Kategoria: Tarinat

Liikkuvan työelämän uusissa suosituksissa on kolme tasoa – millä tasolla sinun työyhteisösi on?

Uudet liikkuvan työelämän suositukset auttavat työnantajaa suunnittelemaan satsauksiaan henkilöstöliikuntaan.

Henkilöstöliikunnan barometrin pohjalta on tehty työnantajille suunnatut liikkuvan työelämän suositukset.

Kolmiportaiset suositukset auttavat työnantajaa suunnittelemaan, kuinka paljon organisaatio haluaa satsata henkilöstöliikuntaan.

Suositusten ensimmäinen taso on hyvä perustaso, joka aktivoi henkilöstöä käyttämään liikuntapalveluja. Liikunta kuuluu henkilöstöetuihin, minkä ohella tarjolla on liikuntaan aktivoivia tiloja ja välineitä. Lisäksi palveluista viestitään henkilöstölle. Työnantajalle ratkaisut ovat selkeitä ja usein helposti toteutettavissa. Etätyö ja työn luonne kannattaa huomioida ratkaisuissa.

Tasolla 2 liikunta kuuluu myös työpäivän lomaan, ja liikunnallisilla teoilla ja tauoilla tuetaan palautumista, vireystilaa ja jaksamista. Ratkaisuilla parannetaan henkilöstön työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on, että yhä useampi osallistuisi liikuntatarjontaan. Tasolla 2 on tärkeää, että henkilöstöliikunnasta laaditaan suunnitelma.

Tasolla 3 liikunta kuuluu strategiaan.

Kun liikunta on mukana strategiassa, se lisää organisaation aineetonta pääomaa. Tämä tarkoittaa, että yhteisöllisyys, ilmapiiri ja tuottavuus lisääntyvät ja työnantajakuva paranee. Tällöin saavutetaan liikunnan tuomien henkilökohtaisten työkyky-, terveys- ja hyvinvointihyötyjen lisäksi työyhteisöhyötyjä.

Tasolla 3 työhyvinvointia johdetaan, mikä tarkoittaa sitä, että johtaminen on ihmislähtöistä, henkilöstöä osallistetaan johtajavetoisuuden sijaan, esihenkilöitä valmennetaan ja työhyvinvoinnin edistäminen on suunnitelmallista. Johtamisen tyylillä on yhteys siihen, kuinka paljon henkilöstöliikuntaa tarjotaan ja kuinka aktiivisesti työntekijät siihen osallistuvat.

Lue lisää: https://liikkuvatyoelama.fi/liikkuvan-tyoelaman-suositukset/

Oman työyhteisösi henkilöstöliikunnan tilan voit selvittää SAT-kartoituksella, hyödynnä nyt kampanjamme! (klikkaa tästä tai  kuvaa ja pääset osallistumaan)

Uusi henkilöstöliikunnan barometri julkaistaan ensi viikolla – vastaako työpaikkasi henkilöstöliikunta tuoreinta tutkimustietoa?

Uusi barometri päivittää tähän päivään ja tuoreimpien tutkimustietojen valoon tiedon siitä, millaista henkilöstöliikunta parhaimmillaan on.

Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä, tohtori Ossi Aura (kuvassa) sanoo, että perusasiat ovat henkilöstöliikunnan maailmassa pysyneet ennallaan: yleisin tapa kannustaa työntekijöitä liikkumaan on tarjota rahallista tukea.

Muitakin keinoja on, mutta vähemmän. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi erilainen yhteisöllinen toiminta, kuten liikuntakerhot ja -seurat.

Taloudellinen tuki on yleensä erilaisia liikuntaseteleitä tai työntekijöiden käyttöön tarjottuja mobiilijärjestelmiä, joilla liikkumistaan voi seurata ja kehittää.

– Yleensä tuki ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin vaan mahdollisuuksiin, Aura kiteyttää.

Rahan lisäksi työntekijöitä kannustavat työpaikalla järjestettävät liikuntakampanjat, työyhteisön yhteinen liikunta kuten kävelykokoukset, työnantajan tarjoamat mielekkäät liikuntamuodot, aktiivisuutta edistävät olosuhteet, kuten pukuhuoneet ja pesutilat sekä työsuhdepyörä.

Hajontaa on, mutta yleensä liikkumista tuetaan jotenkin

Työnantajan koko vaikuttaa monesti siihen, miten se toimii liikuntaan kannustaessaan, Ossi Aura sanoo. Pienillä työpaikoilla on yleensä vähän omia tai itse järjestettyjä liikunnan olosuhteita, jotka taas ovat yleisempiä isoilla työpaikoilla.

Toimialojen välillä on sen sijaan vain pieniä eroja.

Julkinen sektori toimii henkilöstön liikuttamisessa Auran arvion mukaan keskivertoa perusteellisemmin.

Kaiken kaikkiaan Suomen työpaikoissa on hajontaa tosi kehnoista kerrassaan loistaviin. Mutta:

– Tosi vähän on työpaikkoja, joissa liikkumista ei tuettaisi lainkaan, Aura sanoo.

Henkilöstöliikunnan barometria on tehty jo parikymmentä vuotta. Nyt siihen vastasi 400 tahoa, joka on aiempaa enemmän. Isompi aineisto tekee tiedosta entistäkin luotettavampaa.

Lisääkin voisi liikkua

Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämän barometrin mukaan työntekijät ovat valmiita lisäämään liikuntaa, jos työnantaja tukee sitä enemmän. Tätä mieltä oli neljä viidestä barometrin kyselyyn vastanneesta palkansaajasta.

Potentiaalisia liikunnan lisääjiä oli melko tasaisesti tutkimuksen kaikissa vastaajaryhmissä riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ammattiasemasta.

Vastaajista joka neljäs ajattelee, että liikunta ja terveelliset elämäntavat voisivat näkyä myös palkkauksessa ja palkitsemisessa.

Työntekijöiden arviot omasta työkyvystään ovat selvästi paremmat niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöliikuntaa tuetaan verrattuna työpaikkoihin, jotka eivät liikuntaa tue.

Barometri julkaistaan yleisölle Etukeno-verkkotapahtumassa ti 24.5. klo 10 otsikolla Henkilöstön hyvinvointi on rahaa https://liikkuvaaikuinen.fi/ajankohtaista/henkiloston-hyvinvointi-on-rahaa/

Mitä barometri kertoo työnantajien näkökulmasta? Siitä voit lukea lisää seuraavasta blogista!

Kampanja innostaa ja kannustaa – lue, millaisella helpolla keinolla liikkumisen määrä moninkertaistui

Keski-Pohjanmaan Liikunnan aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinoja räätälöi Halpahallin väelle paketin, jossa liikkuminen palkitsee.

Nykyisellä yhteistyökuviolla on historiansa. Kun parikymmentä vuotta kestänyt hiihtokampanja loppui, Halpahalli toivoi yhteistyön jatkuvan. Siksipä Satu Heinoja tarttui tuumasta toimeen ja räätälöi kuntokampanjan.

Nyt on menossa jo viides Kunnolla kesään -kampanja, ja liikkumisen määrä on kasvanut koko ajan.

Alkuunsa kampanja kesti huhti- ja toukokuun, mutta sehän ei aktiiviselle osallistujajoukolle riittänyt. Nyt suorituksia voi kerätä maaliskuun alusta toukokuun loppuun.

Väliin sattui myös pari koronavuotta lomautuksineen ja lyhennettyine työaikoineen. Hiipuiko into liikkua, kun muu elämä kävi meille kaikille normaalia rankemmaksi?

– Ei, vaan päinvastoin, Heinoja sanoo.

– Korona vaikutti niin, että se vain lisäsi suorituksia.

Jokainen suoritus ratkaisee

Kampanjassa lasketaan suorituksia. Kukin osallistuja voi kirjata niitä yhden päivässä, joten maksimimäärä kolmessa kuukaudessa on 92 suoritusta.

Tähänkin pääsee moni työntekijä, Heinoja iloitsee. Viime vuonna maksimimäärän sai kokoon 45 henkilöä.

Kirjaamiseen kelpaavien lajien lista on kattava ja pitää sisällään myös arki- ja hyötyliikunnan. Tavoitteena on, että toimeliaisuutta kertyisi päivässä vähintään puoli tuntia. Määrä voi koostua pätkistäkin, kuten vaikkapa siitä, että pyöräilee töihin vartin ja kotiin toisen samanmoisen.

Viiden vuoden aikana kirjattujen suoritusten määrä on moninkertaistunut. Heinoja arvioi, ettei se johdu pelkästään kirjaamisten lisääntymisestä, vaan nimenomaan liikkumisen lisääntymisestä.

– Innokkaita liikkujia ja uusiakin ihmisiä nousee listalle joka vuosi, hän kehuu.

Halpahallilla on henkilökuntaa 47 yksikössään yhteensä noin 1300. Lähes jokainen yksikkö on jo innostunut osallistumaan. Yksiköissä moottoreina toimivat liikunta-aktivaattorit.

Yksi Heinojan nostamista onnistumistarinoista onkin pitkälti yhden innokkaan liikunta-aktivaattorin ansiota: viime vuonna eräs yksikkö kohensi tasoaan moninkertaisesti ja nousi häntäpäästä kolmen parhaan joukkoon.

Palkinnot buustaavat

Hyvän olon lisäksi kampanjan kannustimena on erilaisia palkintoja. Liikunnan aluejärjestöt eli henkilöstöliikunnan asiantuntijat järjestävät testauspäivän yksikölle, joka on kirjannut eniten suorituksia suhteessa henkilöstömääräänsä.

Halpahalli palkitsee jokaisen kampanjaan osallistuvan työntekijänsä pienellä kannustinpalkinnolla sekä vuosittain eniten suorituksia keränneet.

Lisäksi puolet maksimisuoritusmäärästä keränneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on tyky-seteleitä.

Satu Heinoja kertoo, että liikkumisinnon ohessa on kasvanut yhteisöllisyys. Kampanja on lisännyt työyhteisöjen yhteistä tekemistä.

– Sitä ei aluksi ymmärrettykään, että sillä on myös tällainen ulottuvuus.

Heinoja on toteuttanut samantapaista kampanjaa muillekin työyhteisöille ja kertoo, että idea on monistettavissa ja räätälöitävissä.

Lue lisää täältä, miten Buusti360 innostaa ja kannustaa henkilöstöliikuntaan.

Huomio onnistumisiin ja pikkurepsahduksista viis – lue, miten työkyky ja työssä jaksaminen kohenivat Pohjois-Karjalassa

Tulokset olivat merkittäviä, kun 147 kuntien, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä mikroyritysten työntekijää osallistui puolesta vuodesta vuoteen kestäneeseen elintapaohjaukseen. Osallistujat kokivat, että heidän terveytensä, työkykynsä ja työssä jaksamisensa paranivat merkittävästi. Mitä tapahtui ja miksi?

Ohjaukset olivat osa yli kaksivuotista TYKEs – Työkuntoa Keski-Karjalaan -hanketta, jonka toteuttivat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Pohjois-Karjalan Liikunta.

Hankkeen kahdessa ensimmäisessä kokeilussa osallistujat saivat yksilöllistä elintapaohjausta, kolmannessa yhdistettiin yksilö- ja ryhmämuotoista elintapaohjausta. Kokonaisuuteen kuului lisäksi liikunnan lajikokeiluja pienryhmissä sekä työpajoja unesta ja palautumisesta.

Liikunta tuli tavaksi

Elintapaohjaukseen osallistuneiden elintavoissa tapahtui isoja myönteisiä muutoksia.

Alussa noin kolmasosa ilmoitti, ettei harrasta juuri mitään vapaa-ajan aktiivisuutta, mutta prosessin päätyttyä jopa 65 prosenttia harrasti hyötyliikuntaa ja joka neljäs kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa.

Yhteisissä liikunnan lajikokeiluissa osallistujat saivat vertaistukea toisilta ja osa löysi itselleen mieluisan tavan liikkua.

Lisäksi osallistujien ruokavalio sekä unen määrä ja laatu paranivat. Palautumiseen ja kokonaiskuormituksen vähentämiseen liittyviä muutoksia tuettiin Firstbeat-mittauksilla.

Rasvalle kyytiä ihan huomaamatta

Monen asiakkaan vyötärönympärys kaventui useamman sentin. Kaksi kolmasosaa pudotti myös painoa, vaikka useimmilla se ei ollut edes tavoitteena. 42 prosenttia asiakkaista pudotti painoa vähintään 2,5 prosenttia lähtöpainosta, joka on suomalaisen Stopdia-tutkimuksen mukaan jo riittävä määrä vähentämään kakkostyypin diabeteksen riskiä huomattavasti.

Lisäksi monella kehon rasvaprosentti pieneni, viskeraalisen rasvan määrä väheni sekä paastoverensokeri- ja LDL-kolesteroliarvot laskivat.

Jo pienetkin muutokset arjen aktiivisuudessa lisäsivät asiakkaiden koettua työkykyä ja työssä jaksamista huolimatta siitä, oliko muutoksia nähtävissä eri mittaustulosten välillä.

Palaute kannusti kohti tavoitteita

– Hankkeen keskeisimmät onnistumiseen vaikuttavaa tekijät olivat selkeät tavoitteet ja niihin sitoutuminen sekä riittävän pitkä prosessi, joka sisälsi säännöllistä seurantaa ja arviointia, summaa aikuisliikunnan kehittäjä Reeta Raimoaho Pohjois-Karjalan Liikunnasta.

Konkreettinen toimintasuunnitelma laadittiin yhdessä työterveyshuollon kanssa, jotta elintapaohjaukseen ohjautuisi asiakkaita tietyin kriteerein. Jokaisen asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelmat eri mittauksista saatujen lähtötietojen sekä keskustelun pohjalta.

Asiakkaat saivat ohjaajalta palautetta omasta edistymisestään.

– Kun pienikin onnistuminen huomattiin ja repsahduksista mentiin yli, pystyvyyden tunne muutosten tekemiseen kasvoi, Raimoaho sanoo.

Buusti360 tarjoaa osaamista ja keinoja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Lue lisää täältä.

X-hyppyhaaste leviää Lapissa – kokeile tätä helppoa ja tehokasta tapaa liikkua työpäivän aikana

Suomalaiset työikäiset istuvat keskimäärin huimat yli seitsemän tuntia päivässä, eniten työpaikalla. Se on paljon se. Onko peli jo menetetty?

Töissä vietetään suuri osa päivästä, noin 1 600 tuntia vuodessa. On siis hyvinkin aiheellista miettiä, miten työpäiviin saataisiin edes hieman lisää liikettä.

Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja ei voi vähentää millään muulla keinolla kuin istumalla vähemmän. Kaikki työpäivän aikainen aktiivisuus on plussaa: kävele, venyttele, vaihtele asentoa! Liikkuminen ratkaisee, ei yksittäinen liike. Kun liikettä lisää työpäivään säännöllisesti, on sillä merkittävät vaikutukset myös terveyteen.

Lapin Liikunnan toimiston väki on ottanut käyttöönsä pienen, leikkimielisen ja kerran vuodessa vaihtuvan haasteen, jonka avulla työpäiviin saadaan lisää aktiivisuutta ihan huomaamatta.

Viime vuonna elokuusta joulukuuhun toimiston työntekijät kyykkäsivät urakalla. Tavoitteena oli saada kasaan 10 000 työpäiväkyykkyä vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoitti noin 20 työpäiväkyykkyä/työntekijä/työpäivä. Aikaa tämä vei päivästä vain noin 24 sekuntia.

Haasteessa onnistuttiin ja seuraavaksi päätettiinkin kerätä kasaan tammi-toukokuun aikana yhteensä 12 000 työpäivän aikaista X-hyppyä.

Lapin Liikunnan somekanavista inspiraation kipinän nappasi myös eräs rovaniemeläinen varhaiskasvatuksen työntekijä, joka päätti ehdottaa työkavereilleen oman haasteen aloittamista.

– Miehän innostuin, kun näin X-hyppyhaasteen Lapin Liikunnan instassa ja hyppelin viikon verran itekseen kotona, jäin ihan koukkuun. Sitte ajattelin, että ois mukava porukan kanssa hypellä eikä tarvinu kauaa houkutella, kun oli porukka kasassa. Hypyt on kulkeneet hyvin ja kyljetkin on välillä olleet kipiät, kun on oikein innostunu, kipinän saanut kertoo.

Niinpä nämä kuusi työkaverusta perustivat oman ´X-tiimin´ ja starttasivat haasteen tammikuun puolivälissä. Jokainen saa hyppiä työpäivän aikana niin monta kertaa kuin haluaa, omalla tyylillä ja oman kuntotasonsa mukaan. Yksi tiimiläisistä toimii kirjurina, jolle päivän aikana tehdyt hypyt raportoidaan.

– Hetken mietittyäni ajattelin, että kokeillaan, hyvää kuntoiluahan tämä on. Ja kun niin hyvä porukka lähti mukaan, niin ajattelin, että jo vain itekkin lähen. Tsemppiä, iloa ja riemua on kyllä X-tiimissä riittänyt!

Haaste on lisännyt liikettä työpäiviin ja lisäksi se on kasvattanut kunnon lisäksi yhteishenkeä. Porukalla haasteeseen vastaaminen on ollut mukavaa ajanvietettä.

– Hyppiminenhän on iloista tekemistä ja välillä naurattaa, kun ajattelen, että hyppykaveri siellä jossain hyppelehtii myös samaa liikettä tehden.

Tämä varhaiskasvatuksen työntekijöistä koostuva X-tiimi on ehtinyt tammi- ja helmikuun aikana hyppimään jo yhteensä 19 279 X-hyppyä. X-hypyistä on tullut jo osa heidän päivärutiiniaan.

– Ei voisi enää edes kuvitella, että jättäisi ne tekemättä!

Työpäivän aikaisen liikkeen lisääminen ei siis välttämättä vaadi kovasti aikaa tai monia suunnittelupalavereja. Jo 30 sekunnissa päivässä voi saada aikaiseksi vaikka mitä, kuten 20 työpäiväkyykkyä.

Jokaisena työpäivänä toistettuna se tekee muuten sata työpäiväkyykkyä viikossa, neljä sataa työpäiväkyykkyä kuukaudessa ja noin 4 500 työpäiväkyykkyä vuodessa.

Miten lisää liikettä työpäiviin? Ideoita ja ratkaisuja löydät täältä.

Huono olo, jatkuva väsymys, ylipaino ja pahoin rapistunut kunto ajoivat Lenni Laukkasen isoon elämäntapamuutokseen – lue, miten hän onnistui

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta löytyi Otaverkko Oy:n omaan yrityskulttuuriin sopivia tekemisen tapoja, jotka kannustivat myös Laukkasta muutoksen tiellä. Todellinen vaikuttavuus alkoi, kun asioista tehtiin mitattavia.

Yhtäkkiä Lenni Laukkanen vain huomasi, että jonkun pitää muuttua.

Neljä vuotta sitten 38-vuotiaalla Otaverkko Oy:n varatoimitusjohtajalla oli ylipainoa kymmeniä kiloja, hän teki vastuullista työtä pitkiä päiviä ja viikkoja – ja oli hurjan väsynyt. Hänellä oli paha olla ja lähestyvä 40 vuoden ikäkin piinasi.

Tyrmäävä asenne kaikkea liikuntaa kohtaan oli peruja koulun liikuntatunneilta, jotka olivat niin ikäviä kokemuksia, että liikkuminen jäi kokonaan heti, kun pakollinen koululiikunta loppui.

Huonon olon tuoma signaali oli kuitenkin niin vahva, että Laukkanen päätti muuttaa tapojaan.

Hän ajatteli, että juoksu olisi helppo laji, koska sitä voi tehdä missä tahansa, milloin tahansa ja yksin.

– Olin kuullut ohjeen, että kannattaa aloittaa kevyesti, juosta vaikka aina yhden lyhtypylväiden välin kerrallaan, mutta minulle sekin oli liikaa. Ajattelin, että ei voi olla totta, etten osaa edes juosta, Laukkanen kertaa taustaa.

Valmentaja hyppi innosta

Kipinä jäi kuitenkin kytemään. Seuraavaksi hän aloitti yhteistyön personal trainerin kanssa, vaikka sekin tuntui aluksi hankalalta ajatukselta: ettäkö pitäisi altistaa itsensä jonkun katseltavaksi ja arvioitavaksi?

Tapaamiset ja yhteislenkit kuitenkin alkoivat ja jatkuivat kerran viikossa, aluksi kävellen. Oheen kuului liikkuvuusharjoittelua.

Tulosta alkoi syntyä. Syyskuussa 2018 Laukkanen osallistui puolivahingossa Cooper-testiin tavoitteenaan jaksaa juosta koko 12-minuuttinen. Näin kävi ja matkaa kertyi 1545 metriä.

– Valmentaja hyppi innosta, mutta itse olin ihan uupunut ja olisin vain halunnut olla rauhassa, Laukkanen hymyilee nyt.

Onnistuminen toi rutkasti lisäpotkua ja kannusti jatkamaan.

Toinen onnistuminen oli oivallus, miten sijoittaa liikunta osaksi arkea. Ensin Laukkasesta tuntui, ettei se kaiken hektisyyden ja pitkien työpäivien keskellä voisi mitenkään onnistua. Sattuma puuttui peliin.

Liukastumisessa murtunut pohjeluu pakotti Laukkasen pitämään taukoa juoksusta, jolloin uusina lajeina sen tilalle nousivat uinti ja pyöräily.

– Keväällä 2020 olin menossa asiakastapaamisesta toimistolle ja päätin käydä matkalla uimassa. Se jäi mieleen isona voittona, että varasin kalenteristani aikaa liikunnalle.

Liikunta alkoi viedä miestä. Työpaikan juoksukerhon alaosastoksi perustettiin kävelykerho ja Otaverkko lähti tekemään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta. Vaikka yrityksen liikunta-asiat eivät huonosti olleet aiemminkaan, he saivat kartoituksesta tukea ja kehitysvinkkejä.

– Löytyi juuri meidän yrityskulttuuriimme sopivia tekemisen tapoja. Kartoitus toi myös vaikuttavuutta: asioita alkoi tapahtua vasta, kun niistä tehtiin mitattavia.

Ympäristö tuki muutoksessa

Korona meinasi vielä tehdä tepposensa Laukkasen liikkumiselle, mutta sekin kääntyi voitoksi. Laukkanen osti pyörän ja alkoi polkea 7,5 kilometrin työmatkansa. Nykyään näin tapahtuu ympäri vuoden.

Laukkasen painosta on tippunut 35 kiloa ja tällä hetkellä se on normaalin rajoissa. Cooper-testissä on mennyt yli 2600 metriä.

– Ei se vaadi sitä, että on yli-ihminen, vaan vähän harjoittelua, Laukkanen kuvailee ajatuksensa muuttumista.

Aktiivisuus ja liikkuminen on tuonut niin paljon puhtia, että viisipäiväinen työviikko riittää mainiosti. Tuottavuus on parantunut niin, että hän kertoo saavansa aikaan enemmän lyhyemmässä ajassa. Itsetuntokin on kohentunut.

Viime kesänä Laukkanen patikoi kaverinsa kanssa Kuusamon Karhunkierroksen seitsemän tunnin yöunilla alle 32:een tuntiin. Helsinki City Marathonin puolikkaan hän taivalsi helposti alle kahteen tuntiin. Ja niin edelleen.

Laukkanen kertoo, miten ratkaisevaa hänen muutokselleen on ollut ensinnäkin se, että ympärillä oli oikeita ihmisiä, kuten valmentaja, joka uskoi häneen.

– Toisekseen muutos onnistui siksi, etten tehnyt liikkumisesta hikistä ja raskasta urheilua, vaan sain sidottua sen arkeen, Laukkanen viittaa työmatkapyöräilyynsä.

– Ajattelen, että minun ei ole pakko polkea töihin, vaan että olen nyt niitä ihmisiä, jotka tykkäävät polkea töihin. Minulla on tosi kiva työmatka.

Kolmantena pilarina ovat olleet työpaikan tuki, ihmiset ja mahdollisuudet.

Kehitystä kevyellä tekemisellä

Kokemuksistaan innostuneena Lenni Laukkanen on halunnut tukea heitä, jotka vielä suunnittelevat muutosta omassa elämässään. Hän on saanut henkilöstöltä palautetta, että hänen onnistumistarinansa on luonut uskoa muidenkin tekemiseen.

Lisäksi hän kokee, että koko yrityskulttuuri on kokenut muutoksia. Nyt edetään kohti tavoitteita ja niiden toteutumista tehtyjen työtuntien laskemisen sijaan.

– Kehitys tapahtuu tekemällä asioita kevyesti. Olen liikkuessani pitänyt hauskaa ja tehnyt mukavia asioita. Sama pätee työelämään: miten pienimmällä mahdollisella vaivalla saavutetaan optimaalisin tulos.

Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!

Iso muutos haastaa työhyvinvointia – ”Annetaan lupa palautumiselle”

Keskellä isoa sosiaali- ja terveysalan myllerrystä Suomen Aktiivisin Työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valitsi tämän vuoden terveyden edistämisen teemakseen palautumisen.

Palvelupäällikkö Sirpa Jämsä tulee terveysliikunnan suunnittelijan Minna Keskitalon huoneeseen InBody-mittaukseen. Myöhemmin iltapäivällä on henkilöstölle Teamsissa ohjatun etäjumpan vuoro.

Tällainen on ihan tavallinen arkipäivä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, joka tammikuun Urheilugaalassa valittiin Suomen Aktiivisimmaksi Työpaikaksi 2021.

Tänä vuonna sairaanhoitopiirissä kiinnitetään erityistä huomiota palautumiseen. Sitä haastetaankin nyt monelta suunnalta: korona on kuormittanut terveysalan työntekijöitä rankasti ja lisäksi meneillään on iso uudistus kohti hyvinvointialuetta.

– Haluamme tuoda hyviä toimintamalleja ja laajentaa ne koko hyvinvointialueelle, Keskitalo näkee muutoksen mahdollisuutena.

Työntekijämääräkin moninkertaistuu sairaanhoitopiirin seitsemästä tuhannesta noin 18 000 tuhanteen.

Keskitalo on iloinen liikuttajaverkostosta eli sanansaattajista, kuten hän heitä kutsuu. Heidän sekä erilaisten kampanjoiden ja luentojen avulla tietoisuus palautumisen tärkeydestä ja keinoista tavoittaa kaikki kiinnostuneet.

– Mitä itse voi tehdä ja miten työyhteisö voi tukea, Keskitalo esittelee kaksi puolta.

Aktiiviliikkuja Jämsä tunnistaa teeman tärkeyden. Hän on myös yksi liikuttajista.

– Mielelläni tekisin joka päivä jotakin, joten pitää oikeasti tajuta, milloin on levon paikka. Annetaan lupa palautumiselle, sillä se on osa elämän aktiivisuutta.

Kuvassa terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo tekee InBody-mittausta palvelupäällikkö Sirpa Jämsälle, joka on myös yksi sairaanhoitopiirin liikuttajista.

Onko sinun työpaikallasi tarvetta kehittää liikuntaa ja hyvinvointia? Lue täältä, miten se voi tapahtua!

Suomen Aktiivisin Työpaikka on nyt SAT 2.0 – lue lisää, mikä muuttui ja miksi

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on uudistunut. Mikä muuttui ja miksi?

– Mikä on työhyvinvoinnin ja liikunnan rooli organisaation prosesseissa? Mikä on henkilöstöliikunnan asema ja tavoitteet, kartoituksen kehittäjä ja uudistaja, aikanaan johtamisesta tohtoriksi väitellyt Ossi Aura herättelee kysymyksillä.

Tutut osa-alueet ovat säilyneet kartoituksessa edelleen. Nämä yhdeksän osa-aluetta ovat:

• liikunnan asema, johtaminen ja resursointi
• yhteistyö työterveyshuollon kanssa
• liikunnan olosuhteet
• liikuntapalvelut
• liikunnan viestintä
• liikuntaan aktivointi
• liikunnan tuen määrä henkilöstölle
• henkilöstön liikunta-aktiivisuus
• seurantajärjestelmät

Uudistuksessa liikunnan asema, johtaminen ja resursointi sai lisää painoarvoa. Auran mukaan henkilöstöliikunta tulee kytkeä entistäkin selkeämmin organisaation johdon toimintoihin. Työterveysosiota on virtaviivaistettu ja aktivointiin nostettu nykyaikaisia menetelmiä ja välineitä. Seurantajärjestelmäosio on myös selkeytynyt.

Tavoitteellisuutta ja tuloksellisuuden arviointia haluttiin selkeyttää sekä seurantaa laajentaa.

Palautetilaisuudessa fokus on tuloksissa, sanallisissa vastauksissa ja kehittämisehdotuksissa.

Laskentaan tehdyn teknisen muutoksen ansiosta tulosprofiili lasketaan rasti ruutuun -vastauksista, joten kartoitus sopii jatkossa entistäkin paremmin isojen organisaatioiden eri yksiköiden kartoittamiseen.

Lue lisää ja tee kysely täällä.

Centria-ammattikorkeakoulu Kokkolasta Suomen Aktiivisimpien Työpaikkojen joukkoon

Centria-ammattikorkeakoulu on saanut Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatin.

Liikuntapalvelut ja henkilöstön liikunta-aktiivisuus olivat osa-alueita, joissa Centria pääsi erityisesti loistamaan. Niiden lisäksi liikunnan olosuhteet arvioitiin hyvätasoisiksi.

– Sertifiointi on ennen kaikkea osoitus siitä, että Centria pyrkii systemaattisesti edistämään henkilöstön hyvinvointia. Hyvällä fyysisellä toimintakyvyllä on iso merkitys esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisemiselle sekä työssä jaksamiselle, sanoo liikuntakoordinaattori Juuso Jussila Centrian kotisivulla olevassa uutisessa.

Henkilöstön liikuntapalveluita kehitettiin helmikuun alussa päättyneessä Centria Sport -hankkeessa.

Liikkuminen ei suinkaan loppunut siihen, sillä nyt centrialaisten arkea aktivoivat muun muassa taukoliikuntasovellus, aktiviteettitilat ja liikuntavälineiden lainauspalvelu.

– Sertifikaatti on myös hieno tunnustus tehdystä työstä. Onnistuimme luomaan monipuolisen liikuntapalveluiden kokonaisuuden, joka tavoittaa tavalla tai toisella lähes jokaisen työntekijämme.

Lue lisää Centrian sivuilta täältä.

Kiinnostuitko? Lue lisää Suomen Aktiivisin Työpaikka -palvelusta täältä ja vastaa kyselyyn!

Kuvassa vasemmalla toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki ja oikealla Juuso Jussila, päättyneen Centria Sport-hankkeen koordinaattori.

Opettajat saivat korona-arjen keskelle kaipaamaansa pöhinää, kun työhyvinvointipäivä vietiin ulos – ”Näitä lisää!”

Korona puskee päälle, mutta työhyvinvoinnista ei tarvitse tinkiä. Huolenpitoa siitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Keskiviikkoisena iltapäivänä imatralaisen koulun opettajat ovat innoissaan: pitkästä aikaa yhteistä tekemistä ja vähän erilainen työpäivä!

Terveysliikunnan kehittäjä Onni Toivanen Etelä-Karjalan Liikunnasta ja Urheilusta on ideoinut yhteistä kisailua ulos ja sisälle.

Rastien välillä on ryhmätehtäviä ja paikallista tietämystä vaativa visa. Rastien välissä on aikaa jutella muutakin kuin työasioita. Rastit, ryhmätehtävät ja visa pisteytetään ja voittoon buustaa pieni palkinto.

– Pulmien ratkaisu yhdessä ja yhteistyö, Toivanen valottaa rastitehtävien luonnetta.

Päivän päätteeksi posket punoittavat ja puheensorinaa riittää. Hymyilyttää, vaikka pakkanen jo hieman nipisteleekin. Jännittyneen hiljaisuuden jälkeen julistettu voittajajoukkue ottaa ilon irti ja pyörii lumessa.

Koronarajoitukset ovat hankaloittaneet ja haastaneet arkea jo kohta parin vuoden ajan. Varsinkin kouluissa rajoituksista ja niiden seuraamisesta on tullut arkipäivää.

Monet opettajat eivät ole nähneet kollegoitaan kahvihuoneissa tai muuten normaaliin tapaan.

Toivanen huomauttaa, että työhyvinvointitapahtumia voidaan silti järjestää kulloinkin voimassa olevia turvallisuusohjeita noudattamalla.

– Suuremmat porukat voivat tavata ulkona ja liikutaan pienemmissä ryhmissä, hän kertoo esimerkkejä.

Päälle puskevista koronarajoituksista huolimatta – tai ennemminkin juuri niiden vuoksi – työhyvinvointia ei saisi unohtaa. Siitä pitää huolehtia entistäkin suuremmalla painoarvolla.

– Suuri osa ihmisistä kaipaa työpaikan normaalia pöhinää ja rupattelua kollegoiden kanssa. Tällöin esimerkiksi ulkona järjestettävät kisailut sopivat mainiosti työhyvinvointipäivän teemaksi. Koulun rehtori kertoi jutelleensa opettajien kanssa päivän jälkeen ja palaute oli ollut, että näitä lisää, Toivanen iloitsee.

Buusti360:n työhyvinvointipäivässä voi liikkua isoisän villapaidassa tai trikoissa! Ohjaajat kannustavat kaikkia liikkumaan oman hyvinvointinsa mukaan. Työhyvinvointipäivä vahvistaa henkilöstön ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Lue lisää monista vaihtoehdoista: https://buusti360.fi/palvelut/tyohyvinvointipaivat-ja-liikuntalajikokeilut/