen toiminta. Kaupungin oman henkilöstön liikunnallisen elämäntavan edistäminen linkittyy Helsingin kaupungin liikkumisohjelmaan, joka on yksi kaupungin strategisista kärkihankkeista. Erilaisia toimenpiteitä on toteutettu kohdennetusti mutta laaja-alaisesti yli organisaatiorajojen mm. kotihoidossa, päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös työterveyshuolto ja kaupungin liikuntapalvelut ovat olleet aktiivisesti mukana liikunnallista elämäntapaa tukevien toimenpidemallien suunnittelussa ja toteutuksessa. Menestyksekkääksi toimintamalliksi on osoittautunut Liikuntakoutsaus, jossa työntekijä saa henkilökohtaista tukea liikunnan ammattilaiselta henkilökohtaiseen elintapamuutokseen. Työpäivän aikaista liikkumisen kannustamiseksi, kaikkien kaupungin työntekijöiden työkoneille on asennettu taukoliikuntaohjelma. Lisäksi kaupungin työntekijät ovat oikeutettuja kaupunkipyörän maksuttomaan käyttöön sekä alennuksiin uimahalleissa ja kuntosaleille.

Palkinnon vastaanottanut Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna kommentoi voittoa tuoreeltaan näin: 

”Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinto on suuri ilonaihe Helsingin kaupungille. Se osoittaa meille — koko henkilöstölle — että kun teemme asioita yhdessä, järjestelmällisesti, mutta silti kokeilevasti, myös tuloksia syntyy. Liikkuminen luo yhteistä hyvää niin terveydellisesti, yhteisöllisesti kuin työssä viihtymisen ja työstä palautumisenkin kannalta. Kaupunki on Suomen suurin työnantaja ja noin 38 000 työntekijän liikkumisen mahdollistaminen ei onnistu vain yhdellä tavalla tai kertatempauksella. Olosuhteita, kannusteita, kokouskäytäntöjä ja rutiineja määrätietoisesti parantamalla liikkumisesta tulee yhä useammalle huomaamaton osa arkea ja mielekäs osa vapaa-aikaa. Liikkumisen näkyvä asema varmasti lisää Helsingin vetovoimaa myös työnantajana

Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun osallistuneista työpaikoista. Kilpailun toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhdessä kumppaneittensa ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme voittajaehdokasta valitsee Olympiakomitean muodostama liikunta- ja työelämätoimijoista koostuva asiantuntijaraati. Voittajan valitsee digitaalisella äänestyksellä Urheilugaalan Suuri raati.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Suomen Aktiivisin Työpaikka kartoitus -työkalun avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vuosimallia 2021 on virallisesti käynnistynyt, mukaan pääset täältä.

Aiemmat tunnustusten saajat: 2019- Finnair, 2018 – Kiilto Clean Oy, 2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy – 2016 Kiilto Oy – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2013 Best-Hall Oy – 2012 HUS-konserni – 2011 Puolustusvoimat – 2010 Steveco Oy – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2006 Posti Oyj

SAT -verkkosivu uudistui!

Jos olet vieraillut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sivulla, niin olet saattanut huomata ison muutoksen sivun ulkoasussa. Verkkosivu otti marraskuun aikana suuren harppauksen eteenpäin, kun vanha sivusto päivitettiin kertaheitolla uudelle nykyaikaiselle pohjalle. Aiempi versio palveli sivuston vierailijoita ansiokkaasti vuodesta 2017 asti.

Uuden sivun suunnittelussa otimme seuraavat neljä pääkohtaa huomioon:

  • Tuoda informaatio selkeämmin esille, niin että SAT kokonaisuuden hahmottaminen ja mukaan lähteminen olisi vielä entistäkin helpompaa.
  • Tuoda Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin ansainneita yrityksiä sekä yhteistyökumppaneita selkeämmin ja monipuolisemmin esille.
  • Laajentaa sivuston kohderyhmää tarjoamalla uuden haastetyökalun, jonka avulla kuka tahansa voi haastaa oma työpaikkansa mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.
  • Raikastaa ja päivittää sivuston ulkoasua ja visuaalista ilmettä.

Kun sivuston uudistusta alettiin hahmottelemaan, oli nopeasti selvää, että kumppanina jatkaisi Staart, joka on ollut toteutusvastuussa myös aikaisemmasta sivuversiosta sekä Olympiakomitean Nuorelle siivet -kampanjasivustosta. Kehitys- ja suunnittelutyö eteni matkan varrella hyvässä ja vuorovaikutteisessa hengessä. Staart kuunteli tarkalla korvalla tarpeita ja ideoita sekä hyödynsi samalla alan asiantuntemusta ehdottamalla hyväksi havaittuja toimintatapoja ja ratkaisuja uudelle sivupohjalle.  

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuudesta vastaava projektipäällikkö Jesse Kaarna on lopputulokseen erittäin tyytyväinen.

– Laadukkaat ja toimintaa tukevat nettisivut ovat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuudelle elinehto, sillä valtaosa kartoituksista tulee sisään suoraan sivujen kautta ns. inboundina. Uskon, että uusilta sivuilta kävijät löytävät etsimänsä tiedon entistä nopeammin ja helpommin. Erityisen iloinen olen uudesta haastetoiminnosta, joka antaa mahdollisuuden haastaa oma yritys kartoittamaan ja kehittämään henkilöstöliikunnan kokonaisuutta. Myös sertifikaatin ansainneiden yritysten parempi näkyvyys on hieno uudistus, sillä nämä yritykset ansaitsevat näkyvämpää tunnustusta hyvin toteutetusta henkilöstöliikunnan kokonaisuudesta. Kaiken kaikkeaan olen hyvin tyytyväinen, sillä mielestäni neljä asetettua tavoitetta saavutettiin hienosti. Tästä on hyvä jatkaa!

Vuoden 2020 SAT finalistikolmikko

Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) finalistikolmikko mittelöi 14.1.2021 järjestettävässä Urheilugaalassa aktiivisimman työpaikan tittelistä.

Suomen Olympiakomitean asiantuntijoiden valitsemille ehdokkaille on SAT-kartoituksen perusteella yhteistä pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu liikunnan ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä uudenlaiset ja innovatiiviset ratkaisut henkilöstön liikunnan lisäämisessä.

Ehdokkaat esitellään alla satunnaisessa järjestyksessä.

Oy LM Ericsson Ab

Ericssonilla on pitkä historia henkilöstön liikuttamisessa, ja yritys on tehnyt asian eteen pitkäjänteistä kehitystyötä. Erityisenä vahvuutena on pitkälle viety ja aktiivinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Ericssonilla henkilöstön liikuttaminen on aidosti osa yrityskulttuuria. Yhtiöllä on tarjota poikkeuksellisen laaja, rohkean erilainen ja moniulotteinen kokonaisuus liikkeen lisäämiseksi sekä työssä että vapaa-ajalla.

Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunki on tehnyt uraauurtavaa työtä henkilöstönsä liikuttamiseksi. Henkilöstöliikunnan toteutus on suunnitelmallista ja hyvin koordinoitua, ja siihen on varattu kiitettävästi aika- ja henkilöstöresursseja. Toiminnassa hyödynnetään palveluita ja asiantuntemusta yli yksikkö- ja organisaatiorajojen. Kohdentamisessa ja seurannassa hyödynnetään esimerkillisesti dataa. 

Savon Media Oy

Savon Mediassa on vuosina 2019–2020 toteutettu henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia kehittävä HEVI-hanke yhteistyössä paikallisen liikunnan aluejärjestön Pohjois-Savon liikunnan kanssa. Erityisenä kehityskohteena on ollut arjen aktiivisuuden edistäminen ja säännönmukaisen taukoliikunnan mahdollistaminen. Kokonaisvaltaisessa toiminnassa työhyvinvointisuunnitelmaan ja toimenpiteisiin ovat liikunnan lisäksi liittyneet myös ravitsemus, uni sekä palautuminen.

Henkilöstön kuormituksen huomioiminen etäarjessa

Työnantajan järjestämällä hyvinvointi- ja liikuntatoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Kahdeksan kymmenestä työnantajasta tukee henkilöstönsä työssä ja arjessa jaksamista tavalla tai toisella.

Maaliskuussa 2020 pelikenttä muuttui rajusti, kun koronapandemia pakotti valtaosan tieto- ja asiantuntijatyötä tekevistä etätyöhön kotikonttoreille. Suomessa loikka konttoreilta etätöihin oli EU-maista kaikkein suurin. Etätyöhön siirtyi Suomessa jopa 60 % työssäkäyvistä.

Korona muutti lähes yhdessä yössä työympäristöä sekä työskentelytapoja ja asetti uudenlaisia haasteita vaatimuksia työssä jaksamiselle. Vanhoilla opeilla ja toimintatavoilla ei enää vastattu muuttuneisiin kuormitustekijöihin ja tarpeisiin. Tarvittiin uudenlaisia lähestymistapoja ja ratkaisuja henkilöstön hyvinvoinnin ja suorituskyvyn ylläpitoon.

Miten siis tukea työntekijöiden terveyttä, ergonomiaa, liikkumista ja yhteisöllisyyttä etäarjessa? 

Lähdimme purkamaan hyväksi havaittuja ratkaisuja SAT- kumppani Liikkuva Suomen Antti Luukkasen kanssa uusimmassa webinaarissamme. Vieraaksi linjoille otettiin Sony Music Finlandin Olli Sjöström sekä Toyota Auto Finlandin Heikki Laukkanen, jotka kävivät webinaarissa Liikkuva Suomi -valmennusohjelman avulla saavutettua onnistuneita case-esimerkkejä.

Muutama täsmänosto sisällöstä ja hyväksi havaituista toimintatavoista:

  • Digiloikka otettu paitsi työtavoissa, myös työhyvinvoinnissa.
  • Kaikissa yrityksissä ei välttämättä tietotaitoa ja resursseja kokonaisvaltaisen työhyvinvointikokonaisuuden toteutukseen. Oikeanlainen kumppani on avainasemassa onnistumisessa.
  • Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen noussut tärkeäksi voimavaraksi – Toyotalla yli 81% henkilöstöstä lähtenyt mukaan ja työkavereille on jaettu yli 23 000 kannustusta reilussa 6 kuukaudessa.
  • Hyvinvoinnista palkitseminen – Sonylla mahdollista ansaita vapaapäiviä hyvinvointipisteitä kerryttämällä.

Löydät webinaaritallenteen tästä linkistä:

Lisää liikettä digitoimiston arkeen- Suomen Aktiivisin Työpaikka-kartoituksesta askelmerkit aktiivisempaan yrityskulttuuriin

Tulos on digitaalisen markkinoinnin edelläkävijäyritys, joka työllistää yli 30 alan huippuosaajaa. Kilpailu alalla on kovaa ja sitä käydään sekä asiakkaista että työntekijöistä. Henkilöstön hyvinvointi onkin ehdoton edellytys tulokselliselle liiketoiminnalle. Tyytyväinen ja hyvinvoiva asiantuntija on innovatiivinen, tuottava ja sitoutunut kun taas stressaantunut ja väsynyt tietotyöläinen on kaukana omasta potentiaalistaan ja huomattavasti todennäköisemmin myös lähtökuopissa työpaikan suhteen.

Tuloksella työhyvinvoinnin toteutusta ja työssä jaksamisen tukemista lähdettiin vuodenvaihteessa monipuolistamaan liikkeen ja liikkumisen näkökulmasta. Moni ajatustyötä tekevät viettää suurimman osan työpäivästään istuen. Liiallinen paikallaanolo jumiuttaa kehon ja aineenvaihdunnan lisäksi ajattelumme. Kun lähdemme liikkeelle, vireystilamme kohoaa, aivojen verenkierto vilkastuu ja hermoverkot aktivoituvat. Informaatio eri aivoalueiden välillä kulkee aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Tämä heijastuu myös työtehoon ja suorituskykyyn. Siksi liikettä ja liikuntaa kannattaisi hyödyntää työpaikoilla huomattavasti monipuolisemmin kuin olemme tottuneet.

Onko suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan käytössä riittävästi resursseja?

Seurataanko tavoitteiden toteutumista ja toimintojen laatua?

Hyödynnetäänkö yhteistyötä työterveyshuollon kanssa riittävästi ja monipuolisesti?

Tietääkö henkilöstö, minkälaisia vaihtoehtoja milloin ja missäkin on tarjolla?

 

Tämäntyyppisiin kysymyksiin Tuloksen työhyvinvoinnin vastuuhenkilöt pääsivät vastaamaan täyttäessä Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta ja arvioidessaan oma henkilöstöliikunnan toteutustaan yhdeksällä eri osa-alueella. Lisäksi henkilöstölle toteutettiin ketterä aktiivisyyskysely, jolla kartoitettiin henkilöstön omaa liikunta-aktiivisuutta, istumisen ja paikallaanolon määrää sekä palautetta ja kehitysehdotuksia liikuntaratkaisuiden toteutukseen.
Tuloksista sekä yrityksen ansaitsemasta Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatista kerrottiin henkilöstölle järjestetyssä kick-offissa. Tilaisuudessa Olympiakomitean asiantuntija esitteli lyhyesti kartoitusten ydintulokset ja löydökset ja piti työhyvinvointiin liittyvän lyhytluennon liikkumisen näkökulmasta. Henkilöstöä osallisteettiin toimintamallien jatkokehittämiseen mukaan pienryhmissä toteutettujen workshoppien kautta.

Sittemmin, Korona-pandemia laittoi maailman ja työelämän ja uuteen uskoon. Sen myötä Tuloksellakin on siirrytty 100% etätyöhön. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen innoittamana työhyvinvointia ja vireystilaa tukeva aktiivisuus on kuitenkin otettu uudella tavalla huomioon myös etätöissä kertoo yksi Tuloksen tiiminvetäjistä Petra Meinander:

”Näin korona-aikaan meidän jokapäiviäsestä Dailystä eli teams- palaverista on muodostunut tärkeä osa päivää. Käydään jokaisen tehtävät läpi, mutta ennen kaikkea ollaan yhdessä, nähdään toisiamme ja keskustellaan niitä näitä. Tiiminvetäjänä halusin myös jollain tavalla innostaa tiimiäni aktiivisempaan työpäivään, sillä tiedän itse miten paljon liikunta auttaa pitämään kehon kunnossa ja mielen korkealla. Parin ensimmäisen koronaviikon jälkeen, ehdotin, että pidetään daily aina seisten. Ja siitä se sitten lähti, nyt jokainen meistä seisoo ainakin 30 min työpäivän aikana! Seisomisen lisäksi palaverin lopuksi tehdään vielä yhdessä yksi vetreyttävä jumppa-/veneytysliike. Liikkeen keksii vuorotellen joku tiimiläisistä. Saadaan verenkierrolle pieni boosti, ja samalla korotetaan yhteishenkeä. Kyllä tämän takia tulee joka päivä naurettua yhdessä. ”

 

 

Petra huomauttaa, että liikkeen lisäämisen toimenpiteet eivät ole rajoittuneet vain Teams-palaverien käytäntöihin:

”Suomen Aktiivin työpaikka yhteistyö on tuonut meille monta hyvää ajatusta ja konkreettista toimenpidettä. Toimistollamme oli jo ennestään nostettavat pöydät ja jumppakepit, mutta nyt repertuaariin on lisätty myös kuminauhat ja jumppapallot. Tulos tukee myös työntekijöiden hyvinvointia niin, että viikossa saa käyttää yhden tunnin omaan hyvinvointiin, esim lenkkeilyyn, hierontaan tai vaikkapa taidenäytelyssä käyntiin. Olisi tärkeää, että jokainen löytäisi oman tavan pysyä virkeänä ja hyvän mielisenä päivän aikana, ja haluamme tukea sitä mahdollisimman monella tavalla.”
Miten mukaan?

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu on kartoitustyökalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä työnantajamielikuvan parantamiseen. Yli 50% kokonaispisteillä organisaatio ansaitsee Suomen Aktiviisin Työpaikka –sertifikaatin. Parhaiten menestyneet yritykset kisailevat Suomen Aktiivisin Työpaikka tittelistä näyttävästi vuosittain Urheilugaalassa.

Mukaan pääsee osoitteessa: www.suomenaktiivisintyopaikka.fi Kartoituksen + palautetilaisuuden hinta on 500€ (alv. 0%).

 

#UNELMIENLIIKUNTAPÄIVÄ 10.5 – TÄNÄ VUONNA ETÄNÄ

Unelmien liikuntapäivä 10.5. liikuttaa perinteisesti työpaikoilla ympäri Suomen. Tänä vuonna koronavirustilanne vaikuttaa Unelmien liikuntapäivään niin, että se toteutetaan vastuullisesti kodeissa ja somessa. Päivä tarjoaa silti mahdollisuuden työntekijöiden aktivointiin.

– Liikkuminen voi helposti jäädä todella vähäiseksi, kun tavalliseen arkeen ja työpäivään kuuluvat rutiinit jäävät pois. On tärkeää kiinnittää huomiota myös henkiseen jaksamiseen. Liike auttaa kehoa ja mieltä palautumaan arjen rasituksesta, Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson sanoo.

– Pienikin liike on hyvästä. Ei tarvitse lähteä 10 kilometrin lenkille positiivisten vaikutusten saamiseksi. Jo lyhyt venyttely- tai jumppatuokio, kävelyllä käynti tai vaikka kokoukseen osallistuminen seisten kannattaa, Livson muistuttaa.

Unelmien etätyöpäivä

Unelmien liikuntapäivä kannustaa työyhteisöjä liikkumaan – myös etätöissä. Liikuttamisen lisäksi päivä auttaa jalkauttamaan yhteisiä tapoja toimia ja luo yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteiset liikkumishetket työpäivän aikana tuovat hyvää mieltä, naurattavat ja luovat keskustelua. Juuri yhteisöllisyyttä kaivataan sosiaalisen eristäytymisen aikana enemmän kuin koskaan.

Unelmien liikuntapäivä osuu tänä vuonna sunnuntaille, mutta etkot ja jatkot voi järjestää esimerkiksi perjantaina 8.5. tai maanantaina 11.5. Mahdollisuuksia on monenlaisia myös poikkeusoloissa: ohjattuja virtuaalisia taukojumppia, liikunnallisia etäkokouksia, porraspäiviä ja kilometrikisoja! Millainen on teidän unelmien etätyöpäivä?

#Unelmienliikuntapäivä – näin olet mukana:

1. Jaa kuvasi, videosi tai muu sisältö somessa tunnisteella #unelmienliikuntapäivä. Voit lisätä myös omia aihetunnisteitasi.
2. Kannusta kaverit, lapset, vanhemmat, isovanhemmat, työkaverit, oppilaat ja kaikki muutkin liikkumaan. “Minä liikun näin, miten sinä liikut?“

Hyödynnä vapaasti unelmienliikuntapaiva.fi -sivuston aineistopankin markkinointimateriaaleja. Voit jakaa jo ennen tapahtumapäivää somessa treenialustoja tai ideoitasi tunnisteella #unelmienliikuntapäivä. Voit myös lähettää niitä nettilinkkeinä sähköpostitse ulp@olympiakomitea.fi ja lisäämme ne Unelmien liikuntapäivän kotisivuille muille inspiraatioksi.

Lisätietoja: unelmienliikuntapaiva.fi.#unelmienliikuntapäivä

Taustaa

Unelmien liikuntapäivä 10.5. on kaikenlaisen liikkumisen kokeilu- ja pop-up päivä, joka järjestetään jo viidettä kertaa. Päivän tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään uusia tapoja liikkua.  

Unelmien liikuntapäivää koordinoi ja tapahtumasivustoa ylläpitää Suomen Olympiakomitea. Sitä ovat edistämässä lukuisat liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatiot. Päivä on osa YK:n terveysjärjestö WHO:n Move for Health -päivää. Vuonna 2020 Unelmien liikuntapäivä toteutetaan poikkeusoloista johtuen kotona ja somessa #unelmienliikuntapäivä.

Teknologia hyötykäyttöön hyvinvoinnin edistämisessä– Liikkuva Suomi vahvistamaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuutta

Liikkuva Suomi -valmennusohjelman startti Töölön stadionilla 3.6.2019 (OP Helsinki)

 

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu aloittaa kumppaniyhteistyön Liikkuvan Suomen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota SAT osallistujayritysten henkilöstölle moderneja, digitaalisia ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi, sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uusimman Henkilöstöliikuntabarometrin perusteella vain noin 20% yrityksistä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja osana henkilöstöliikunnan toteutusta. Kääntäen, kahdeksan kymmenestä työpaikasta toteuttaa henkilöstöliikuntaa varsin perinteisin menetelmiin nojaten. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuudesta Olympiakomiteassa vastaava Jesse Kaarna odottaa innolla uuden kumppanuuden tuomia mahdollisuuksia:

”Vaikka digitaaliset ratkaisut ovat olleet jo vuosikausia arkipäivää muussa yritysten toiminnassa, ei niitä ole vielä kovin laajasti hyödynnetty henkilöstön liikunnan ja terveyden edistämisessä. Kuluttajapuolella nämä digitaaliset ratkaisut ja applikaatiot ovat jo arkipäivää. Itse näen näissä erittäin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sekä yrityksen että yksittäisen työntekijän näkökulmasta.”

 

Hyötyjä yritykselle ja työntekijöille

Yritykselle digitaaliset ratkaisut tuovat monipuolisuutta ja kustannustehokkuutta aktiivisuuden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen, kun palvelut eivät ole enää aikaan tai paikkaan sidottuja. Ne tarjoavat keinon tavoittaa koko henkilöstö tasapuolisesti aina kotikonttoreista sivutoimipisteisiin ja ohjelman voi suunnitella sekä käynnistää 100% etänä. Digiratkaisut tarjoavat myös aputyökaluja kehityksen seurantaan, vaikuttavuuden arviointiin sekä uudenlaisia keinoja kannustukseen ja motivointiin. Miltä esimerkiksi kuulostaisi toteutus, jossa etävalmentajana toimisi Olympiaurheilija Kalle Lassila, vaihtuvateemaiset valmennussisällöt käsittelisivät monipuolisesti henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehitystä ja aktiivisuusmerkintöjä keräämällä voisi ansaita ylimääräisiä vapaapäiviä?

Myös työntekijät hyötyvät monipuolisemmasta lähestymistavasta aktiivisuuden lisäämiseen lähtötasosta riippumatta.
Tottumattomalle liikkujalle kynnys perinteisiin liikuntapalveluihin – vaikkapa yrityksen omalle kuntosalille menoon – voi olla korkealla. Uudentyyppiset ratkaisut voivat madaltaa kynnystä liikunnan aloittamiseen tai yrityksen hyvinvointihankkeisiin osallistumiseen. Digitaalisen alustan, ihmisen normaaliin arkeen sopeutuvan valmennusohjelman ja inspiroivan etävalmentajan avulla kipinä liikkumiseen saattaakin syttyä säännöllisten kävelylenkkien avulla oman kodin tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä.

Myös kiireinen arki asettaa haasteita monelle työikäiselle, eikä osallistuminen perinteisiin liikuntapalveluihin kuten firman salibandyvuorolle ole ajanpuutteen vuoksi mahdollista. Digitaaliset liikuntapalvelut voivat tarjota omiin aikatauluihin sopivamman keinon liikunnan ja liikkeen lisäämiseen. Kaikki arkinen aktiivisuus kuten siivous ja nurmikon leikkaaminen lasketaan mukaan, hyvinvointi kasvaa mielekkäimmin passiivisuutta vähentämällä.

 

Sony Music Finlandin valmennuksessa on menossa toinen vuosi.

 

Yhteisöllisyys ja motivointi tärkeää

Liikkuva Suomi on onnistunut siinä, missä moni digitaalinen palvelu floppaa: joidenkin palveluiden käyttö voi tuntua etäiseltä ja into käyttöön saattaa sammua pian aloittamisen jälkeen, ellei asiaa ole huomioitu toteutuksessa. Liikkuva Suomen ratkaisussa jo suunnitteluun otetaan mukaan asiakkaalle perustettavan hyvinvoinnin ohjausryhmän jäseniä. Omistajuus säilyy yrityksellä itsellään ja kaikki suunnitellaan tukemaan liiketoiminnan kehitystä. Liikekään ei tällöin lopu siihen, kun valmentaja astuu ulos ovesta. Mukaan on tuotu myös yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä, ulkoisiakin kannusteita sisäisen motivaation löytämisen tueksi, sekä inspiroivia valmentajia teemaluentoineen ja -valmennussisältöineen. Tulokset ovat olleet kovia: toteutusten keskiarvoinen osallistumisprosentti on 83%.

Liikkuva Suomen toimitusjohtaja Antti Luukkanen:

”Lähdemme suurella innolla mukaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -konseptin kumppaniksi. Meidän valmennusohjelmissa ei palkita niitä jotka juoksevat pisimmälle tai kovimpaa, sisällöt on suunniteltu 100% tavallisen ihmisen arkeen soveltuviksi. Pienet arkiset asiat ratkaisevat hyvinvoinnin kehityksen pitkällä tähtäimellä, pikadieetit tai muut taikatemput eivät tuo mukanaan hyvää oloa edes lyhyessä juoksussa. On mielenkiintoista lähteä kehittämään yhteistyötä myös muiden SAT-kumppanien kanssa.”

“On upeaa olla mukana lisäämässä työikäisten liikettä ja auttamassa yrityksiä nykyaikaisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa, joka tarkoittaa meidän tapauksessa paljon muutakin kuin työpaikan punttisalia ja sählykerhoa. Jokainen saa liikkua oman elämäntilanteen ja kuntopohjan mukaisesti, henkisen jaksamisen ollessa kasvava osa kokonaisuutta nykymaailmassa.”

Lisätietoja Liikkuvan Suomen palveluista: antti.luukkanen@liikkuvasuomi.fi, 044 381 3336, www.liikkuvasuomi.fi

”Aluksi epäluulo onnistumisesta – mutta megalomaaninen lopputulos” – SportSpotin etätykypäivä

Otsikon kommentti on suoraan Sportspotin aluksi epäilleen, mutta lopulta erittäin tyytyväisen asiakkaan suusta.

”Mikä ihmeen etätykypäivä? Voiko sellainen toimia?”  Tämän suuntainen ajatus saattoi käydä sinunkin mielessäsi? SportSpotin etätykypäivät ovat saavuttaneet huiman suosion ja keräävät ylistystä osallistuneilta yrityksiltä.

”Etätykypäivä sai osallistujat innostumaan ja heittäytymään haasteisiin täydellä voimalla. Ajattelin, että henkilöstömme osaa heittäytyä, mutta tällaista en osannut odottaa! Etä-tykyshowssa näimme yllättäviä suorituksia ja pääsimme tutustumaan toisiimme aivan uudella tavalla. Tykypäivä hitsasi työyhteisöämme yhteen, jokainen pääsi osallistumaan ja tämä oli lisäksi todella hauskaa” – kommentoi etätykypäivän porukalleen tilannut Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen.

 

Viime kuukausien poikkeusolot ovat laittaneet hyvinvoinnin työssä ja vapaa-ajalla koetukselle. Juuri nyt näyttäisi siltä, että suurin alkushokki alkaa olla takanapäin, mutta normalisoitumisesta ollaan vielä kaukana. Tilanteen pitkittyessä on aika sopeutua uusiin olosuhteisiin, jossa etätyö ja fyysinen etäisyys on normaalia arkea. Karu fakta on se, että ennen kesää minkäänlaisten yhteisten live-aktiviteettien toteutus ei todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa. Jos jotain halutaan tehdä yhdessä, ovat vaihtoehdot vähissä. Se ettei tiedetä, minkälaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja on tarjolla ei pitäisi olla riittävä syy jättää tyky-päiviä järjestämättä.

”Pidetään ne sitten syksyllä…”.

Yksi – ja valitettavan yleinen -vaihtoehto on jättää tiimi- ja tykypäivät kokonaan järjestämättä. Asioiden lykkäämisen on usein houkuttelevaa tuudittautua. Ensimmäinen tärkeä kysymys kuuluu, löytyykö syksystä varmasti aikaa tyky-päivän toteuttamiseen, kun tulosta kiritään kiinni ja kevään tekemättömät työt painavat päälle? Toinen vielä tärkeämpi kysymys kuuluu, ollaanko silloin jo myöhässä?

Koronan asettamien olosuhteiden pakosta työskentelytapoihin, työn luonteeseen ja sisältöihin on tullut valtavia muutoksia lyhyessä ajassa. Uusi tilanne on vaatinut työntekijöiltä paineensietokykyä, venymistä, uuden opettelua, sekä luovuutta ja aiheuttanut samaan aikaan turvattomuutta, epävarmuutta, henkistä kuormitusta sekä uudenlaisia työpaineita. Kaikki tämä on tapahtunut yksin omalla kotikonttorilla pitkälti ilman normaalia sosiaalista turvaverkkoa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä.

Tästä syystä yhteinen kokeminen, yhteiset elämykset, yhdessä nauraminen ja heittäytyminen ovat arvokkaampia kuin koskaan. Ne toimivat sitouttavana liimana, luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, hyvää fiilistä ja ylläpitävät työskentelymotivaatiota. Tämän näkökulman huomioiminen on tärkeää, sillä henkilöstö on yrityksen tärkein ja arvokkain voimavara. Viime aikoina nuo voimavarat ovat olleet monessa organisaatiossa erityisen kovalla koetuksella. Siksi voimavaroista ja yhteisöllisyydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää jopa ennen tulevaa kesälomakautta.

Avaimet käteen ratkaisu

SportSpotin etätykypäivä antaa työnantajalle avaimet käteen ratkaisun tykypäivän toteutukseen – 100% etänä. Toteutus koostuu kahdesta vaiheesta:

1) Toimintapäivät.
SportSpotin huippupersoonat (esim. Laura Lepistö, Kaj Kunnas, Amin Asikainen, Brädi) esittävät työntekijöille erilaisia hauskoja haasteita & tehtäviä. Työntekijät toteuttavat ja videoivat niitä itselleen sopivassa välissä ja lähettävät videoklipit SportSpotille. Haastevideot leikataan ja editoidaan leikataan ammattilaisten toimesta ja niiden perusteella tuotetaan ammattitasoinen viihdyttävä kokonaisuus.

2) Live-tykyshow pidetään viikon päästä videoiden kuvaamisesta. tyky-showlle varataan työntekijöiden kalenteriin yhteistä aikaa 1-2 tunnin ajan, osallistujamäärästä riippuen. Show koostuu osallistujien kuvaamista videoista sekä muista valituista ohjelmanumeroista, kuten Kai Kunnaksen tietovisasta, jossa tiimin jäsenet pääsevät mittaamaan omaa tietämystään Mestari-Kunnaksen tiukkojen kysymysten ääressä. Show-iltana osallistujat kokoontuvat omien tietokoneidensa ääreen katsomaan, mitä kaikkea oman tiimin jäsenet ovatkaan saaneet aikaan. Shown aikana esitetään kaikkien parhaat palat toimintapäivän tuotoksista ja Sportspot antaa illalle naurutakuun. Shown kruunaa mahdollisuus tilata koko porukalle kotiin toimitettuina yhteinen ”etä-tykypäivä- survival kit”, josta löytyy kaikki tarvittava eväs huikeaan kokemukseen.

Kurkkaa esittelyvideo etätykypäivän toteutuksesta!

Loppuun vielä 3 syytä miksi valita SportSpotin etätykypäivä

 – Työhyvinvoinnin tukeminen vaikeina aikoina yrityksen tärkeimmälle resurssille
 – Tarjoa täysin uudenlainen yhteisöllinen kokemus, jossa pääosassa olette te!
 – Tyytyväiset asiakkaat- kokonaispalaute osallistuneilta 4,8/5

Koska Sportspot antaa aina vähän ekstraa, tässä vielä neljäs syy.

 – Olemme sopineet yhteistyöstä, jossa tilitämme osan Etä-tykypäivien tuloista Paralympiakomitean Valtti- ohjelmalle. Valtti-ohjelman tavoitteena on siis auttaa löytämään erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastus.

Varaa etätykypäiväsi täältä: https://sportspot.fi/palvelut/eta-tykypaiva/#contact

Miksi henkilöstöliikuntaan kannattaa panostaa?

Työhyvinvoinnin tavoitteista keskustellessa keskitytään usein kulujen karsimiseen ja työkykyriskien minimointiin. Kulujen minimoinnin lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen linkittyy kuitenkin myös monenlaisia muita mitattavia hyötyjä.

Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspoissaolot, vajaakuntoisena työskentely, tapaturmat ja ammattitaudit sekä työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset maksavat Suomen kansantaloudelle vuosittain yli 24 miljardia euroa menetettynä työpanoksena.

Ei ole yllättävää, että huomio työhyvinvoinnissa on usein keskittynyt edellä mainittujen kulujen pienentämiseen. Viime vuosina näkökulma työhyvinvointiin on kuitenkin monipuolistunut. Kustannusten minimoinnin lisäksi mukaan on tullut muun muassa työn tuottavuuteen liittyviä näkökulmia.

Eräs tuore näkökulma on presenteismin eli vajaakuntoisena työskentelyn huomioiminen. Työntekijä on tällöin fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta alentuneesta terveydentilasta tai toimintakyvystä johtuen suorituskyky on laskenut ja töitä tehdään vajaatehoisena. Kun töitä tehdään vuoden ympäri vajaatehoisena, on menetetty työpanos jopa suurempi kuin poissaolojen aiheuttama. (Hälsa 2017). Alentunut suorituskyky voi johtaa yksilön kohdalla töiden kasaantumiseen, kiireeseen ja työn kuormituksen kasvuun. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on siten sekä yksilön että työnantajan etu. On myös vahvaa näyttöä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen on positiivisesti yhteydessä työpaikan liiketulokseen (Ahonen 2016).

 

Kilpailuedun lisäksi henkilöstön hyvinvointi on myös mahdollinen rekrytointivaltti

 

Rekrytoinnin hankaluudesta ja jopa työntekijäpulasta käydään ajoittain keskustelua eri medioissa. Avoimia paikkoja on entistä vaikeampi saada täytettyä. Nykyään työnhakijat painottavat työnhaussa erilaisia asioita kuin ennen. Tittelin ja palkan sijaan työantajaa valittaessa painottuvat työn merkityksellisyys sekä vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvät teemat. Henkilöstön hyvinvointi nähdään osana yrityksen vastuullisuutta.

CGI:n tuoreen työelämätutkimuksen mukaan 73 % työntekijöistä on myös sitä mieltä, että työnantajan pitäisi ottaa suurempi vastuu työhyvinvoinnista. Työkyvyn ylläpitäminen nähdään vastuullisena tekona, mutta myös välttämättömyytenä yrityksen kilpailukyvyn ja pidempien työurien turvaamiseksi sekä työntekijämielikuvan kannalta.

Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuudessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään.

 

Yritysvastuuteot ja niistä viestiminen tulevatkin tulevaisuudessa todennäköisesti kasvattamaan tärkeyttään. OP:n suuryritystutkimuksesta kävi ilmi, että vastuullisuus vaikuttaisi olevan kytköksissä myös yritysten tuloksellisuuteen. Vastuullisuusasioihin myönteisemmin suhtautuvat suuryritykset tekivät 3 % -yksikköä paremman nettotuloksen kuin vähiten vastuullisuusasioita korostavien suuryritysten joukko. Lähes 93% vastanneista suuryrityksistä näkee vastuullisuuteen liittyvät teot kasvavana kilpailutekijänä.

Yleisin tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Tällä hetkellä keskusteluissa painottuvat ympäristöasiat. On kuitenkin ennakoitavissa, että etenkin sosiaalinen vastuu, kuten henkilöstöasiat, tulevat myös olemaan entistä enemmän esillä tulevaisuudessa. Henkilöstön hyvinvointiin investoiminen onkin työkykyjohtamisen lisäksi tapa vahvistaa yrityksen sisäistä ja ulkoista työnantajamielikuvaa.

 

Mutta mistä tietää panostaako oma yritys tai potentiaalinen työnantaja henkilöstöönsä?

 

Osa yrityksistä panostaa viestinnässään aktiivisesti työnantajamielikuvaansa. Osa vähemmän. Sosiaalinen media ja nettisivut ovat yksi potentiaalinen kanava viestittää henkilöstön hyvinvointiin liittyviä asioita. Myös työnhakuilmoituksissa saatetaan tuoda esille työhyvinvointiin liittyviä toimintamalleja ja etuja. Vuosikertomukset ja vastuullisuusraportit ovat myös mahdollisia viestinnän kanavia. Haasteena näissä on tietojen hajanaisuus ja vertailun vaikeus.

Erilaiset sertifikaatit ja laatupalkinnot ovat yksi tapa edistää ja viestiä asiasta. Niiden suosio ja näkyvyys vaikuttaisi jatkuvasti kasvavan. Työnantajamielikuvan edistämisen lisäksi ne ovat myös erinomaisia työkaluja organisaation toimintatapojen ja käytänteiden kehittämiseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Tämän vuoksi niitä kannatta hyödyntää, vaikka oma toiminta ei vielä lähtötilanteessa olisikaan huippuyritysten tasolla.

Vastuullisuus sekä ympäristö- että henkilöstöasioissa kasvattavat jatkuvasti tärkeyttään. Työnhakijan näkökulmasta sertifikaatit ovat selkeä signaali laadukkaasta työnantajasta. Onkin hyvä pohtia, ovatko työhyvinvointiin liittyvät käytännöt yrityksessänne varmasti kunnossa ja miten niistä viestitään nyt ja tulevaisuudessa.

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu on kokonaisuus, jossa kaikki voittavat. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Yli 50% kokonaispisteillä työpaikka ansaitsee Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin. Kilpailun voittaja palkitaan näyttävästi Urheilugaalassa.

 

Jesse Kaarna

Projektipäällikkö

Suomen Olympiakomitea


Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö 2014 – Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset

Guy Ahonen – Fiksummalla työkykyjohtamisella uuteen nousuun, Firstbeat Webinaari

Hälsa – Työyhteisön suorituskyvyn uusi mittari – presenteismi

OP:n suuryritystutkimus 2019

CGI – Työn murros Suomessa – Tutkimus tulevaisuuden työelämästä ja työn murroksesta 2020.