Finnair on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2019

Finnair palkittiin näyttävästi Suomen Aktiivisimpana Työpaikkana torstai-illan Urheilugaalassa. Vuodesta 2006 alkaen jaettu palkinto kertoo hyvin toteutetusta henkilöstön liikuntaohjelmasta ja aktiivisesta työkulttuurista osana hyvää työelämää. Uno-pokaalin vastaanottivat Katri Sjöberg ja Saija Stenbacka.

Myöntämisperusteissa Finnair sai erityistä kiitosta siitä, miten monipuolisesti liikkumisen edistämisen ratkaisuja oli toteutettu eri työntekijäryhmille. Finnairin henkilöstö tekee monenlaista työtä haastavissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Siksi myös henkilöstöliikunnan tulee olla monipuolista. Finnair on onnistunut liikunnan avulla edistämään henkilöstön yhteisöllisyyttä, terveyttä ja työhyvinvointia sekä hallitsemaan työkykyyn liittyviä riskejä. Suunnitelmallisesti toteutettu henkilöstöliikunta hyödyntää dataa ja erilaisia mittareita sekä viimeisintä tutkimustietoa liikunnasta ja hyvinvoinnista.

– Aivan mahtava fiilis! Finnair on palkittu tosi monta kertaa ulkomaisilla että kotimaisilla areenoilla ja tämä ei ole meille yhtään himmeämpi tunnus, Stenbacka kertoi iloisena. Mitä neuvoja Finnair antaa muille organisaatioille? Stenbacka nostaa, että yksi Finnairin valttikortti on ollut, että henkilöstö on tuotu erittäin vahvasti mukaan suunnitteluun. Ihmisiltä on oikeasti itse kysytty, että mistä te innostutte ja mikä saa teidät liikkumaan.

Voittaja valitaan vuosittain Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun osallistuneista työpaikoista. Kilpailun toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhdessä kumppaneittensa ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Kilpailun kolme voittajaehdokasta valitsee Olympiakomitean muodostama asiantuntijaraati, joka koostuu liikunta- ja työelämätoimijoista. Voittaja valitaan Urheilugaalan digitaalisella kansalaisäänestyksellä.

Aiemmat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajat:

2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy – 2016 Kiilto Oy – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2013 Best-Hall Oy – 2012 HUS-konserni – 2011 Puolustusvoimat – 2010 Steveco Oy – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2006 Posti Oyj

Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinto perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vuosimallia 2020 on virallisesti käynnistynyt, ilmoittautumaan pääset tästä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2019 finalistit ovat nyt julkaistu!

Suomen Aktiivisin Työpaikka palkitaan 16.1.2020 Urheilugaalassa.

Suomen Aktiivisin Työpaikka tunnustuksella halutaan edistää henkilöstöliikunnan kulttuuria osana työhyvinvointia sekä tukea työyhteisöjen hyvinvointia terveyttä edistävän liikunnan keinoin. Vuodesta 2006 alkaen vuosittain jaettu tunnustus viestii erittäin hyvin hoidetusta henkilöstöliikunnasta. Vuoden 2019 Suomen Aktiivisin Työpaikka valitaan niistä työpaikoista, jotka ovat tehneet Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen kuluneen vuoden aikana.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnittelun arvioinnin tueksi. Työkalu perustuu tutkittuun tietoon, suosituksiin ja pitkään käytännön kokemukseen, jota työkalua käytettäessä on saatu. Kartoituksessa käydään läpi henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin perustuva yhdeksän osa-alueen kokonaisuus. Osallistuva yritys saa jokaisesta osa-alueesta pisteet välillä 0-100 sekä kokonaistuloksen, joka on kaikkien osa-alueiden keskiarvo.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme finalistia valitsee Olympiakomitean muodostama asiantuntijaraati. Voittajan valitsee digitaalisella äänestyksellä Urheilugaalan Suuri raati, joka koostuu noin 400 jäsenestä.

Lue lisää ehdokkaista.

Suomen Aktiivisin Työpaikka finalistit

(satunnaisessa järjestyksessä)

LIDL

Päivittäistavarakauppaketju Lidl toimii Suomessa itsenäisenä tytäryhtiönä. Pääkonttori Espoon Niittykummussa, kolme jakelukeskusta ja yli 180 myymälää työllistävät Suomessa noin 5500 henkeä.

Lidl on tehnyt työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan eteen systemaattista ja määrätietoista kehitystyötä jo usean vuoden ajan. Johto on alusta asti sitoutunut pitkäjänteiseen prosessiin ja on mukana toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Henkilöstöliikunnan toimintamallin läpikäynti on osa esimieskoulutusta ja myös henkilöstö on otettu vahvasti mukaan toiminnan kehittämiseen ja toteutukseen muun muassa palkitsevan aloitejärjestelmän kautta. Toimintaa kehitetään myös vuosittaisen henkilöstökyselyn ja liikunta-aktiivisuuskyselyn kautta.

Lidlissä henkilöstöliikunta on osa yrityksen strategiaa, jonka tavoitteena on henkilöstön sitouttaminen ja hyvinvoinnin mahdollistaminen. Toiminnan periaatteena on olla tasapuolista ja huomioida koko henkilöstön toiveet. Lidlissä on onnistuttu ratkaisemaan henkilöstöliikunnan toteutuksen haasteet yli 180:n eri puolilla Suomea sijaitsevan toimipisteen osalta. Lidl erottautuukin selkeästi edukseen koulutetulla ja aktiivisesti toimivalla Liikuttaja-verkostollaan, johon kuuluu noin 140 jäsentä. Verkoston avulla viestitään, järjestetään tapahtumia sekä kerätään palautetta. Liikuttajien ja muiden aktiivien avulla henkilöstö on voinut itsenäisesti järjestää liikuntaa pienryhmissä omalla alueellaan.

Lidlissä liikuntatoiminta on monipuolista ja toiminnan keskiössä on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Uutena tarpeena on tunnistettu myös yksin liikkuvien tukeminen, joten käyttöön on otettu viime vuonna ensi kertaa rahallinen liikuntaetu. Lisäksi tarjolla on maksutonta osallistumista liikuntatapahtumiin, juoksukouluun, ryhmäliikuntaan, palloiluryhmiin sekä kuntotestauksiin ja kehonkoostumusmittauksiin. Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan liikunnallisilla virkistyspäivillä sekä Porraspäivien ja Kilometrikisan tyyppisillä kilpailuilla ja kampanjoilla, joihin osallistumalla on mahdollista voittaa liikunnallisia palkintoja. Välinelainaamosta voi lainata esimerkiksi sykemittarin juoksutapahtumaan tai liikuntaharrastuksen aloittamista helpottamaan.

Vapaa-ajanliikunnan lisäksi kokonaisuuden toteutuksessa on huomioitu sekä fyysistä että istumatyötä tekevien työpäivän aikainen liikkuminen järjestämällä ohjattua taukoliikuntaa sekä taukoliikuntavälineistöä toimipisteisiin. Uusille työntekijöille jaetaan Tervetuloa Lidliin -lahjana hierontapallo sekä ohjeistus pallon käyttöön, jotta jokainen voi tehdä pallon avulla kehonhuoltoa työpäivän aikana sekä vapaa-ajallaan.

Toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä postittavat henkilökunnalle vuosittain kotiin kirjeitä, joissa tsempataan ja kannustetaan liikkumaan. Myös yhteistyötä huippu-urheilijoiden kanssa hyödynnetään henkilöstön liikuttamisessa. Lidl All stars -urheilijat pitävät puheenvuoroja tiimipäivissä ja opastavat ja kannustavat Lidliläisiä liikkumaan erilaisissa liikuntatapahtumissa.

Liikkumisen lisäksi Lidlissä tuetaan palautumista. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hakea mukaan hyvinvointivalmennuksen, johon kuului muun muassa Firstbeat-mittaus sekä valmennusta ravintoon, uneen, palautumiseen sekä stressinhallintaan. Osallistujat saavat ohjelman avulla tietoa hyvinvoinnistaan ja konkreettisia neuvoja sen parantamiseen.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Patentti- ja rekisterihallitus on Suomen valtion virasto, joka myöntää patentteja, hyödyllisyysmalleja, mallioikeuksia, tavaramerkkejä ja LEI-tunnuksia. PRH pitää yllä myös tärkeitä perusrekistereitä, kuten kaupparekisteriä ja yhdistysrekisteriä. Yhteensä Patentti- ja rekisterihallitus työllistää noin 420 henkilöä, joista kaikki työskentelevät yhdessä toimipisteessä Helsingissä.

Patentti- ja rekisterihallituksessa henkilöstöliikunta on suunnitelmallista, ja sitä myös mitataan ja seurataan. Toiminnan suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin on varattu kiitettävästi henkilöresursseja, ja toimintaa ohjaavat kirjallinen toimenpidesuunnitelma sekä toiminnalle asetetut tavoitteet. Työkyvyn ylläpidon lisäksi toiminnassa on huomioitu myös liikunnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin, työn tuloksellisuuteen sekä yhteishenkeen työpaikalla. ”PRH on yhdessä tekemisen esimerkki.” – on strateginen tavoite, joka ohjaa kaikkea toimintaa työpaikalla.

Patentti- ja rekisterihallituksessa on tehty pitkäjänteistä työtä henkilöstöliikunnan kehittämisessä ja liikunta on otettu huomioon esimerkiksi uusia toimitiloja toteutettaessa muutama vuosi takaperin. Monipuolisen henkilöstöliikunnan takaamiseksi uusiin tiloihin rakennettiin kuntosalin lisäksi liikuntasali, jossa PRH:n henkilöstölle järjestetään erilaista liikuntatoimintaa eri kohderyhmille: aamuvenyttelyä, pilatesta, joogaa ja HIIT-tunteja. Osa tunneista toteutetaan oman henkilöstön toimesta, osa ostopalveluna. Monipuolista liikuntatarjontaa täydentävät liikuntasetelit sekä lähellä sijaitsevassa Merihaan palloiluhalli, jossa henkilöstö hyödyntää PRH:n salibandyvuoroa sekä omaehtoista liikkumista esimerkiksi lounastunnin yhteydessä. Lisäksi PRH:llä järjestetään vuosittain erilaisia liikuntaan tukevia tapahtumia, kuten UKK-kävelytestit, juoksukoulu, kuntosaliohjausta ja kaupunkisuunnistusta. Monina vuosina PRH on osallistunut myös Yritysmaratoviestiin.

PRH:lla pyritään lisäämään liikettä ja liikuntaa paitsi vapaa-ajalla, myös työmatkoilla sekä työpäivän aikana. Ergonomiaan ja liikkeen lisäämiseen on kiinnitetty huomiota paitsi työpaikalla myös etätöissä. Työterveyshuollon kouluttamat PRH:laiset järjestävät toimistolla päivittäin ohjattua taukoliikuntaa, jonka lisäksi koko henkilöstöllä on käytössä tietokoneelle asennettu taukoliikuntasovellus. Työmatkaliikuntaa tukevat suihku- ja pukuhuonetilojen lisäksi lämmitetty säilytystila polkupyörille sekä työsuhdematkalippuetu, jolla kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön yksityisautoilun sijaan.

FINNAIR

Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen erikoistunut kasvava verkostolentoyhtiö. Lisäksi se tarjoaa matkapalveluja Aurinkomatkat- ja Finnair Holidays -tuotemerkkien alla. Yhtiön palveluksessa työskentelee lähes 7000 henkilöä.

Yhtenä maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä, yrityksellä on pitkät perinteet myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisesta. Hyvinkin erilaiset työnkuvat vaihtelevissa ympäristöissä asettavat tarvepohjan monipuolisille ja monimuotoisille henkilöstöliikunnan kokonaisuuksille. Monipuolisuus onkin tärkeää, sillä henkilöstöstä löytyy lähes kaikkea kokeista mekaanikkoihin ja lentokapteeneihin, digitaalisten sisällön tuottajista viestinnän ammattilaisiin ja turvallisuusasiantuntijoihin ja kaikkea siltä väliltä. Työsuoritteita tehdään monenlaisissa ympäristöissä, ympäri vuorokauden eri puolilla maailmaa.

Vapaa-ajan liikuntaan kannustetaan rahallisen liikuntaedun lisäksi työntekijöiden käytössä olevilla kuntosaleilla sekä sopimushinnoilla kahteen suureen liikuntaketjuun. Lisäksi henkilöstön käytössä on sovellus, joka tukee liikunnan harrastamista ja oman kunnon seuraamista. Finnairille työnantajana on tärkeää, että työstä ja sen paikasta riippumatta, henkilöllä on mahdollisuus sekä työmatkoilla, työn aikana ja vapaa-aikana mahdollisuus palauttavaan ja työkykyä ennalta huoltavaan liikuntaan. Esimerkiksi suurimman henkilöstöryhmän – lentävän henkilöstön – miehistöhotellit on valittu sitä silmällä pitäen, että niissä on mahdollisuus kuntosaleihin ja omatoimiseen liikuntaan rauhallisen levon lisäksi. Finnair on systemaattisesti rakentanut henkilöstölleen mahdollisuuksia pieniin liikunta- ja palautumissessioihin myös kesken työpäivän. Se voi olla lyhyt hierontahetki väsyneelle niskalle työhyvinvointihuoneessa tai ohjattu tai omatoiminen taukoliikunta omalla työpisteellä, oli se sitten missä vain.

Vaativia työnkuvia silmällä pitäen, Finnairilla henkilöstöliikunnan toteutus onkin suunnitelmallista ja tarveperusteista. Toimenpiteiden kohdentamisessa ja seurannassa hyödynnetään dataa ja mittareita, minkä lisäksi toiminnan kehittämiseksi kerätään aktiivisesti palautetta ja ideoita sekä hyödynnetään alalla tunnettuja ulkopuolisia osaajia. Liikunta nähdään tärkeänä osana työhyvinvoinnin johtamista ja työkykyriskien hallintaa. Aktiivinen yhteistyö integroidun työterveyden kanssa antaa mahdollisuuden kattavaan, ennakoivaan ja monipuoliseen toimintaan.

Liikunnalla vahvistetaan myös yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Tarjolla on mm. liikuttajien pitämiä taukoliikuntahetkiä tuotannon- ja tietotyöntekijöille, kaikille tarjottavia PT-palveluita, ryhmäliikuntaa, Finnairin väreissä osallistumista suuriin liikuntatapahtumiin ja yhtiön tukemia harrastekerhoja sekä tiimien omia liikuntapäiviä. Yammer-ryhmässä henkilöstö jakaa aktiivisesti viimeisintä tutkimustietoa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyen, keskustelee kansallisista tempauksista mm. porraspäivät sekä kannustavat toisiaan tehdystä avauksista. Pienenkin arkiliikunnan lisäämiseen ja palautumiseen työpäivän aikana kannustetaan mm. säädettävien työpisteiden ja moninaisten kokoustilojen sekä monipuolisten taukoliikuntahuoneiden avulla. Finnair on sekä Suomen Olympiakomitean että Paralympiakomitean pääyhteistyökumppani ja lennättää Suomen joukkueen Tokion olympialaisiin sekä paralympialaisiin. Yhteinen matka on linkitetty myös tiimien väliseen liikuntahaastekampanjaan #matkalla_Tokioon, jossa liikuntasuorituksia keräämällä edetään Finnairin lentoreittiä pitkin kohti Tokiota.

Henkilöstöliikunnasta apua työkyvyn ylläpitoon

Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan ja liikkumista tuetaan monimuotoisesti suomalaisilla työpaikoilla. Liikunnalla onkin suuri merkitys henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä ja sen lisäämisessä. Säännöllinen ja suunnitelmallinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on kuitenkin edelleen vähäistä.

Tuoreen Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikunnan kulut ovat 231 euroa vuodessa henkilöä kohden. Yleisimpien tukimuotojen joukossa ovat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet, joiden suosio on edelleen hieman kasvanut; niitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Vielä 17 vuotta sitten vain runsas neljäsosa liikuntaa tukevista työnantajista kertoi hyödyntävänsä niitä. Kaikkiaan noin 750 000 palkansaajaa on käyttänyt liikuntaseteleitä hyväkseen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Hieman yli puolet (54%) työnantajista kertoi myös hankkivansa henkilöstöään varten ulkopuolisia liikuntapalveluita.

Mahdollisuuksia liikkua on nykyään tarjolla runsaasti, mutta useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä. Haasteeksi nouseekin usein viestintä, sillä työntekijät eivät tunnista kaikkia käytössä olevia palveluja, kertoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Keskeisimmät syyt tukea henkilöstöliikuntaa ovat henkilöstön työkyvyn ja -vireen ylläpitäminen sekä työhyvinvoinnin ja terveydentilan parantaminen.

Tärkeä kysymys on se, onko liikunnan tukeminen vain palkitsemista vai voisiko sillä olla vielä suurempi rooli myös henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä? Tavoitteellinen työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen vaatii usein henkilöstöhallinnolta sekä uudenlaista osaamista että lisäresursseja, sanoo Livson.

Henkilöstöliikunnalla arvioidaan olevan aiempaa hieman enemmän painoarvoa myös yritys- ja työnantajakuvan muodostumisessa.

Työnantajakuvalla on suuri merkitys yrityksen rekrytoidessa uutta työvoimaa. Henkilöstön liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen voisikin toimia monelle työyhteisölle valttina tulevaisuuden työmarkkinoilla, jatkaa Livson.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa petrattavaa

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan vain neljäsosa työpaikoista tekee säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa henkilöstön fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Yhteistyötä tehdään hieman aiempaa enemmän, mutta se on edelleen pääosin tapauskohtaista tai luonteeltaan satunnaista. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa liikunta-aktiivisuuden kartoittamista ja liikuntaneuvonnan antamista.

Kun tiedetään liikunnan merkitys työkyvyn näkökulmasta, toivoisi, että henkilöstöliikunnan tukeminen olisi suunnitelmallisempaa, sitä seurattaisiin ja tehtäisiin myös enemmän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, sanoo Livson.
Tukea tulisi suunnata enemmän työkykyriskissä oleville, joilla voi olla myös pelkoa liikkumista kohtaan. Asiantuntijan tuki voisi rohkaista ja innostaa arempia liikkujia ja niitä, joilla on jo vaivoja ja kipua, toteaa Livson.

Liiteaineistot: Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti ja Tulokset dioina.

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja kansanterveydelle. Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen kehittämiseen. Voittaja palkitaan Urheilugaalassa. Lisätiedot: suomenaktiivisintyopaikka.fi

Henkilöstöliikuntabarometri selvittää palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Tutkimukseen kerättiin touko-elokuussa 2019 kaksi aineistoa. Työnantajanäkökulmaa varten haastateltiin 150 henkilöä, jotka edustivat satunnaisesti valittuja suomalaisten yritysten toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia ja päätoimisia liikuntavastaavia. Palkansaajille kohdistettuja haastatteluja tehtiin 614. Edellinen barometri julkaistiin 2017. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen Olympiakomitea ry ja sen toteutti Kantar TNS Oy.

Henkilöstöliikuntabarometri 2019

Valtaosa työyhteisöistä tukee henkilöstöliikuntaa – viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita

Lähes kaikki suomalaiset työyhteisöt tukevat henkilökuntansa liikkumista. Rahallisen tuen rinnalle on tullut aiempaa enemmän liikkumaan kannustavia toimenpiteitä, kuten taukoliikuntavälineitä. Fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa ja niistä palautumisessa ei liikuntaa kuitenkaan vieläkään juuri hyödynnetä.

Olympiakomitean tilaaman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan valtaosassa työpaikoista (85 %). Liikunnan tukeminen on tyypillistä nimenomaan suurille työyhteisöille, joissa käytännössä kaikissa tuetaan liikuntaa rahallisesti tai muuten palveluja järjestämällä. Esimerkiksi liikuntaseteleitä tai vastaavia maksuvälineitä käyttää 8/9 liikuntaa tukevista ja 3/4 kaikista työnantajista. Henkilöstöliikunnan kulut ovat työnantajien arvioiden mukaan henkilöä kohden 231 euroa vuodessa.

Rahallisen panostuksen osalta kasvu on taittunut ja vaikuttaisi siltä, että katto alkaa olla saavutettu. Rahan rinnalle näyttää nousseen yhä enemmän työskentelytapoihin ja työkulttuuriin liittyviä asioita, kuten liiallista istumista ehkäiseviä ja taukoliikuntaa lisääviä toimenpiteitä, sanoo Olympiakomitean erityisasiantuntija Matleena Livson.

Kaikista palkansaajista melkein puolet (48 %) ilmoitti, että istumisen vähentämiseen ja liikkeen lisäämiseen työpäivän aikana on työpaikalla panostettu. Työpaikoilla, joissa tehdään paljon istumatyötä, asia on ollut esillä vieläkin enemmän (62 %). Työnantajista yhdeksän kymmenestä (91%) ilmoitti, että asiaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi säädettävien työpöytien, taukoliikunnan tai kävelypalaverien muodossa.

Viestinnässä ja suunnitelmallisuudessa puutteita

Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan käytä työnantajien tarjoamia etuja hyväkseen. Useampi kuin joka kolmas jättää esimerkiksi liikuntaseteliedun käyttämättä, vaikka se olisi saatavilla.

Asiasta viestimisessä näyttäisi olevan haasteita monessa työyhteisössä. Työntekijät eivät välttämättä tunnista käytössä olevia palveluja ja monelle on epäselvää, onko heillä mahdollisuutta antaa palautetta tavoista, joilla työnantaja tukee liikuntaa. Eri viestintäkanavien ohella henkilökohtaisella viestinnällä ja työtoverien kannustuksella on suuri merkitys, toteaa Livson.

Erityisesti vähän liikkuvien tavoittaminen ja tukeminen on haasteellista. Joka neljäs työnantaja sanoo järjestävänsä aktiviteetteja liikunnallisesti passiivisille. Kuitenkin vain muutama prosentti henkilöstöstä tunnistaa, että tukea ja palveluja on tarjolla erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville.

Enemmistössä (60 %) liikuntaa tukevista työpaikoista aiotaan panostaa liikunnallisesti passiivisten aktivointiin. Liian vähän liikkuvien saaminen liikkeelle vaatisi työnantajilta selkeää toimintasuunnitelmaa, yrityskulttuurin kehittämistä sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöliikunnan tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on kuitenkin edelleen puutteellista ylipäänsä, kertoo Livson.

Liikunnasta apua fyysisesti raskaisiin töihin

Liikuntaa käytetään vain harvoin fyysisesti raskaisiin töihin valmistautumisessa tai niistä palautumisessa. Vain kuudessatoista prosentissa niistä työpaikoista, joissa tehdään raskaita töitä, käytetään liikuntaa apuna. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut neljässä vuodessa.

Fyysisesti raskaissa töissä liikunnalla on iso merkitys niin työkyvyn, tuki- ja liikuntaelinten terveyden kuin esimerkiksi tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta. Kyseessä ei ole tällöin vain henkilöstöetu, vaan vakavasti otettava osa työkykyriskien hallintaa ja työhyvinvoinnin johtamista, toteaa Matleena Livson.
Tilanteen paranemiseksi tarvitaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työpaikan, työterveyshuollon ja liikunnan ammattilaisten kanssa. Asiantuntijoiden tukea pitäisi suunnata erityisesti työkykyriskissä oleville, Livson jatkaa.

Liiteaineistot: Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Tutkimusraportti ja Tulokset dioina

Lisätietoja:

Olympiakomitea/Henkilöstöliikuntabarometri, Matleena Livson matleena.livson@olympiakomitea.fi puh. 040 770 2924

Olympiakomitea/Suomen Aktiivisin Työpaikka, Anu Helin anu.helin@olympiakomitea.fi puh. 050 356 7234

Kantar TNS Oy, Sakari Nurmela sakari.nurmela@tnsglobal.com puh. 040 578 5080

Suomen Aktiivisin Työpaikka yhteistyöhön Cuckoo Workoutin kanssa

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu (SAT) aloittaa kumppaniyhteistyön taukoliikuntasovellus Cuckoo Workout kanssa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä liikettä työelämään sekä tarjota SAT osallistujayrityksille kartoituksen tueksi henkilöstöliikuntaa ja -hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailusta Olympiakomiteassa vastaava Anu Helin on innoissaan uudesta kumppanuudesta: “Yhteistyö Cuckoo Workoutin kanssa täydentää loistavasti SAT -kumppaniverkostoa ja tuo kokonaisuuteen uusia mahdollisuuksia kehittää monipuolista henkilöstöliikuntaa.”

Suomalainen työhyvinvointiyritys Cuckoo Workout on aktivoinut suomalaisia työpaikkoja jo vuodesta 2014 alkaen. Käyttäjiä Cuckoolla on yli 13 000 yli sadassa eri yrityksessä ja organisaatiossa. Cuckoon missiona on luoda aktiivisempia ja avoimempia työyhteisöjä sekä terveempiä ja tuottavampia työntekijöitä lyhyiden liikunnallisten ja palauttavien taukojen avulla.

Muutaman minuutin ohjatut tauot paitsi rytmittävät työpäivää, tarjoavat käyttäjille konkreettisia toimenpiteitä fyysisen ja henkisen kuormituksen hallintaan työpäivien aikana. Cuckoo -aktiviteettien avulla käyttäjät voivat linkittää pienet terveyttä edistävät ratkaisut kuten työskentelyn seisten, portaiden käytön hissin sijaan sekä aktiivisen työmatkan osaksi päivittäistä työhyvinvointia. Toimenpiteiden lisäksi mukaan on ynnätty ripaus kilpailullisuutta ja pelillisyyttä. Cuckoo Workoutissa käyttäjät kisailevat leikkimielisesti paitsi itseään myös työkavereitaan vastaan. Pisteitä kerätään ohjatuista tauoista ja aktiviteeteista. Yritykset kisailevat aktiivisuudessa toisiaan vastaan Cuckoo Workoutin liigapörssissä.

Sekä Cuckoo Workoutin että Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun tavoitteena on luoda ”lisää liikettä suomalaisille työpaikoille”. Yhteisen tavoitteen myötä kumppanuus on luonteva ratkaisu, joka tuo mukanaan monia synergiaetuja:

“Yhdessä tavoitamme entistä enemmän työpaikkoja ja pystymme entistä tehokkaammin lisäämään tietoutta tämän tärkeän asian tiimoilta. Toimintamme tukee toinen toistaan ja yhdessä pystymme tarjoamaan parempia ratkaisuja arjen liikkumattomuuden haasteisiin”, kommentoi Cuckoo Workoutin toimitusjohtaja Veera Lehmonen.

Näin henkilöstö aktivoidaan!

Miten innostaa työntekijöitä liikkumaan ja siten kehittää henkilöstön työhyvinvointia? Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa menestyneet organisaatiot jakoivat päättäjäkollegoille omia vinkkejään lounastilaisuudessa Helsingissä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun (SAT) tarkoituksena on paitsi innostaa työpaikkoja kehittämään henkilöstöliikuntaa, niin myös tarjota siihen eväitä ja vertaistukea.

Monilla työpaikoilla tuetaan henkilöstöliikuntaa isoinkin satsauksin, mutta tavoitteiden toteutumista ei välttämättä vielä seurata tehokkaasti. Vaikka olosuhteet ja puitteet ovat jo monilla työpaikoilla kunnossa, niin ovatko myös toimintatavat? Miten innostaa ja kannustaa, jotta kaikki mahdollisuudet otettaisiin käyttöön?

Näitä kysymyksiä pohdittiin kahdessa paneelikeskustelussa Helsingin Casinolla 31.1. järjestetyssä Suomen Aktiivisin Työpaikka -lounastilaisuudessa. Ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin muun muassa siitä, mitkä ovat toimivaksi koettuja käytäntöjä henkilöstön aktivoimiseen, ja toisessa paneelissa pohdittiin, miten Suomen Aktiivisin Työpaikka -kumppanit voivat tukea näiden käytäntöjen toteuttamista. Paneelien alussa nautittiin maittavasta lounaasta ja väliajalla vetreytettiin niin kroppaa kuin mieltä Cuckoon tiimin vetämällä taukoaktivoinnilla.

Paneeleissa edustettuina olivat VTT:ltä Peppi Härme (Wellbeing & HR Manager), Nokialta Tiina Ristamäki (HR Manager of Wellbeing), Kiillolta Tiina Niemi (Executive Assistant) ja Vakuutuskeskuksesta Raino Räsänen (Palvelupäällikkö) sekä Elolta Maarit Gockel (Lääketieteellinen johtaja), Firstbeatilta Jori Palenius (Asiakkuusjohtaja), Aavalta Riikka Ravattinen (Asiakkuuspäällikkö, Virta hyvinvointipalvelut) ja Eazybreakilta John Lindström (Myyntijohtaja).

Miten he onnistuivat?

Kahtena viime vuotena SAT-kilpailussa hyvin menestyneiden yritysten edustajat toivat esimerkeillään esiin, että yksinkertaisillakin keinoilla on mahdollista innostaa ja aktivoida henkilöstöä. Oleellisiksi tekijöiksi nostettiin vertaistuen voima ja se, että tehdään osallistumiskynnys mahdollisimman matalaksi.

Meillä on yrityksen sisällä liikunta-aktivaattoreita, jotka ovat helposti lähestyttäviä persoonia ja joiden tehtävä on kannustaa ja tsempata työkavereita osallistumaan. Pyrimme tarjoamaan työntekijöille matalan kynnyksen liikuntatunteja eri lajeissa, kuten vaikkapa salibandyssä, kertoo Tiina Niemi Kiillolta. Kiillon tytäryhtiö KiiltoClean valittiin juuri Urheilugaalassa Suomen Aktiivisin Työpaikka 2018 tunnustuksen saajaksi.

Monilla työpaikoilla on jo hyvät pukuhuoneet ja suihkutilat tukemaan työmatkaliikuntaa, upeat välineet taukoliikuntaa ajatellen tai jopa omat kuntosalit sekä sähköpöydät, jotta työasennon vaihtaminen päivän aikana onnistuu. Entä niiden hyödyntäminen käytännössä?

Meillä on muun muassa fysioterapeuttien vetämiä kursseja, joiden kautta ihmiset oppivat hyödyntämään fasiliteetteja, kertoo Peppi Härme VTT:ltä.

Kaikki panelistit nostavat esiin myös erilaisten aktivointikampanjoiden voiman. On leuanvetohaastetta, tule pyörällä tai hiihtäen töihin -päiviä ja esimerkkiä antavia luennoitsijoita.

Meillä on noussut suosituksi pyöränhuoltopäivä – työntekijät voivat tulla aamulla pyörällä töihin ja jättää pyörän päiväksi huoltoon ja palata sitten huolletulla pyörällä kotiin, Härme kertoo.
Mikko ”Peltsi” Peltola oli meillä kertomassa talvipyöräilystä. Toisaalta jos omasta työporukasta löytyy joku esimerkin näyttäjä tai vetäjä, se madaltaa osallistumiskynnystä. Meillä on esimerkiksi oma äijäjooga-ryhmä, mainitsee Raino Räsänen Vakuutuskeskuksesta.

Faktat pöytään

Aina pelkkä innostaminenkaan ei riitä, vaan on lyötävä pöytään tiukkoja faktoja tai heräteltävä työntekijöitä konkreettisesti.

Luennoitsijoiden ja tutkimusten kautta voidaan tuoda esiin faktaa, miten tärkeää liikkuminen on terveyden ja työn tuottavuuden kannalta. Tietotyöläisiä kiinnostaa, että ajatus toimii ja siten he vakuuttuvat siitä faktasta, että liikunta tukee ajattelua. Insinöörit myös uskovat tutkimusnäyttöön ja osallistuvat mielellään itsekin erilaisiin mittauksiin, toteaa Tiina Ristamäki Nokialta.

Myös erilaiset testit ja kilpailut voivat toimia hyvinä herättelijöinä.

Järjestämme työntekijöille vuosittain kuntotestejä. Hienoja onnistumisia on koettu, kun joku liikkumaton on saatu houkuteltua testeihin ja havahtumaan. Parhaimmillaan tällaiset henkilöt ovat innostuneet kunnolla ja osallistuneet lopulta jopa puolimaratonille. Joillekin taas työntekijöiden välinen askelkilpailu on toiminut herätyksenä, Niemi iloitsee.

Erilaisten testien ja mittausten avulla on myös mahdollista seurata yrityksen henkilöstöliikuntatavoitteiden toteutumista. Organisaatiot seuraavat niin käyttäjämääriä kuin osallistujien tyytyväisyyttä. Hankkeista selvitetään, mikä on lähtötilanne ja mikä lopputulos.

Tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellista on myös se, että organisaation johto on sitoutunut tavoitteiden toteuttamiseen ja että ilmapiiri on kokonaisuudessaan liikuntamyönteinen ja mukaansatempaava.

Se motivoi, kun kokee, että on osa yhteisöä, joka välittää, Härme kiteyttää.

Myös konkreettinen puhe rahasta motivoi etenkin johtoa. Liikkumattomuudella on kova hinta esimerkiksi sairauspoissaolojen myötä, tuo esille Maarit Gockel.

Yksi työhyvinvointiin laitettu euro tuo yritykselle tutkimusten mukaan kuusi euroa takaisin, ja liikunta on merkittävä osa kokonaishyvinvointia, toteaa Riikka Ravattinen.

SAT-kumppaneiden edustajat myös painottavat eri tahojen yhteistyön merkittävyyttä. Organisaation on hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Tähän kuuluu myös toimintasuunnitelman ja raporttien laatiminen yhdessä ja näin tiedon jakaminen keskenään.

Kirjoittaja & kuvaaja Milla Vahtila

Työpaikat liikkeelle Unelmien liikuntapäivänä 10.5.!

Haastamme kaikki työpaikat ja työyhteisöt ideoimaan, mitä kivaa voi järjestää Unelmien liikuntapäivänä!

Koko Suomen yhteistä liikkumisen juhlapäivää vietetään taas 10.5.2019. Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua. Kaikki tavat liikkua ovat hyviä! Suomi täyttyy iloisista eri-ikäisten yhteisistä liikunnan hetkistä.

Unelmien liikuntapäivä rakentuu ihmisten omille ideoille, kokeiluille ja yhdessä tekemiselle yli raja-aitojen. Liikkumisen pop up -päivänä voi revitellä ja toteuttaa hauskoja liikkumistempauksia aivan uudellakin tavalla perhepiirissä, harrasteporukoissa tai työpaikalla. Nyt kutsumme kaikki liikuttamaan ja liikkumaan yhdessä. Laitathan päivän jo kalenteriin!

Kaikki voittavat, kun liikutaan vauvasta vaariin ja yhdessä

Teemana vuonna 2019 on Eri-ikäiset yhdessä liikkeellä. Liikkuminen yhdessä eri-ikäisten kanssa tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia tutustuttaa vanhempia lasten harrastuksiin, opettaa nuoremmille uusia taitoja ja vanhemmille nuorten taitoja, innostaa uusia jäseniä omaan harrastukseen ja löytää liikkumisen ilo yhdessä toisten ihmisten kanssa. Yhteisellä liikkumisella edistetään myös hyvinvointia. Se vahvistaa yhdessäolon muotoja, tuo mielihyvää, luo läheisyyden tunnetta ja rohkaisee uudenlaisiin kokeiluihin.

– Nyt on upea mahdollisuus keksiä eri sukupolvien yhteisiä liikkumisen tapoja ja kutsua vaikka isovanhemmat päiväkodin liikuntahetkeen tai vanhemmat lasten treeneihin. Eri-ikäisiä löytyy perheiden lisäksi harrasteporukoista, työpaikoilta ja pihapiiristä. Kaikki ideat ovat hyviä! Päivä tarjoaa myös paljon avoimia treenejä ja tutustumisia liikuntapaikkoihin. Menemällä mukaan voi löytää itselleen myös uusia liikuntakavereita, kannustaa erityisasiantuntija ja Unelmien liikuntapäivän projektipäällikkö Matleena Livson Olympiakomiteasta.

Olethan sinäkin mukana?

Tule sinäkin ja sinun perheesi, seurasi, yhdistyksesi, koulusi, päiväkotisi tai työpaikkasi rakentamaan liikkumisen liputuspäivää Suomen suurimmaksi liikkumisen tapahtumaksi! Voitte kokeilla uutta lajia, harrastaa pihapelejä, tutustua lähiluontoon, pitää taukojumpan – mitkä tahansa ideat kelpaavat, ja yhdessä eri-ikäisten kanssa se voi olla vielä hauskempaa! Kerro päivästä nyt kaikille ja merkitse se toimintasuunnitelmiinne!

Mitä juuri te voisitte keksiä?

Kokoa porukka ideoimaan: yhdessä on kiva toteuttaa. Nappaa mukaan ystäväsi, naapurisi, työkaverisi, järjestökumppanisi, oppilaasi tai joku muu tuttusi. Innokkaita Unelmien liikuntapäivän toteuttajia löytyy varmasti lähipiiristä.
Tärkeää on muistaa, että tapahtuma voi olla pienikin, eikä vaadi suuria järjestelyjä.
Tärkeintä on yhdessäolo ja iloinen yhdessä liikkuminen.
Kiva eri-ikäisten yhteinen tapahtuma voi olla vaikka kuntopiiri lapsille ja aikuisille, kauden päätösturnaus tai kaikille avoimet treenit, iloiset palloleikit pihalla, kävelyretki lähiluontoon, taukojumppa pihalla tai kahvitilassa, metsäseikkailu, liikuntapaikan avoimet ovet – vain taivas on rajana ideoille!

Ilmoita tapahtumasi karttapalveluun

Tapahtuma kannattaa ilmoittaa Unelmien liikuntapäivän tapahtumakarttaan: unelmienliikuntapäivä.fi. Karttapalvelun avulla voit tehdä näkyväksi työpaikkasi aktiivisen toiminnan. Palvelu kokoaa kätevästi kaikki Suomen tapahtuman yhteen sivustoon. Tapahtuma voi olla oman porukan sisäinen tai kaikille avoin. Ilmoittamalla tapahtumasi olet rakentamassa Suomen suurinta liikkumisen juhlapäivää.

Taustaa

Unelmien liikuntapäivä 10.5. on toteutettu jo kolmena vuonna liikkumisen kokeilu- ja pop up -päivänä. Tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja löytämään kokeilemalla uusiakin tapoja liikkua. Unelmien liikuntapäivä on täyttynyt iloisista tapahtumista ja tempauksista eri puolilla Suomea ja se vakiinnuttanut paikkansa yleisesti tunnettuna liikkumisen päivänä. Vuoden 2018 tapahtumajärjestäjiltä tehdyn kyselyn mukaan 90 % järjestäjistä on valmis järjestämään tapahtumia myös tulevana Unelmien liikuntapäivänä. Mukaan kutsutaan niin isoja toimijoita kuin yksittäisiä ihmisiä.

www.unelmienliikuntapäivä.fi

#UnelmienLiikuntapäivä

Olympiakomitea tukee koko kansan liikkumista. Innostamme eri-ikäisiä liikkumaan ja löytämään itselle sopivat tavat liikkua rohkaisemalla kokeiluihin ja yhdessä tekemiseen ja haastamme kaikki iloisesti liikkumaan Unelmien liikuntapäivänä! Unelmien liikuntapäivä on osa YK:n terveysjärjestö WHO:n Move for Health päivää. Unelmien liikuntapäivää ovat edistämässä muun muassa liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatioiden verkostot.

Aktiivinen arki työyhteisössä tasapainottaa päätetyöarkea

Rekrytointipalveluita tarjoava aTalent Recruiting on selvittänyt henkilöstönsä fyysisen työhyvinvoinnin vahvuuksia ja haasteita. Yrityksen työntekijät tekevät staattista päätetyötä ja istumistunteja kertyy työviikon aikana paljon.

“Tarve tukea työhyvinvointia systemaattisemmin on tullut kasvun myötä”, toteaa Laura Isosomppi, Team Lead & Recruitment Manager. “Olemme kasvaneet viimeisten kahden vuoden aikana noin 70 prosenttia henkilöstömäärässä. Pienessä yrityksessä johto on hyvin lähellä työntekijöitä, ja sisäiset käytännöt joustavia, mutta kun toiminta kasvaa myös työhyvinvointiin tulee kiinnittää uudella tapaa huomiota. Halusimme löytää kipupisteemme ja vahvuutemme.”

Yhtenä selvitysvälineenä yritys on käyttänyt Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta. Se on työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnitteluun ja arviointiin. Kartoitukseen sisältyy sähköinen kysely, jossa käydään läpi hyvin toteutetun liikuntaohjelman yhdeksän osa-aluetta, jotka kattavat esimerkiksi työpaikan liikunnan aseman, johtamisen ja resursoinnin sekä työterveyshuoltoyhteistyön.

”Teimme selvityksen työsuojelutoimikunnan kanssa”, kertoo Laura. ”Kartoitus on kattava, joten käytimme siihen melko paljon aikaa. Muutamia tarkennuksia kysyimme johtoryhmältä. ”

Selvityksen tulokset vastasivat pitkälti Lauran ja muiden työsuojelutoimikunnan jäsenten odotuksia.

“Tiesimme jo entuudestaan, että meillä on aktiivinen porukka ja sisäinen viestintä toimii. Työntekijät järjestävät itse paljon liikunta-aktiviteetteja yhdessä. Liikunta-aktiviteettien ei aina tarvitse tulla johdolta, vaan meidän riveistämme löytyy paljon työntekijöitä, jotka haluavat vetää esimerkiksi joogaa tai juoksuharjoituksia muille. Työtiloissa pyrimme huolehtimaan, että työntekijöillä on mahdollisuus vaihtaa työpistettä ja työasentoa monipuolisesti istuma- ja seisomatyötä vaihdellen.”

Myös kehityskohtia löytyi. Tehtyjen selvitysten pohjalta aTalent Recruitingilla lähdettiin tekemään hankesuunnitelmaa, jossa nostettiin esille aktiivisen arjen toimintatavat ja miten työntekijöitä voi kannustaa siihen.

“Kartoituksessa tuli vastaan monta asiaa, joita emme itse olisi osanneet edes ajatella. Niiden pohjalta on ollut hyvä laatia suuntaviivoja jatkolle.”

Työntekijöiden hyvinvointi etusijalle

Me tiedämme mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme hyvin ja jaksaisimme niin töissä kuin vapaallakin olla parhaita versioita itsestämme. Miksi sitten emme aina toimi niin, että aidosti varmistaisimme hyvinvointimme ja jaksamisen? Tekosyitä on lukemattomia ja olemme mestareita selittelemään itsellemme, että miksi on haastavaa liikkua säännöllisesti, levätä riittävästi, syödä laadukkaasti ja olla läsnä läheisillemme.

Vastuu henkilökohtaisesta hyvinvoinnista on yksilöllä, mutta työnantaja voi tukea työntekijöitään huolehtimalla heidän fyysisestä kunnosta ja tasapainosta. Parhaimmillaan koko yrityskulttuuri tukee työyhteisön hyvinvointia, niin fyysistä kuin henkistä. Tuloksia saadaan aikaan ainoastaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Ei ole vippaskonsteja, ei ole oikoteitä. Yksilölle se merkitsee hyvinvointia tukevia rutiineja ja työyhteisölle sellaisen yrityskulttuurin luomista, jossa on sallittua asettaa työntekijöiden hyvinvointi etusijalle. Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee eri asioita, eikä kaikissa työpaikoissa toimi samat toimenpiteet. Siksi onkin tärkeää pysähtyä selvittämään, miten meidän työyhteisöllä menee.

Haastan kaikki työpaikat tekemään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen, jotta voimme selvittää teidän lähtötilanteen. Kartoituksen jälkeen laadimme yhdessä Olympiakomitean asiantuntijoitten kanssa suunnitelman jatkosta.

Meillä on loistavia esimerkkejä siitä, miten olemme rakentaneet vaikuttavia henkilöstön hyvinvointiohjelmia. Tarinoiden, kampanjoiden ja inspiroivien puhujien kautta olemme saaneet mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka yleensä eivät ole olleet aktiivisesti mukana hyvinvointiin liittyvissä ohjelmissa.

Vuoden 2018 Suomen Aktiivisin Työpaikka KiiltoCleanilla onnistuttiin, kun heillä muun muassa koulutettiin liikunta-aktivaattoreita, jotka arjessa kannustavat työkavereita liikkumaan. Reimalla vähennettiin pienillä teoilla 2 tuntia istumista jokaisesta työpäivästä. Castrén & Snellmanilla hyvinvointivalmennukset liitettiin heidän arvoihinsa – kipinä, vastuunkanto, arvonanto ja rohkeus. Oli upeaa huomata miten olympialuistelija Mika Poutalan puheenvuoro kipinästä, työn ilosta ja intohimosta herätti keskustelua siitä, mikä merkitys kipinällä on hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Vaikuttavuutta henkilöstön hyvinvointitekemiseen saadaan, kun valitaan selkeät tavoitteet toimenpiteille ja suunnitellaan, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Usein haasteena on, että tehdään paljon hyviä asioita, mutta punainen lanka puuttuu. Me voimme olla avuksi luomassa tarinaa, joka tukee jo olemassa olevia hyvinvointi toimenpiteitä sekä innostaa ja kannustaa arjen aktivointiin.

Olemme mielellämme avuksi ja varmistetaan yhdessä, että tieto hyvinvoinnin rakennuspalikoista näkyy tekoina joka päivä.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuuteen pääsette mukaan painamalla tästä.

– Anu Helin, Suomen Olympiakomitea