Parhaista parhain webinaari 20.1.2022

Tervetuloa linjoille to 20.1.2022 klo 13 kuulemaan parhaita oppeja ja oivalluksia henkilöstöliikunnan kehittämiseen valtakunnan parhailta yrityksiltä ja organisaatioilta! Tilaisuus on maksuton.

Onnistumisen elementit |
to 20.1.2022 klo 13

Tervetuloa linjoille kuulemaan parhaita oppeja ja oivalluksia henkilöstöliikunnan kehittämiseen valtakunnan parhailta yrityksiltä ja organisaatioilta!

Suomen Aktiivisin Työpaikka -finalistit pääsevät jälleen ääneen jo perinteeksi muodostuneessa Parhaista parhaat -tilaisuudessa. Vuoden 2021 finalistit Sony Music Finland, LIDL ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri jakavat parhaat käytänteensä henkilöstön aktivoimiseen. Tilaisuudesta saat varmasti ideoita ja työkaluja oman organisaation kehittämiseen!

Tilaisuudessa esitellään myös Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksen uudistusta (SAT 2.0), josta kertomassa on Ossi Aura.

Ilmoittautumiset

Aikataulu

• 13.00–14.00 Parhaista parhaat onnistumisen elementit
• 14.00–14.15 SAT 2.0 esittely, Ossi Aura, PhD, Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä
  
  
  

Buusti360-verkoston katseet kohti vuotta 2022

Talven koittaessa ja koronapandemian jatkuessa olemme kääntämässä katseita vuodelle 2022. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet poikkeuksellista aikaa ja olemme tehneet suunnitelmia, muuttaneet tehtyjä suunnitelmia ja useimmiten myös joutuneet perumaan suunniteltuja tilaisuuksia. Tilanteen pakottamana ja osittain myös tilanteen ansiosta työelämän toimijat ovat miettineet uusia ratkaisuja, toteutusmalleja ja ottaneet suorastaan digitaalisia loikkia. Näin on käynyt myös Buusti360-verkostolle, eli liikunnan aluejärjestöjen ammattilaisille.

Olemme toimineet jo vuosia ihmisten parissa mitaten kehonkoostumusta, ohjaten liikunnallisia tuokioita, järjestäen tapahtumia, toteuttaen liikuntaneuvontaa sekä kehittäen yritysten henkilöstöliikuntaa. Osan toiminnoista olemme pystyneet toteuttamaan etäyhteyksien kautta, mutta myös me kaipaamme vuorovaikutusta, ihmisten kohtaamista, läsnäoloa ja yhteenkuuluvaisuutta. Ihmisen hyvinvointia ja työhyvinvointia voi toki edistää etänä, mutta ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, katsekontakti ja yhteinen tekeminen on aidointa silloin, kun olemme yhdessä ja samassa paikassa, ilman rajoitteita, ilman pelkoa sairastumisesta koronaan tai ilman kasvomaskien tuomaa epämukavuutta. Odotamme siis vuodelta 2022 paljon.

Syksy 2021 on ollut webinaarien syksy. Sähköpostiin on kilahtanut päivittäin kutsuja maksuttomiin ja maksullisiin webinaareihin. Buusti360-verkoston webinaarisarja käsitteli muutoksen merkitystä hyvinvoinnin kannalta, omien valintojen merkitystä uneen sekä mittaamisen vaikutuksia palautumisen arviointiin. Anti on ollut monipuolista ja osallistujat ovat varmasti saaneet lisää omaan tieto- ja osaamispankkiinsa. Toivotaan, että nämä saadut opit ovat siirtyneet myös käytännön toiminnaksi, sekä oman että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Myös Liikkuva aikuinen -ohjelman ETUKENO-webinaarit olivat mielenkiintoisia. Viimeisin kokosi yhteen hybridityön vaikutuksia. Etä- ja hybridityön aikana työhyvinvoinnin johtaminen on yrityksille haasteellista, etenkin jos osa työyhteisön jäsenistä on suorittavan työn luonteen vuoksi lähityössä ja osa henkilöstöstä on etätöissä. ETUKENO-webinaarissa oli koottu hybridityön plussia ja miinuksia, joissa selkeinä positiivisina asioina nousi esille työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, työmatkojen väheneminen, ajankäytön hallinnan paraneminen ja päivien vapaampi suunnittelu. Nämä edellä mainitut plussat antavat mahdollisuuden lisääntyneelle liikunnalle ja joka tämän on hyödyntänyt, on tehnyt mahtavan valinnan oman hyvinvointinsa hyväksi. Vaikutukset näkyvät mm. parempana työvireytenä, unen laatuna ja palautumisena. Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on nimittäin tutkitusti merkittäviä positiivisia vaikutuksia uneen ja palautumiseen sekä työkykyyn.

Hybridityöllä on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Heikomman työergonomian ja vaikeutuneen viestinnän lisäksi miinuksena nostettiin ETUKENO-webinaarissa esille vuorovaikutuksen puutteeseen liittyviä seikkoja. Yhteisöllisyys ja sitoutuminen yritykseen kärsii, ei näe ihmisiä eikä ole ketään keneltä kysyä apua. Tällä on suuri vaikutus työhyvinvointiin, työssä viihtymiseen ja työssä jaksamiseen. Yrityksen tulisikin miettiä sopivia ratkaisuja jo nyt, koska epävarmuus pandemian etenemisestä jatkuu ja toimenpiteitä kannattaa ottaa käyttöön välittömästi, eikä vasta sitten, kun pandemia on ohitse.

Buusti360-verkosto on aidosti valtakunnallinen kumppani, jonka puoleen kannattaa kääntyä työhyvinvointiin ja henkilöstöliikuntaan liittyvissä asioissa. Olemme koulutettuja ammattilaisia, joiden vahvuutena on kyky reagoida muutoksiin ja osaamisemme mahdollistaa palveluiden räätälöinnin joustavasti tilaajan tarpeiden mukaisesti. Meidän tahtomme on edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia liikunnan avulla innovatiivisesti, innostavasti ja aktivoivasti. Meiltä saa palveluita etänä sekä koronaturvallisesti paikan päällä toteutettuna. Meidät voi tilata pitämään taukoliikuntatuokioita Teams-kokouksien yhteyteen ja toteutamme hyvinvointiluentoja tai vaikka hyvinvoinnin check-listauksia etänä. Myös henkilöstöliikunnan kehittämistoimia voidaan hyvinkin suunnitella Teamsin välityksellä.

Se, mitä nyt voitte jo aloittaa, on tauottaa omaa työtä aktiivisella liikkeellä, nousta jalkeille (etä)kokouksien aikana, juoda kahvit seisten, jumpata tai venytellä webinaarien aikana sekä nostaa se ala-asentoon unohtunut sähköpöytä ylös säännöllisin ajoin. Muistetaan myös riittävä fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla, tehdään hyviä valintoja aterioiden yhteydessä, nukutaan riittävästi ja nautitaan sosiaalisesta elämästä siten, kun se pandemian aikana on mahdollista. Jos olet esimiesasemassa, sinun tehtäväsi on kannustaa ja mahdollistaa työyhteisöäsi aktiiviseen työpäivään ja laadukkaaseen arkeen. Ei anneta koronan kurittaa meitä, vaan jatketaan kohti hyvinvoivaa vuotta 2022.

Aktiivista loppuvuotta toivottaa Liikunnan aluejärjestöjen Buusti360-verkosto

Maksuttomat ETUKENO-webinaarit ovat katsottavissa osoitteessa: https://liikkuvaaikuinen.fi/etukeno-verkkotapahtumat/

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus uudistuu

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta päivitetään parhaillaan. Kartoituksen tekijä Ossi Aura kertoo suurten linjojen säilyvän ennallaan, vaikka sisältöjä tuodaan vahvasti nykypäivään.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksessa arvioidaan henkilöstöliikunnan toteutusta yhdeksällä eri osa-alueella. Kartoitus on työkalu, joka toimii apuna monipuolisen henkilöstöliikunnan toteuttamisessa osana laajempaa työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Henkilöstöliikuntaa laadukkaasti toteuttaville yrityksille myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti.

Kartoitus pohjautuu laajaan tutkimus- ja selvitystyöhön. Sen taustalla on henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Auran väitöskirja, jossa hän tutki työpaikkaliikuntaa osana osaamispääomaa ja työpaikan kulttuuria.

”Kartoitus kertoo nykytilan ja antaa selkeitä suuntaviivoja kokonaisvaltaisen liikuntasuunnitelman kehittämiseksi”, Aura tiivistää.

Aura on tehnyt mittavan uran työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisen parissa ja työskennellyt pitkään muun muassa Suomen Kuntoliikuntaliitossa. Ensimmäistä työpaikkaliikunnan sertifikaattia hän on ollut tekemässä jo 15 vuotta sitten.

Parhaillaan käynnissä olevan päivitystyön tavoitteena on raikastaa Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitusta ja saada se vastaamaan nykypäivää.

”Suurimmilta osin kartoitus säilyy ennallaan, mutta esimerkiksi työterveyshuollon ja liikunnan harrastamisen tuen roolia on virtaviivaistettu. Myös uudet työkalut, kuten erilaiset applikaatiot ja netissä järjestettävät kampanjat, on nyt huomioitu kartoituksessa”, Aura avaa päivityksen taustoja.

Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia – ja haasteita

Työyhteisöliikunnan kenttä on kehittynyt vuosien varrella. Auran mukaan johtotasolla henkilöstöliikunnan hyödyt tiedostetaan hyvin ja menetelmät vähän liikkuvien aktivoimiseksi ovat parantuneet. Myös sosiaalinen media ja erilaiset sovellukset tukevat yhdessä tekemistä. Aura näkee uusissa teknologioissa kuitenkin haasteitakin.

”Olen todennut, että mobiilimaksaminen on tuhonnut yhdessä tekemisen. Ennen työyhteisöjen piti järjestää itse paljon, mutta etenkin uusien maksujärjestelmien myötä moni toimija on ulkoistanut tämän.”

Erilaiset liikuntaedut kannustavat varsinkin sellaisia työntekijöitä, jotka liikkuisivat muutenkin. Tällöin kuitenkin jää monesti saavuttamatta henkilöstöliikunnan keskeinen hyöty: yhdessä tekeminen. Sen kautta ihmiset oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja myös johto voi toimia yhdessä työyhteisön kanssa muussa kuin työn viitekehyksessä.

”Liikunta on tietenkin terveellistä ja sillä on yksilöllisiä vaikutuksia, mutta työyhteisön kannalta sillä on vaikutuksia yhdessä tekemisen kautta. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksessa onkin iso painoarvo yhteisöllisyydellä ja esimerkiksi koko työyhteisölle järjestettävillä tapahtumilla”, Aura summaa.

Kaipaako teidän työpaikkanne lisää liikettä? Ota yhteyttä lähimpään Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksia tekevään Buusti360-asiantuntijaan, yhteystiedot löydät täältä.

Vuoden 2021 SAT -finalistit

Suomen Aktiivisin Työpaikka (SAT) -finalistikolmikko kisaa 13.1.2022 järjestettävässä Urheilugaalassa aktiivisimman työpaikan tittelistä.

Suomen Olympiakomitean asiantuntijoiden valitsemille ehdokkaille on SAT-kartoituksen perusteella yhteistä pitkäjänteinen ja hyvin suunniteltu liikunnan ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä uudenlaiset ja innovatiiviset ratkaisut henkilöstön liikunnan lisäämisessä.

Ehdokkaat esitellään alla satunnaisessa järjestyksessä.

Sony Music Finland

Sony Music Finlandin henkilöstöliikuntaa toteutetaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti tarvekartoituksen perusteella laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Yrityksen liikuntaohjelman tavoitteet ovat laaja-alaisia ja työhyvinvointia tukevia. Henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva henkilöstö nähdään yrityksen keskeisenä voimavarana ja henkilöstöliikuntaa pidetään kuvainnollisesti enemmän maratonina kuin pikajuoksuna. Vuosittain määriteltäviin henkilöstöliikunnan painopistealueisiin on sisältynyt perinteisen henkilöstöliikunnan lisäksi hyvinvointiin liittyviä teemoja nukkumisesta, ravinnosta ja kehon liikkuvuudesta.

Yritys tarjoaa hyvät olosuhteet työmatkaliikuntaan, taukoliikuntaan ja istumisen tauottamiseen. Henkilöstölle on tarjolla laajasti erilaisia liikuntapalveluita, joista on helppo valita itselle sopiva laji. Sony Music Finland on kehittänyt innovatiivisia tapoja työntekijöiden aktivointiin muun muassa pelillistämisen ja erilaisten ryhmähaasteiden ja leikkimielisten kisojen avulla. Henkilöstön aktivointi on onnistunut hyvin ja suurin osa henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan.

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirissä (PPSHP) henkilöstöliikuntaa organisoi päätoiminen terveysliikunnan suunnittelija. Työ on pitkäjänteistä ja sitä ohjaa innostunut tekemisen meininki. Aito halu edistää työntekijöiden hyvinvointia on myös tuottanut tulosta. Lukuisat onnistuneet elämäntapamuutokset ovat luoneet positiivisen lumipalloilmiön.

PPSPH kehittää henkilöstöliikuntaa entistä aktiivisemmaksi yhdessä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Kehitystyön perusta on kattava ja pitkään toiminut liikuttajaverkosto, joka luo henkeä koko työyhteisöön. Henkilöstöliikunnan periaatteena on yksilöllinen lähestymistapa ja vastuullinen itsensä johtaminen. Sairaanhoitopiirin ylläpitää vuotuista työhyvinvointikalenteria, josta löytyy kampanjat ja teemaviikot yksiköiden toimenpiteiden suunnittelun tueksi.

LIDL

Lidl on tehnyt työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan eteen systemaattista ja määrätietoista kehitystyötä jo usean vuoden ajan. Lidlissä henkilöstöliikunta on osa yrityksen strategiaa ja sen tavoitteena on henkilöstön sitouttaminen ja hyvinvoinnin mahdollistaminen. Toiminnan periaatteena on tasapuolisuus ja koko henkilöstön toiveiden huomioiminen. Koulutettujen työntekijöiden aktiivinen Liikuttaja-verkosto mahdollistaa liikunnan järjestämisen eri puolilla Suomea sijaitsevissa toimipisteissä.

Henkilöstöliikunnan keskiössä on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys, mutta Lidl tarjoaa myös rahallista liikuntaetua koko henkilöstölle. Vapaa-ajan liikunnan lisäksi Lidlissä on huomioitu työpäivän aikainen liikkuminen järjestämällä ohjattua taukoliikuntaa ja taukoliikuntavälineistöä sekä fyysistä että istumatyötä tekevien toimipisteisiin. Henkilökunta on voinut hakea myös hyvinvointivalmennusta, joka on sisältänyt muun muassa valmennusta ravintoon, uneen, palautumiseen ja stressinhallintaan.

Myös Maakunnan Aktiivisin Työpaikka -kilpailun voittajat palkitaan alueellisissa Urheilugaaloissa tammikuun aikana.

Keuruun kaupungille Suomen aktiivisin työpaikka -sertifikaatti

Keuruun kaupunki sai Suomen Aktiivisin työpaikka sertifikaatin hyvin toteutusta
työyhteisöliikunnasta. Sertifikaattia vastaanottamassa olivat kaupunginjohtaja Noora Pajari, henkilöstöjohtaja Tarja Ojala ja vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola. Erityisesti Keuruun kaupunkia kiitettiin ihmisläheisestä liikuntapalveluiden viestinnästä henkilöstölleen ja työterveyshoitajien aktiivisesta ja
säännöllisestä kontaktoinnista esimiesportaaseen.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on työkalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan
arviointiin ja kehittämiseen. Kartoituksessa käydään läpi työyhteisön liikkumista edistävistä toimista
mm. toiminnan johtamista, -organisointia, -resursointia, liikuntapalveluiden monipuolisuutta,
henkilöstön aktivointitoimenpiteitä sekä toiminnan seurantaa ja kehitystyötä. Kartoituksen
tulosraportti käydään läpi ja kehitysideoista keskustellaan Liikunnan aluejärjestön Buusti360-
asiantuntijan kanssa.

”Tämä työyhteisöliikunnan kartoitus päätettiin toteuttaa tänä syksynä koska Keuruun kaupungin
strategiaa kehitetään edelleen ja siinä yhteydessä on hyvä tarkastella myös omaa henkilöstöä ja
työhyvinvointia koskevia asioita”; Kertoo Keuruun kaupungin henkilöstöjohtaja Tarja Ojala
Kartoituksessa esiin nousee kehittämisen kohteita ja yhtä lailla myös jo hyvällä mallilla olevia
asioita. Kartoitukseen osallistuvien työyhteisöjen tuloksia verrataan valtakunnallisiin, vuosien
varrella Olympiakomitealle kertyneisiin tuloksiin.

”Keuruun kaupunki on monen toisistaan hyvin erilaisen työntekijäryhmän ja yksiköiden
muodostama kokonaisuus. Sellaisen henkilöstömassan työhyvinvointijohtamisessa on monia
haastavia kohtia. Johdon, tyhy-organisaation ja yksiköiden työnjohdon sekä henkilöstön välillä
joudutaan keskustelemaan tavoitteista ja niihin pääsemiseksi käytännön toimenpiteiden
toteutusmahdollisuuksista ja esim. tasa-arvonäkökohdista.

Monissa kohdin joudutaan rakentamaan yhteisiä raameja ja tekemään linjauksia, joiden puitteissa
toimitaan. Ja toisaalta valitsemaan ehkä eri yksiköissä erilaisia painotuksia ja toteutusmalleja, jo
ihan työtehtävistä, työajoista tai työkohteesta johtuen. Kaikilla ei esim. ole kiinteää työpistettä
missä työtehtäviä toteutetaan, vaan ollaan päivät taivasalla. Tai muiden toiminnot rytmittävät
päivää, kuten esim. koulujen ruokaloissa työskentelevillä.

Tärkeää on tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja aito arvojen mukainen pyrkimys luoda kaikille
liikkumista ja toisaalla ehkä tauottamista ja lepohetkiäkin mahdollistava ja ymmärtävä työympäristö
ja -yhteisö. Positiivinen kannustava henki ja reipas kokeilukulttuuri voivat synnyttää yhdessä
tekemistä ja siten yhteisöllisyyden kokemuksen lisääntymistä”; kommentoi kartoituksen tuloksista
keskustelemassa ollut Keski-Suomen Liikunta ry:n aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela.
Suomen aktiivisin työpaikka – kartoituksia toteutetaan Liikunnan aluejärjestöjen toimesta
valtakunnallisesti ympäri vuoden. Yli 50 % kokonaispisteillä organisaatio ansaitsee Suomen
Aktiviisin Työpaikka -sertifikaatin. Parhaiten menestyneet yritykset kisailevat Suomen Aktiivisin
Työpaikka -tittelistä vuosittain valtakunnallisessa Urheilugaalassa.

”Kartoitus oli hyvin kattava ja monipuolinen. Sen avulla on hyvä lähteä kehittämään heikompia osa-alueita. Kartoituksen perusteella tärkeänä kehittämiskohteena nähdään entistä useamman
työntekijän päivittäisen aktiivisuuden nostaminen sille tasolle, että se on terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen kannalta riittävää. Liikuntapalvelut tiedottaa ja opastaa liikunnan terveyttä edistävistä
vaikutuksista, liikuntamahdollisuuksista ja tapahtumista. Kannustaminen omaehtoiseen liikuntaan
kampanjoiden ja tempausten avulla ovat hyviä tapoja tuoda erilaisia teemoja mm. vuodenaikojen
mukaan esille” kertoo kaupungin liikuntapalveluista Heli Peltola.

”Tämän sertifikaatin taustalla ovat myös kaupungin, yksityisten ja järjestöjen tarjoamat hyvät ja
monipuoliset liikuntamahdollisuudet, olosuhteet ja tapahtumat. Näiden hyödyntäminen ja
markkinointi ovat niin kaupungin työntekijöiden kuin kuntalaistenkin liikunta-aktiivisuuden lisääjinä
tärkeitä”, muistuttaa kaupunginjohtaja Noora Pajari ”Mikään työyhteisö ei ole tässä täydellinen ja valmis, vaan kehittäminen ja muuntautuminenkintulisi olla jatkuvaa! Jokainen työpaikka ja työyhteisö on erilainen ja on yhdessä etsittävä juuri meille sopivaa toteutusta. Välillä on uskallettava myös luopua, lopettaa ja muuttaa. Ihan jo mielenkiinnon ylläpysymiseksikin”; Saarela summaa.

Kunnon tekemistä Buustilla

On harmaa lokakuinen päivä, kun Lounea Yritysratkaisut Oy Kajaanin toimipisteen aluepäällikkö Ilkka Malinen miettii, mitä voisi tehdä työyhteisönsä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Meneillään työyhteisössä on muutoksen tuulet, sillä hetkeä aikaisemmin Canoramana toiminut yritys siirtyi yritysoston myötä osaksi isompaa konsernia. Erilaisia yritysten ICT-ratkaisuja ja palveluja tarjoavalle yritykselle on luontevaa lähteä miettimään työhyvinvoinnin kehittämistä yhteistyökumppaneiden kautta. Jo pitkään yrityksen yhteistyökumppaneihin on kuulunut Kainuun Liikunta ry, joka on yksi 15 Buusti360 -ohjelman hyvinvointipalveluja tuottavasta aluejärjestöstä.

Louneassa haluttiin selvittää työntekijöiden kuormitusta sekä palautumisen määrää niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tähän luonteva työkalu löytyi Firstbeat-hyvinvointianalyysista. Mittauksen avulla jokainen Kajaanin toimipisteen työntekijä sai lisätietoa arkeen ja vapaa-aikaan vaikuttavista asioista, ja tämän avulla pystyttiin muuttamaan työntekemistä henkilökohtaisella tasolla. Mittaus mahdollisti myös tarkemman elintapojen tarkastelun, koska jokaisen työntekijän kohdalla palautteeseen käytettiin aikaa reilusti ja se toteutettiin henkilökohtaisesti. ”Hyvinvointianalyysin vaikutukset ovat olleet positiivisia. Mittauksesta saatu data on vahvistanut omia ajatuksia sekä kumonnut olettamuksia”, toteaa Malinen.

Palautteen jälkeen jokainen työntekijä asetti itselleen henkilökohtaisen tavoitteen, jonka toteutumista tarkasteltiin myöhemmin asiantuntijan kanssa. Mittausten ja palautteen jälkeen on selvästi havaittavissa liikunnallisen aktiivisuuden lisääntymistä sekä muutosta niin ruokailu- kuin palautumistottumuksiin. ”Mittausten jälkeen palautumisen tarpeen tunnistaminen on huomioitu paremmin”, Ilkka Malinen sanoo.

Työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti työyhteisölle järjestettiin tyhy-päivä, joka perinteistä poiketen toteutettiin yleisurheilukentällä. Kouluaikojen muistot yleisurheilusta eivät välttämättä kaikilla ole niitä kultaisimpia, mutta tällä leikkimielisellä kisailulla höystetty ”yleisurheilukoulu” sai osallistujilta erittäin hyvän vastaanoton.

Jatkossa työhyvinvoinnin kehittäminen kuuluu olennaisena osana Lounea Yritysratkaisut Oy:n Kajaanin toimipisteen toimintasuunnitelmaan. ”Buusti360-ohjelman avulla pyritään löytämään tasapaino liikunnan, työntekemisen sekä palautumisen suhteen myös jatkossa”, Malinen tuumaa.

Yhteisiä elämyksiä Buusti360 -Tyhytoiminnasta

Kouvolan Mehiläisessä panostetaan henkilöstön työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin. Yhdessä tekeminen on nostattanut yhteishenkeä ja kohentanut lisäksi tiimien välistä yhteistyötä.

Yhdessä tekeminen lisää yhteishenkeä

”Kouvolan Mehiläisessä koemme henkilöstön työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin erittäin tärkeäksi asiaksi. Yhdessä tekeminen ja yhteiset liikunnalliset tapahtumat parantavat yhteishenkeä ja kehittävät tiimien välistä yhteistyötä.”, sanovat Mehiläisen yksikönjohtaja Anu Jokinen ja palvelupäällikkö Johanna Siiskonen.

Työkavereita kannustaen

”Meillä on käytössä Heia, heia -sovellus, johon jokainen voi kirjoittaa omia arki- ja liikunta-aktiviteettejaan sekä kannustaa kavereita. Lisäksi Mehiläinen tukee henkilökuntaa liikunta- ja kulttuuriedulla vuosittain. Kannustamme henkilökuntaamme liikkumaan ja ylläpitämään omaa jaksamistaan myös vapaa-ajalla”, Jokinen ja Siiskonen tiivistävät.

Buustia työhyvinvointiin Amazing race -kaupunkiseikkailusta

Buusti360 -hyvinvointiohjelman palveluihin sisältyy monipuolisten testauspalveluiden ja hyvinvointiluentojen lisäksi myös mm. työhyvinvointitapahtumat ja -päivät. ”Kymenlaakson Liikunta ry:n suosituin Buusti360 -tyhytapahtuma viime vuosina on ehdottomasti ollut Amazing race -kaupunkiseikkailu, jonka ratapisteet sisältävät monenlaista matalan kynnyksen aktiviteettiä aivopähkinästä futiskrokettiin” kertoo terveysliikunnan kehittäjä Sanna Saarinen Kymenlaakson Liikunta ry:stä.

”Valitsimme tänä vuonna työhyvinvointia edistäväksi tapahtumaksi Buustin Amazing Racen. Henkilöstö piti seikkailusta todella paljon, ja olemme saaneet siitä vain hyvää palautetta. Seikkailu oli mahdollinen kaikille, kuntotasosta huolimatta ja jokainen halukas pääsi osallistumaan yhteiseen tapahtumaan. Seikkailu järjestettiin ulkona ja henkilökunta oli jaettu tiimeihin, mikä oli hyvä juttu näin korona-aikana.”, Jokinen ja Siiskonen iloitsevat.

Yhteisiä elämyksiä tallennettuna

Amazing race -tyhytapahtuma vei Mehiläisen henkilökunnan yhteiselle elämysmatkalle ratkaistavien pulmien ja kevyttä liikkumista sisältävien tehtävien äärelle pienryhmittäin. Samalla tulivat tutuksi mm. niin KymLin toimistolle johtavat 72 porrasaskelmaa kuin Urheilupuiston monipuoliset ja omatoimiset liikkumismahdollisuudetkin. Rastipisteillä tiimit videoivat kunkin tehtävän suorittamisen ja tapahtumasta jäi työyhteisölle yhteiseksi muistoksi huisin hauska videokooste, josta riittää iloa ja puhuttavaa pitkäksi aikaa, kertoo Saarinen.

Jokaiselle sopivaa tyhytoimintaa

Buusti360 -toimintaa sopii ihan jokaiselle työyhteisön jäsenelle kuntotasosta riippumatta. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja hauskuus. Yhdessä koettujen elämysten muistelu tuo iloa pitkäksi aikaa ja pitävät yllä yhteishenkeä. Myönteisten kokemusten kautta voi herätä kipinä liikkumiseenkin.

Suomen aktiivisin työpaikka -sertifikaatti Konttoripisteelle

Konttoripisteellä on reilut kannustimet työntekijöiden liikunnan tukemiseen. Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksessa arvioidaan yhdeksän eri osa-aluetta, joissa Konttoripiste ylsi täysiin pisteisiin muun muassa liikuntaan aktivoinnissa. Rahallisesti työntekijöitä tuetaan reilusti yli valtakunnan keskiarvon.

Keski-Pohjanmaalla Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksesta vastaa Kepli, joka on tehnyt Konttoripisteen kanssa tiivistä yhteistyötä jo reilun kymmenen vuoden ajan. Kartoitus oli luonteva yhteistyön jatkumo liikuntaan ja työhyvinvointiin panostavalle Konttoripisteelle. Keplin puolelta kartoitusta oli toteuttamassa aikuisliikunnan asiantuntija Satu Heinoja.

Kartoituksessa liikunnan toteutumista arvioidaan yhdeksällä eri osa-alueella. Yritykselle myönnetään sertifikaatti, jos yhteispistemäärä ylittää 50 % kartoituksen kokonaispistemäärästä. Konttoripiste ylsi arvioinnissa arvoon 77 % Suomen keskiarvon ollessa 65 %.

– Tänä vuonna kymmenen nopeinta yritystä pääsee tekemään kartoituksen maksutta ja tällä hetkellä kartoitus on tehty kolmen yrityksen kanssa, Satu Heinoja kertoo.

Keski-Pohjanmaan alueen yrityksistä yksi palkitaan tammikuussa Keplin urheilugaalassa. Kepli asettaa ehdolle yhden yrityksen kisailemaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -tittelistä, joka myönnetään valtakunnallisessa urheilugaalassa.

Liikuntakampanjalla lisää työvirettä

Ensimmäisen liikuntakampanjan Konttoripiste aloitti jo vuonna 2008 yhteistyössä Keplin kanssa. Konttoripisteen toimitusjohtaja Tuomo Lahden mukaan tavoitteena oli saada liikunnalliset elämäntavat pysyväksi osaksi työntekijöiden arkipäivää. Vuoden pituisen kampanjan motivaattorina toimi rahapalkinto ja tavoitteena oli aktivoida työntekijöitä pisteytysjärjestelmän avulla.

Pidemmän tähtäimen liikuntakampanja alkoi tuottaa tuloksia ja kampanja vaikutti positiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin parantaen myös stressinsietokykyä.

– Työvireessä ei ennenkään ollut moitittavaa, mutta liikuntakampanja toi selkeästi uutta puhtia ja poissaolot pienenivät entisestään. Parhainta antia oli kuitenkin, että kokonaiset perheet lähtivät liikkeelle. Puolisot lähtivät mukaan lenkkipolulle ja liikunta tuli osaksi koko perheen arkea, Lahti iloitsee.

Työntekijöille etuja retkeilyautosta kulttuurielämyksiin

Tällä hetkellä Konttoripiste työllistää 20 työntekijää. Työntekijöiden hyvinvointia tuetaan muun muassa ePassilla, joka antaa mahdollisuuden käyttää rahat kulttuurielämyksiin tai itselle mielekkääseen liikuntamuotoon. Lisäksi Konttoripisteellä on työntekijöiden käyttöön hankittu retkeilyauto, paritalo Rukalla, kaksi Trekin fatbikea ja työntekijöitä tuetaan urheilutekstiilien osalta. Kokkola City Runiin työntekijät voivat myös halutessaan osallistua.

”Nukkuminen on ominaisuus”

Buusti360 – webinaarisarjan luennoitsijoiden esittely 3/3. Tilaa työyhteisöllesi huippuluennot Buusti360-sivuilta!

Mietipä hetki: nukutko hyvin?

20 vuotta unen parissa tutkimusta ja töitä tehnyt unilääkäri Henri Tuomilehto sanoo, että useimmat meistä eivät.

Jos tausta on näin vahva, niin tietääkö Tuomilehto unesta jo kaiken?

– En tiedä kaikkea, eikä kukaan muukaan tiedä. Tutkimuksessa ollaan vasta alkumetreillä ja paljon on selvittämistä. Esimerkiksi unen monimutkaiset perusmekanismit ja niinkin yksinkertainen asia, kun miksi ihmisen täytyy nukkua, ovat vielä avoimia.

Se fakta kuitenkin tiedetään, että uni on ihmisen perustavanlaatuinen fysiologinen toiminto. Jo tämän tietämisessä on isoja aukkoja, joten Tuomilehdon missio jatkuu. Hän haluaa levittää ymmärrystä siitä, mistä unessa oikeasti on kyse.

– Se ei ole mystinen juttu eikä mikään vaihtoehtoinen juttu. Syömättä ja juomatta pärjää pitempään kuin nukkumatta, hän korostaa unen tärkeyttä.

– En voi ymmärtää, että nukkumiselle löydetään vaihtoehtoja, hän viittaa kaikkeen turhaan puuhasteluun iltaisin siinä vaiheessa, kun pitäisi jo painaa pää tyynyyn.

Kaikki se, mikä on yöunesta pois, heijastelee siihen, millä eväin kukin seuraavaan päivään ponnistaa. Energia ja hyvät fiilikset ovat toisessa vaakakupissa, väsymys toisessa.

Kun vielä tarpeeksi kauan jatkaa huonoa rataa, väsymyksestä tulee olotila, uusi normi.

Tuomilehto korostaa, miten paljon paremmin monilla menisi, jos satsaisi nukkumiseensa. Hyvä nukkuminen on terveiden elintapojen ykkönen, hän sanoo, ja kun tämän ajatuksen sisäistää, on jo pitkällä. Kaikki muu on nippeleillä hifistelyä.

Webinaariluennossaan Henri Tuomilehto haluaa auttaa pistämään perusasiat kuntoon ja ymmärtämään, että nukkuminenkin on ominaisuus.

– Olemme erilaisia nukkujia. Sitäkin taitoa voi kehittää ja vahvistaa, jos haluaa. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa paljon.

”Yhteys kehon viesteihin voi olla sumentunut”

Buusti360 – webinaarisarjan luennoitsijoiden esittely 2/3. Tilaa työyhteisöllesi huippuluennot Buusti360-sivuilta!

Sydän ja syke – siihen kiteytyy se, mistä hyvinvointiteknologiayritys Firstbeatilla asiantuntijana työskentelevä Jaakko Kotisaari on ollut jo pitkään kiinnostunut.

Sydän kertoo hyvinvoinnistamme paljon. Joskus sen kieli vain on niin omanlaistaan, että väliin tarvitaan tulkkia. Kotisaari on tällainen tulkki tai käännöstoimisto, joka auttaa ymmärtämään, mitä fysiologisten mittausten tulokset tarkoittavat.

Silloin löydetään oikeita asioita, joiden pohjalta terveyttään ja hyvinvointiaan voi lähteä parantamaan.

– Sykevaihtelu heijastelee sitä, mitä kehossa tapahtuu tai jää tapahtumatta, Kotisaari huomioi.

Koska kiinnostus terveyttä ja hyvinvointia kohtaan on lisääntynyt, erilaiset mittaukset ja analyysit ovat tulleet lähemmäs ja lähemmäs tavallisia ihmisiä. Enää ne eivät ole vain urheilijoiden ja valmentajien heiniä.

Tätä on kuitenkin pakko kysyä: eikö ihminen enää tiedä, miten voi ilman, että kaikkea koko ajan mitataan?

– En ole työntämässä antureita kaikille ja kaikkialle, Kotisaari naurahtaa.

Hän korostaa sen selvittämistä, mikä sopii itselle ja mikä tukee omaa hyvinvointia. Mitä ovat ne riskitekijät, joita tulee välttää? Mittaus antaa näistä dataa varsinkin silloin, jos on tottunut kuvainnollisesti huristamaan isolla vaihteella pitkin moottoritietä. Silloin kehon viestejä ei aina ehdi huomata.

– Voi olla, että merkkejä näkyy, mutta yhteys viesteihin voi olla sumentunut. Jos tieltä lipsahdetaan, polku takaisin voi olla pitkä.

Tieto auttaa tekemään hyviä valintoja ja löytämään keinoja palautua. Palautumisen suhteen on paljon tekemistä, Kotisaari tietää yli miljoonan mittausvuorokauden kokemuksella. Skaala vaihtelee pienistä epäkohdista vaaravyöhykkeisiin.

Ratkaisut ovat joka tapauksessa pieniä: niitä hyviä asioita, jotka itse kullekin sopivat. Oikeankokoisia ja elämäntilanteeseen sopivia.