Kategoria: Tarinat
Miten tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö? – Hyvinvointiin ei tarvita taikatemppuja
Työ henkilöstöliikunnan eteen maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa.
Henkilöstöliikunnan pitäisi olla hauskaa ja motivoivaa, mutta samalla myös tuloksellista. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Toimiva ja tuloksellinen henkilöstöliikunta on pohjimmiltaan hyvin suunniteltua pitkäjänteistä työtä, joka ottaa työyhteisön jäsenet huomioon ennen kaikkea yksilöinä.
Hyvä esimerkki pitkäjänteisen henkilöstöliikuntatyön tuloksista on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Pitkä matka huipentui Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkitsemiseen valtakunnallisessa Urheilugaalassa tammikuussa 2022.
– Olen tehnyt Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan (PoPLi) aikuisliikunnan kehittäjänä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa jo parikymmentä vuotta ja nähnyt, miten sairaanhoitopiirin ammattimainen ja ennakkoluuloton työ on kantanut hedelmää, kertoo Ilkka Kurttila.
– Siellä on oltu innovatiivisia, koulutettu liikuttajia ja otettu huomioon henkilöstön yksilölliset vaatimukset esimerkiksi vuorotyöläisten hyvinvoinnissa.
Vastuuta henkilöstöliikunnan suunnittelussa on jaettu myös työyksiköittäin. Henkilöstöliikunnan kivijalkana on kattava liikuttajaverkosto, joka vie liikunnan aidosti työpaikan arkeen ja kannustaa.
Liikunta luontevasti osaksi arkea
Hokkus-pokkus-tempuilla ei saavuteta tuloksia henkilöstöliikunnassa. Pikemminkin henkilöstöliikuntaan kasvetaan, Kurttila selventää. Silloin liikunnasta tulee luonteva osa työntekijän arkea. Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen ulottuu organisaation kaikille tasoille.
Työyhteisössä kaikki eivät välttämättä alkujaan suhtaudu positiivisesti henkilöstöliikuntaan, mutta monipuolisen ja yksilön huomioivan tuen avulla moni kasvaa terveys- ja kuntoliikkujaksi.
– Henkilökohtainen tuki ja keskustelut auttavat, sillä mitä lähempänä yksilöä ollaan, sitä parempiin tuloksiin päästään, Kurttila sanoo.
Jo pelkästään hyvinvoinnista ja henkilöstöliikunnan mahdollisuuksista viestiminen positiivisella ja neutraalilla tavalla auttaa ylittämään monia kynnyksiä. Kannustavassa ilmapiirissä on helpompi kiinnostua työyhteisön tarjoamasta mahdollisuudesta parantaa hyvinvointiaan.
Tuloksia voidaan mitata
Henkilöstöliikunnan tuloksellisuutta voidaan mitata monin tavoin.
Yksilön hyvinvoinnin kehittyminen voidaan todeta esimerkiksi seurannalla. Esimerkiksi yli 75 prosenttia Buusti360:n kumppanin HeiaHeian käyttäjistä raportoi yhteisöllisyyden parantuneen, ja yli 70 prosenttia tekee positiivisia muutoksia elintapoihinsa.
– Henkilöstöliikunnan aloittamista ja kehittämistä kannattaa lähestyä niin, että se maksaa itsensä takaisin korkojen kanssa: hyvinvointina, yhteisöllisyytenä, sitoutumisena ja lopulta myös tehokkuutena, Kurttila vinkkaa.
Hyvä esimerkki on kauppaketju Lidl, jossa henkilöstöliikunta on ollut jo vuosikymmenen ajan osa yrityksen strategiaa. Siellä suunnitelmallinen henkilöstöliikunta on tuottanut jo kaksi ehdokkuutta Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi.
– Tarina on hieno, mutta täytyy muistuttaa, että tuloksiin on vaadittu vuosien työ. SAT-ehdokkuus kertoo jo paljon, sillä ehdokkaat on seulottu monipuolisen mittariston avulla, Kurttila painottaa.
Henkilöstöliikunnasta ilmiö
PoPLi on tuottanut henkilöstöliikuntapalveluita erikokoisille työyhteisöille yli 20 vuoden ajan.
– Silti haluamme koko ajan kehittää toimintaamme. Olemme nykyään mukana valtakunnallisessa Buusti360 – verkostossa, jonka kautta meillä on parhaista parhaat asiantuntijat mukana, Kurttila sanoo ja korostaa, että asiakkaan tarpeita kuunnellaan aina.
Pohjois-Pohjanmaan henkilöstöliikuntaverkostossa on otettu kehittämiseen kunnianhimoinen tavoite tehdä henkilöstöliikunnasta ilmiö. Sitä varten suunnitellaan parhaillaan uutta helposti käyttöönotettavaa kokonaisuutta, jonka avulla työyhteisö pääsee mahdollisimman helpolla mukaan henkilöstöliikuntaan.
Paras päivä aloittaa henkilöstöliikuntaan satsaaminen oli vuosia sitten, mutta ei hätää: toiseksi paras on tänään!
Lue lisää henkilöstöliikunnan verkostosta täältä.
Uni ja palautuminen ovat olennainen osa hyvinvointia – lue lisää marraskuun teemasta
Uni on ihmisen hyvinvoinnin kannalta kriittinen tekijä. Marraskuu on Buustin SuperSyksyssä nukkumisen teemakuukausi.
Buustin yhteystyökumppanin Hälsan Suomi nukkuu -teemakuukausi lisää tietoisuutta unen ja palautumisen merkityksestä sekä pyrkii auttamaan näihin liittyvissä haasteissa.
Unen aikana keho korjaa itseään konkreettisesti, mutta tämän lisäksi palauttava uni auttaa myös mielen hyvinvoinnissa. Suomi nukkuu -teemakuukauden yksi tärkeimmistä olemassaolon syistä on juuri mielen hyvinvoinnin tukeminen.
Unettomuudesta kärsii noin kymmenesosa suomalaisista. Harvalla uni ja palautuminen ovat kuitenkaan optimaalista. Jopa yli puolet aikuisista alipalautuu, ja sama trendi näyttää siirtyvän lapsille.
Täydellisyyttä on turha tavoitella, mutta jokainen voi ottaa sopivia askelia edistyäkseen tässä tärkeässä asiassa.
Suomi nukkuu -teemakuukausi tarjoaa maksuttomia webinaareja kaikille asiasta kiinnostuneille.
Valmennusten teemoja ovat muun muassa:
- Mitä uni on ja mitä unen aikana tapahtuu?
- Uniongelmat
- Stressi ja palautuminen
- Uni ja elintavat
- Unipaine
- Uni ja päihteet
- Uni ja mieli
- Vuorotyö ja uni
- Uni ja terveysteknologia
- Elämäntilanteiden vaikutus
- Motivaatio
- Palautuminen työelämässä
Webinaarien aikataulu
Ilmoittautuneet saavat linkit webinaareihin. Webinaarit ovat katsottavissa marraskuun ajan.
3.11. klo 11-12 ”Nukkumalla terveeksi”
Inspiraatiota unen positiivisista vaikutuksista
Asiantuntijana Coronaria Uniklinikan erikoislääkäri Janne Kanervisto
7.11. klo 15-16 ”Ratkaisuja unettomuuteen”
Miten voit parantaa untasi, entä jos vaivana onkin unettomuus?
Asiantuntijana Terveystalon Fokus Unen erikoisyksiköstä lääkäri Eevert Partinen.
Uni ei ole tekninen suoritus, joten kuukauden tärkein anti on auttaa sinua matkalle kohti parempaa unta ja palautumista. Mikäli kärsit uniongelmista, olet todennäköisesi jo ”kokeillut kaiken”. Tämä valmennus ja kuukausi tarjoaa sinulle paikan reflektoida omaa elämääsi ja valintojasi; toivon mukaan valmennuksen myötä saat oikeita kipinöitä kohti parempaa unta ja palautumista.
Valmennusmateriaalit ovat saatavilla koko teemakuukauden ajan. Marraskuun aikana toteutetaan useita uneen ja palautumiseen liittyviä webinaareja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.
Tekstin lähde: Hälsa Oy:n Suomi nukkuu -sivu
Vuoden 2021 SAT-finalisti Sony Music Finland aikoo haastaa myös tänä vuonna
Sony Music Finland kuului finaalikolmikkoon Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa tammikuussa 2022. Voittoa ei sillä kertaa tullut, mutta mukava näkyvyys buustasi henkilöstöliikunnan aktiivisuutta selvästi. Mitä yritykseen kuuluu nyt?
– Mietimme kovasti johtoryhmän ja henkilöstön edustajien kanssa, miten voisimme nostaa henkilöstöliikunnan ja kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin vielä seuraavalle tasolle, kertoo Sony Music Finlandin talousjohtaja ja epävirallista hyvinvointilähettilään titteliä kantava Olli Sjöström.
– Päätimme ottaa Firstbeat Lifen kaikkien halukkaiden käyttöön yhteistyössä Liikkuva Suomen ammattilaisten kanssa.
Sjöström kertoo, että lähes 75 prosenttia henkilöstöstä otti uuden mahdollisuuden käyttöön innolla.
– Olemme saaneet sekä firmana että yksilöinä todella paljon arvokasta tietoa stressin ja palautumisen tärkeästä tasapainosta sekä riittävän unen merkityksellisyydestä.
Korona sotki yhteisliikuntasuunnitelmia vielä talvella, mutta pääsiäisen tienoilla rajoitusten helpottaessa käynnistyi lähes puoli vuotta tauolla ollut SonyFIT eli yksityinen CrossFIT-tunti.
– Sitä oli selvästi kaivattu! Saimme houkuteltua SonyFITiin mukaan myös pari meidän artistia, mikä on todella tärkeää yhteishengen luomisen kannalta, Sjöström sanoo.
Loppukeväästä oli ohjelmassa myös muutaman vuoden tauon jälkeen yritysmaratonviesti Töölönlahden rannalla. Joukkue onnistui hienosti ja hymy nousi kaikkien huulille. Kiitos tästä kuuluu myös huikean juoksukoulun meille järjestäneelle Aki Nummelalle, Sjöström jakaa onnistumisen iloa.
Kesän ajan yhteiset henkilöstöliikunnat olivat tauolla, tosin aktiivinen henkilöstö järjesti omatoimisesti padel-pelejä pitkin kesää ja syksyä. Elokuun puolessa välissä polkaistiin SonyFITin syyskausi käyntiin.
– Olimme ennen koronaa kaksi kertaa koko firma Levillä viettämässä yhteistä aikaa erilaisten aktiviteettien parissa. Muutamaan vuoteen ei näitä reissuja ole pystytty järjestämään, mutta tällä hetkellä suunnitelmat ensi kevään mahdollista reissua varten ovat jo pitkällä. Ehkäpä jotain hauskaa on jo buukattukin, Sjöström pohjustaa.
Sony Music Finland osallistuu Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun myös tänä vuonna.
– Olisi aivan mahtavaa yltää finaalikolmikkoon, mutta toki pääasia on yrittää buustata henkilöstöliikuntaa ja henkilöstön kokonaisvaltaista hyvinvointia kaikin mahdollisin keinoin. Jännittävä loppuvuosi tiedossa!
Kuinka sinun työyhteisösi voi päästä Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi? Lue siitä lisää täältä.
”Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon”, sanoo viisikymppinen huippuvalmentaja
Monelle kuntoilijalle tuttu Inbody-testi sopii myös huippu-urheilijoille. Seinäjoen Peliveljien miesten salibandyn liigajoukkue tekee testit kahdesti vuodessa. Harjoittelun tulos näkyy tuloksissa.
Päävalmentaja Tommy Koponen pitää kehon koostumusta mittaavaa, Inbody-laitteella tehtävää testausta yhtenä keskeisimpänä urheilijoille tehtävänä testinä. Seinäjoen Peliveljet on hyödyntänyt Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (PLU) mittauspalvelua jo yli kymmenen vuotta.
– Teetämme Inbody-mittauksen liigajoukkueen pelaajille kahdesti vuodessa. Keväällä on alkumittaus, jossa uudetkin pelaajat saavat alkuarvot. Syksyllä ennen kauden alkua tehdään toinen mittaus, jolloin arvoja päästään vertaamaan. Lisäksi kauden aikana testataan tarpeen mukaan, Koponen kertoo.
Pelaajien arvoja peilataan Salibandyliiton antamiin suosituksiin alhaisista rasva-arvoista. Tärkeitä mittauksesta saatavia arvoja ovat myös lihasmassan määrä sekä lihastasapaino, kun verrataan puolieroja eli esimerkiksi kehon oikean ja vasemman jalan arvoja toisiinsa.
– Inbody-testistä hyötyvät eniten ne, jotka pystyvät vertailemaan uusimpia arvoja aikaisempiin. Harjoittelun tulos näkyy parempina arvoina, toteaa Koponen.
Liigapelaajille teetetään samat testit kuin maajoukkuepelaajille. Niitä ovat muun muassa lineaarista nopeutta sekä voimatasoa mittaavat testit.
Koposen mukaan testit eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Saaduilla tiedoilla urheilija ja valmentaja pystyvät kehittämään niitä urheilijan ominaisuuksia, jotka vaativat kohennusta.
Helppo ja nopea
Tommy Koponen teki tuttavauutta Inbody-mittauksiin jo 2000-luvun alussa kouluttautuessaan huippuvalmentajaksi Eerikkälän Urheiluopistolla. Siellä hän oli ensimmäistä kertaa mitattavana itsekin.
– Toissakesänä sain mittauksesta arvoja, joita halusin lähteä parantamaan. Ajattelin, että laitetaan äijä kuntoon. Olin makealakossa puolisen vuotta sekä lisäsin hyötyliikuntaa ja varsinkin aerobista liikuntaa. Arvot paranivat, joten tiedän nyt varmasti, miten viisikymppisenäkin on mahdollista päästä parempaa kuntoon, liikunnanopettajana päivätyötään tekevä Koponen kertoo.
Inbody-mittauksen etuina hän pitää sen teknistä helppoutta ja nopeutta. Mittauksessa seistään paikallaan noin minuutin ajan käsikahvoista kiinni pitäen.
Hän on myös tyytyväinen PLU:lta saatuun palveluun.
– PLU:n kanssa on ollut mielekästä toimia, koska olemme voineet tulla mittauksiin ennen joukkueen harjoituksia.
Teksti ja kuva: Kirsi Kuusisto
Kuinka Inbody toimii tavalliselle kuntoilijalle ja mitä muita testauspalveluita työyhteisöille on tarjolla? Siitä voit lukea lisää täältä.
Jaksaminen ja palautuminen nilkuttavat työssä, mikä avuksi?
Varhaiskasvatuksen yksiköissä työssä jaksamisen edistämiselle on selkeä tilaus ja tarve, tietää Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön on ottanut huomaansa Vape-niminen hanke, jossa on mukana neljä kaupunkia eli Mikkeli, Raisio, Keuruu ja Jyväskylä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toimiva Likes.
Hankkeen lopputuloksena pitäisi olla ratkaisumalleja sekä kaupunkikohtaisia käytäntöjä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Jotain pitää tehdä
Keväällä mitattiin henkilöstön fyysisen kunnon lähtötasot kaikissa hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä. Mittauksiin osallistui 300 henkilöä.
Tekemistä riittää, sillä kehon kuntoindeksi oli huolestuttavalla tasolla 46 prosentilla osallistujista ja myös itsearvioitu uupumus oli mittauksiin osallistuneiden keskuudessa suurempi kuin vertailuaineistossa.
Mittaustulokset sekä mittausten yhteydessä henkilöstön raportoimat kokemukset työssä jaksamisen haasteista olivat linjassa keskenään.
Keski-Suomen Liikunnan aikuisliikunnan kehittäjän Jyrki Saarelan mielestä liikunta on syytä ottaa osaksi työpaikkojen henkilöstöstrategioita, sillä johdon ja esihenkilöiden rooli hyvinvoinnin johtamisessa on keskeinen.
– Johdon tuki henkilöstölle, selkeät roolit ja kaikkien tiedossa olevat toimenpiteet luovat hyvän pohjan henkilöstön hyvinvoinnille, Saarela sanoo.
Valoisa uutinen on se, että Vape-hankkeessa johtamistoimien kehittäminen on osa kokonaisuutta.
Työkaluja löytyy
Mikä siis avuksi?
Työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa otettiin käyttöön Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus, joka tehtiin syyskuussa.
Kunnat ja yksiköt kokoontuivat työpajoihin, joiden vetäjänä toimi henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura, joka on ollut koostamassa myös henkilöstöliikunnan barometria.
Työntekijän fyysisen kunnon positiivista kehitystä voidaan tukea monin tavoin. Tällaisia ovat esimerkiksi työmatkaliikkumisen mahdollisuudet, liikuntasetelit tai työyhteisön omat liikuntaryhmät. Lisäksi arjen aktivoimisella ja hyötyliikunnalla voidaan parantaa palautumista, kuten jaksamiselle äärimmäisen tärkeää laadukasta unta.
– Lisäämällä liikettä arkeen voidaan lisätä myös työyhteisöissä tärkeää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä. Samalla varhaiskasvatusyksikön arki ja opetussuunnitelma voivat tuottaa liikunnallisuuden kautta väriä ja elämyksiä sekä lapsille että aikuisille, Jyrki Saarela sanoo.
Lue lisää hankkeesta: Työ- ja toimintakykyä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle (Vape)
Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen tarjoavat tukea työyhteisöliikunnan kartoitukseen Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -kartoituksella. Lue lisää täältä.
Mikko ’Peltsi’ Peltola: Luonto haastaa ylittämään itsensä
Luonnossa pärjääminen on koukuttanut radiosta ja televisiosta tutun miehen tyystin. Samat opit sinnikkyydestä, sietämisestä ja kärsivällisyydestä pätevät myös ihan tavallisessa arjessa ja työelämässä.
Miltä tuntuu hiihtää seitsemän tuntia ja todeta, että maisema on täsmälleen samanlainen koko ajan? Muun muassa tällaisen kokemuksen äärellä oli Mikko ’Peltsi’ Peltola tehdessään Peltsin kova vuosi -ohjelmasarjaa.
200 kilometrin ja neljän päivän vaellushiihto Ivalosta Inarijärven poikki Nuorgamiin oli hänelle jälleen yksi muistutus siitä, että matka loppuu kulkemalla, kuitenkin.
Sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta se tosin vaati.
Pitkillä retkillä mielialat vaihtelevat laidasta laitaan, Peltola kertoo. Retkikavereita pitää sietää silloinkin, kun verensokeri on alhaalla ja väsymys armoton.
Monesta haasteesta selvinnyt liikkuja on huomannut, miten luonto tuottaa hänelle hyvää oloa ja nykyään sitä enemmän, mitä pidempi on luonnossa vietetty aika tai siellä kuljettu matka.
– Kun luonnossa pärjää hyvin, siihen jää koukkuun. Se kasvattaa tekemään pidempiä juttuja ja kehittymään.
Peltolan mielestä luonto on hauska haastaja. Luonnossa kaikki on epävarmaa, arveluttavaa ja jännittävää. Sää voi heitellä laidasta laitaan ja olosuhteet muuttua yhtäkkiä.
Luonnossa selviäminen opettaa sietämään kaikenlaista, Peltola miettii. Elämisen standardit eivät aina ole niin hienoja, puhtoisia ja turvallisia. Pitää oppia hyväksymään muutoksia. Luonto kasvattaa kärsivällisyyttä, sillä siellä juuri mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Jos luonnossa liikkuminen tuntuu vielä vieraalta ajatukselta, Peltola kehottaa aloittamaan pikkuhiljaa. Ensimmäiset reissut voivat olla hyvinkin lyhyitä.
Mikko ’Peltsi’ Peltola on suomalainen juontaja ja toimittaja. Hän on innokas kalamies, Lapin matkaaja ja luonnossa liikkuja. Peltsin kova vuosi -ohjelmasarjassa hän haastoi itsensä äärirajoille kuudessa suorituksessa: merimelonnassa, polkujuoksussa, hiihtovaelluksella, maastopyöräilyssä, juhannustriathlonissa sekä kantin kestävyys -tehtävissä.
Peltolan webinaariluento ”Luonto haastaa ylittämään itsensä” on vuorossa 30.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.
Jarmo Liukkonen: Mieti tarkkaan, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua
Otetaanpa televisiosta tuttu esimerkki: Maratoonari tai 50 kilometrin hiihtäjä ylittää maaliviivan ja romahtaa lähes tajuttomana maahan. Mitä tapahtui? Loppuivatko urheilijan voimat juuri sillä sekunnin sadasosalla?
Maaliviivailmiö on oiva esimerkki siitä, mikä on mielen voima. Kun mieli antaa periksi, voimatkin loppuvat.
Esimerkillä liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jarmo Liukkonen herättelee miettimään, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua.
Mietitkö ongelmia vai etsitkö ratkaisuja? Sillä on iso merkitys.
Syyt taustalla ovat puhdasta fysiologiaa. Positiivinen ja ratkaisukeskeinen ajattelu laskee verenpainetta, nostaa mielihyvähormonien tasoa ja johtaa mörköjen näkemisen sijaan pohtimaan, mitä voit itse tehdä.
Uhkaan virittäytyminen sen sijaan aktivoi sympaattista hermostoa ja kerryttää fyysisiä vaivoja. Se johtaa toimintaan, joka ei vie eteenpäin.
Näkeekö nuori urheilija itsensä tulevissa olympialaisissa vai ajatteleeko hän, ettei suomalainen voi tässä lajissa pärjätä ikinä? Sama malli pätee meihin kaikkiin.
Hyvinvoiva ihminen liikkuu ja liikkuva ihminen voi hyvin ja jaksaa muutenkin pitää huolta itsestään.
Rakkaudesta työtään tekevä voi paremmin kuin pelkästään rahasta tekevä. Tyydyttävä työ täyttää ihmisen itsemääräämisteoriaan kuuluvat perustarpeet, joita ovat kyvykkyyden kokeminen, omaehtoisuus ja koettu yhteenkuuluvuus.
Onko työssäsi hyvinvointia tukevia elementtejä? Tukeeko organisaation johto näitä? Onko heikosti mennyt suoritus epäonnistuminen vai oppimiskokemus? Mikä meni hyvin ja miten näitä onnistumisen elementtejä voi tukea jatkossakin? Mikä meni huonosti ja miten jatkossa voi toimia toisin?
– Meni hyvin tai huonosti, se on aina oppimiskokemus eli onnistuminen, Liukkonen sanoo.
Jarmo Liukkonen on Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan emeritusprofessori ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti. Hän on väitellyt liikuntatieteiden tohtoriksi liikuntapsykologiasta vuonna 1998, toiminut psykologisen valmennuksen asiantuntijana yli kymmenessä Suomen urheilumaajoukkueessa sekä työelämän ja johtamisen konsulttina. Liukkonen on tuottanut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja kirjoja, joista viimeisimmät ovat Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja (2017) ja Kuka hallitsee mieltäsi? Mielikuvien hyödyntämisen kirja (2020).
Jarmo Liukkosen webinaariluento ”Mieti tarkkaan, mitä ajattelet, sillä ajatuksesi voivat toteutua – psykologiset taidot hyvinvoinnin edistäjänä” on vuorossa 16.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.
Marjo Matikainen-Kallström: Liikunta on täynnä mahdollisuuksia
Liikkuja ja liikuntaa aloittava tarvitsee sekä kannustusta että jarruttelua.
Mitä kaikkea liikunta onkaan tuonut Marjo Matikainen-Kallströmin elämään?
Keskittymiskykyä, päättäväisyyttä, verkostoja. Hyvinvointia ja jaksamista.
Matikainen-Kallström miettii, miten liikunnallinen tausta on opettanut häntä tunnistamaan kehon toimintaa ja omia tuntemuksiaan, liittyipä se sitten itse liikkumiseen ja sen vaikutuksiin, tai vaikkapa lepoon, syömiseen tai henkiseen hyvinvointiin.
Vähän liikkuvat mutta liikuntakipinän herättämät tarvitsevat hänen mielestään kanssakulkijan, jottei innostus lähde lapasesta.
– Helposti mennään nollasta sataan, kun päätetään ruveta liikkumaan. Otetaan valtavia tavoitteita, nykyisin yrityksiä valmentava entinen huippu-urheilija tunnistaa.
– Sen sijaan pitää asettaa pieniä tavoitteita, kiertää vaikka talo. Tolkku jää helposti pois, jos kukaan ei jarruttele, hän sanoo ja peräänkuuluttaa sopivassa suhteessa sekä kannustusta että jarruttelua.
Olipa sitten aktiiviliikkuja tai tuleva aktiiviliikkuja, elämäntilanne pitää ottaa huomioon. Jos työ tai muu elämä kasaa kovaa kuormaa, pitää miettiä, mikä on siinä tilanteessa järkevä liikunnan määrä. Stressin tuomassa paineessa ihminen tarvitsee enemmän huoltavaa liikkumista kuin maratonia, Matikainen-Kallström havainnollistaa.
Mitä levon merkitykseen tulee, Matikainen-Kallströmin mieleen on omalta aktiiviurheiluajalta jäänyt hiihtäjälegenda Juha Miedon viisaus:
– Kuunnellaan, kun kunto nousee.
Marjo Matikainen-Kallström on hiihdon olympiavoittaja ja 13-kertainen arvokisamitalisti. SM-mitaleja hänellä on hiihdon lisäksi yleisurheilusta, triatlonista, tunturisuunnistuksesta ja erävaelluksesta. Hän on työskennellyt monipuolisissa työtehtävissä teollisuudesta Euroopan parlamenttiin ja eduskuntaan. Nykyisin hän toimii hallitusammattilaisena ja sertifioituna business coachina.
Matikainen-Kallströmin webinaariluento ”Liikunta on täynnä mahdollisuuksia” on vuorossa 2.11.2022. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan. Lue webinaarista lisää täältä.
Pienia muutoksia, isoja terveyshyötyjä – Punkalaitumella rohkaistaan työikäisiä elämäntapamuutokseen
Punkalaitumella halutaan edistää työikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tätä lähdettiin toteuttamaan hankkeella, jossa omien elintapojensa parantamisesta kiinnostuneet työikäiset saivat vinkkejä, apua ja ryhmätukea muutoksen käynnistämiseen.
Kunnassa käynnistettiin vuoden 2021 alkupuolella Terveyttä työikäisille -hanke, jonka tavoitteena oli lisätä vähän liikkuvien työikäisten liikkumista sekä saada heidät miettimään omaa terveyttään kokonaisuutena ja sen edistämistä.
Yhtenä hankkeen toimenpiteenä perustettiin Puhti-ryhmä, johon otettiin mukaan 15 työelämässä mukana olevaa henkilöä.
Heitä kiinnosti omien elintapojen pohtiminen sekä toimintatapojen ja rutiinien kehittäminen. Jokainen osallistuja asetti itselleen oman tavoitteen jollakin hyvinvoinnin osa-alueella. Hanke antoi työkaluja tavoitteiden pääsemiseen.
Mittauksia, tietoiskuja ja ryhmävoimaa
Puhti-ryhmäläisille oli suunniteltu monipuolista toimintaa: mittauksia, luentoja, liikuntaa, eri teemaisia kokoontumisia ja ennen kaikkea vertaistukea ja sosiaalista toimintaa.
– Mittausten ja hyvinvointiluentojen toteuttamisesta otin yhteyttä Hämeen Liikuntaan ja Urheiluun, kertoo Punkalaitumen hyvinvointiohjaaja Ella Liimatainen.
– Heidän kanssaan sovittiin, että ryhmäläisille tehdään InBody-kehonkoostumusmittaukset hankkeen alussa ja toistamiseen sen loppupuolella sekä elintapaluentoja.
Puhti-ryhmäläisille toteutettiin kehonkoostumusmittaukset InBody-laitteella, joka onkin oiva apuväline ravintotottumusten, terveysliikunnan, painonhallinnan ja muiden elämäntapamuutosten motivointiin ja seurantaan. Tuloksista jokainen saa selkeän raportin oman kehon tilasta ja lisäksi raportin tulkintaa käytiin läpi yhteisellä luennolla.
– Palauteluennolla voidaan tarkemmin ohjeistaa, mihin kunkin on hyvä kiinnittää huomiota omissa tuloksissaan ja millaisin toimenpitein pääsee eteenpäin, kertoo HLU:n aikuis- ja terveysliikunnan asiantuntija Kaisa Björn.
Loppumittauksesta kukin sai vastaavan raportin. Tuloksia vertaamalla saattaa helposti havainnoida, millaisia muutoksia kehossa on mittausten välillä tapahtunut. Vaaka kertoo painon muutoksen, mutta InBodyllä pääsee pintaa syvemmälle oman kehon muutoksiin.
– Omien elintapojen muutokset voivat näkyä esimerkiksi lihas- ja rasvapitoisuuksien muutoksina, vaikka kokonaispaino pysyisi samana, jatkaa Björn.
HLU toteutti ryhmälle lisäksi hyvinvointiluentoja. Aiheina olivat ravitsemus, uni ja liikkuminen. Näiden aiheiden myötä ryhmä sai kattavan tietopaketin oman hyvinvoinnin edistämiseen ja paljon vinkkejä, joista kukin voi poimia itselle sopivimmat.
Pienilläkin elintapojen muutoksella saa jo nimittäin aikaan isoja terveyshyötyjä, vaikka aina niitä ei arjen kiireessä tule huomanneeksi. Pienillä muutoksilla pääsee lisäksi helpommin liikkeelle, kuin täydellisellä muutoksella.
Yhteistä liikkumista ryhmällä olivat viikoittaiset aamulenkit, joille lähdettiin kello 7.30. Näille kukin osallistui omien aikataulujensa salliessa. Yhteinen, kalenteriin kirjattu aamukävely porukalla motivoi monesti paremmin liikkeelle kuin yksin lähteminen.
Yhteisiä kohtaamisia järjestettiin myös iltaisin, jolloin kokoonnuttiin erilaisten hyvinvoinnin teemojen merkeissä. Yhdellä kertaa perehdyttiin liikkuvuuteen, toisella taas perusvoiman kehittämiseen. Ryhmä teki myös lajikokeiluja ja tutustui porukalla muun muassa avantouintiin.
Nähdäänkö syksyllä?
Maksuttomaan ryhmään ilmoittautuneista iso osa pysyi mukana koko matkan. Aina ei ehtinyt mukaan, mutta seuraavalla viikolla taas paremmin.
– Tällaisesta ryhmästä oli iso apu, sen mukana ja innostamana alkaa tarkastella omaa hyvinvointia ja tehdä muutoksia omaan arkeen, totesi Ella Liimatainen.
– Alkujaankin tarkoitus oli saada ihmiset itse innostumaan omasta terveydestään, lisäämään liikkumista ja arvioida omia ruokailutottumuksia ja levon määrää.
Ryhmän toiminta päättyi ennen kesää. Uteliaana Liimatainen odottelee syksyn liikuntaryhmien käynnistymistä ja sitä, moniko Puhti-ryhmäläisistä innostuu jatkamaan liikkumista.
Lue lisää, miten Buusti360 voi tukea elämäntapamuutoksia sinunkin työpaikallasi.
”Työterveyshuoltomme on kehunut henkilöstöämme erittäin hyväkuntoiseksi porukaksi”
Bassadone Automotive Nordic Oy:ssä liikunnalla on iso osuus työyhteisössä. Yrityksessä halutaan, että henkilöstö pysyy kunnossa kaiken aikaa, ja että työntekijät ovat motivoituneita, virkeitä ja viihtyvät hyvin työssään.
Bassadone välittää henkilöstöstään. Jokainen työntekijä on tärkeä ja se näkyy heidän työhyvinvoinnistaan huolehtimisena.
– Olemme tukeneet henkilöstön hyvinvointia jo pitkään, mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana olemme alkaneet satsata siihen entistä enemmän, kertoo Bassadonen henkilöstöjohtaja Essi Ketopaikka.
Viikoittain järjestettävät ohjatut liikuntaryhmät ja taukojumpat vetävät parhaimmillaan mukaan noin 50 työntekijää.
– Myös työterveyshuoltomme on kehunut henkilöstöämme erittäin hyväkuntoiseksi porukaksi, ja kyllähän sen huomaa, kun yli 50 työntekijää treenaa kovaa joka viikko.
Bassadone tarjoaa työntekijöille myös kattavat työterveyspalvelut ja ePassin, jolla he saavat käyttöönsä 400 euroa omavastuutonta rahaa liikuntaan ja omaan hyvinvointiin.
Lisäksi yritys järjestää työhyvinvointipäiviä työpaikalla tai urheilukeskuksissa. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus päästä esimerkiksi InBody-kehonkoostumusmittauksiin sekä ravitsemusterapeutin luennolle.
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aikuisliikunnan asiantuntija Katja Arpalon mukaan yritys tarjoaa ympäristön, jossa kannustetaan henkilöstöä liikuntaan ja liikkumiseen.
Essi Ketopaikasta on ollut ilo huomata, että työntekijät arvostavat satsausta heidän työhyvinvointinsa eteen.
– Se näkyy henkilöstökyselymme tuloksissa, olemmehan me Great Place to Work ja yksi Suomen parhaista työpaikoista, hän sanoo.
Bassadonelle myönnettiin Suomessa ensimmäisenä autoalan yrityksenä Great Place to Work -sertifiointi syksyllä 2020. Saman tittelin se sain myös vuonna 2021. Lisäksi Bassadonen yhtiöryhmä on tunnustettu Suomen 15. parhaaksi työpaikaksi keskisuurten yritysten kategoriassa.
Tunnustus kertoo Bassadonen loistavasta työntekijäkokemuksesta sekä siitä, että Bassadonella ollaan ylpeitä tekemisistään.
Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.
