”Kun uskaltaa, pyörä lähtee pyörimään”

Buusti360 – webinaarisarjan luennoitsijoiden esittely 1/3. Tilaa työyhteisöllesi huippuluennot Buusti360-sivuilta!

Emilia Vuorisalmi on lääkäri, kirjailija ja yrittäjä – tai kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähettiläs, kuten hän itse määrittelee. Vuorisalmi on kulkenut omaa polkuaan ja omien valintojensa pohjalta päätynyt siihen, mitä nyt tekee.

– Elämä haltuun ja terveys haltuun, hän tiivistää webinaari-luentonsa sanoman.

Vuonna 2015 Vuorisalmi julkaisi tietokirjan rakkaudesta ja hormoneista sen takana. Häntä kiinnostivat romanttisen rakkauden eri vaiheiden vaikutukset hormonitoimintaan ja hyvinvointiin. Uusimmassa kirjassaan Vuorisalmi selvittää, miten rakkauden hyvää tekevät voimat voi valjastaa käyttöön kestävästi, parisuhteessa tai ilman.

Vuorisalmi on kiinnostunut hormonaalisen tasapainon pitkäkestoisista lähteistä. Ja muutoksista: miten elämän haastavimmat vaiheet ovat lopulta kaikkein kasvattavimpia vaiheita.

Muutos on oiva paikka oman kestävän terveyden ja rakkauden reseptin rakentamiselle.

Muutoksessa elämään tulee paljon tyhjää tilaa. Tilanne on kuin tyhjä paperi, Vuorisalmi vertaa. Arkea autopilotilla puskiessa vaihtoehtojen ja uusien ratkaisujen huomaaminen on paljon vaikeampaa.

Kun elämäntilanne muuttuu, pitää rutiinit joka tapauksessa pistää uusiksi. Erilaisten reittien tutkiminen ja valintojen tekeminen helpottuu.

– Yleensä ihminen pelkää muutosta, mutta se on aina mahdollisuus.

Luennossaan Emilia Vuorisalmi herättelee ajatusta eteenpäin: Olemme yksilöitä ja jokaisella on omat keinonsa kestävään hyvinvointiin. Mikä on se itse kunkin yksilöllinen resepti? Painotukset esimerkiksi ravinnon, liikunnan ja henkisyyden osalta vaihtelevat, ja harvoin sama ohje toimii kaikille.

Omia keinojaan voi haravoida pysähtymällä pohtimaan, mikä minulle tuottaa iloa. Vuorisalmi kannustaa rohkeisiin valintoihin ja rehellisyyteen itseään ja omia unelmiaan kohtaan. Näin löytyy itselle merkityksellinen elämä.

– Usein olemme omien ajatustemme vankeja. Kun uskaltaa, pyörä lähtee pyörimään.

Case – Lahden kaupunki

Buusti360 edistää työssä jaksamista yritysten lisäksi myös julkisissa yhteisöissä. Tällä kertaa buustattavana oli Lahden kaupunki.

Hankkeen voimin Työhyvinvointia liikkumalla

Lahden kaupungin työntekijöiden liikuttamiseksi on käynnissä 2020 aloitettu ”Työhyvinvointia Liikkumalla” -hanke. Hankkeeseen haettiin avustusta Aluehallintovirastolta, jonka turvin rakennettiin 90 000 euron vuosibudjetti. Toimintamuotoina ovat henkilöstölle tarjottavat lajikokeilut, kehonkoostumusmittaukset, liikuntaneuvonta ja ohjattu kuntosaliryhmä.

”Kaupungin työnhyvinvoinnin kenttä on muuttunut selkeästi siitä, kun hankesuunnitelma laadittiin vuoden 2019 lopussa. Korona on lisännyt työn kuormittavuutta lähes kaikissa yksiköissä.”, kuvaa Lahden Liikuntapalveluvastaava Jari Unelius.

Lahden Kaupungin logo

120 000 asukkaan Lahdella on noin 3 600 kaupungin työntekijää.

Uneliuksen mukaan Lahdessa ei ole aiemmin ollut vastaavanlaista, koko kaupungin henkilöstölle suunnattua työhyvinvointiohjelmaa. ”Työantajalle ensisijaista on jaksava ja hyvinvoiva työntekijä. Tavoitteinamme on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen liikunnan avulla, yhteisöllisyyden lisääminen, omaehtoisen liikuntamotivaation kasvattaminen sekä sairauspoissaolojen vähentäminen.”, Unelius tarkentaa.

Tietoa omasta kehosta ja vinkkejä liikkumiseen

Liikuntaneuvoja Heli Korhonen koki buustaajana toimimisen antoisana ja toiminnan vastanneen tarpeeseen. ”Olemme kiertäneet kaupungin eri yksiköissä tekemässä kehonkoostumusmittauksia, joiden yhteydessä on kerrottu liikuntaneuvonnasta. Liikuntaneuvonnassa käymme osallistujan hyvinvoinnin osa-alueet läpi, tavoitteena edetä lisätä jaksamista ja hyvinvointia pienin askelin. Lisäksi on tarjottu lajikokeiluja sekä liikuntakursseja. Esimerkiksi kesällä pyöräytimme porrastreenikurssin, johon osallistujista osa on jatkanut treenaamista omatoimisesti ja saanut myös työkavereita innostettua mukaan.”, Korhonen kokoaa.

Kaupungin työntekijöiden oma-aloitteinen hakeutuminen palvelun pariin yllätti Korhosen positiivisesti: ”Palvelut on otettu innolla vastaan, ja on ollut mukavaa työskennellä aktiivisen porukan kanssa. Hyvistä kokemuksista on viety viestiä eteenpäin, minkä ansiosta palvelujen käyttöaste on pysynyt korkeana.”

Liikuntaneuvontaa etäyhteydellä.

Korona-aikaan liikuntaneuvontaa toteutettiin etäyhteyksin.

Liikuntaneuvonta ja liikuntatarjonta tukivat osallistujia kohti henkilökohtaisia tavoitteita. ”Monilla tapahtuneet pienet arkiset muutokset paitsi tukevat hyvinvointia ja jaksamista, myös näkyvät positiivisina muutoksina kehonkoostumusmittauksissa. Konkreettisia esimerkkejä ovat kuormituksen ja palautumisen sekä tasaisen ateriarytmin ja energiatasapainon löytäminen. Moni on kertonut kokevansa olonsa kevyemmäksi ja vireystilansa nousseen. Tärkeänä syynä taustalla on liikunnan lisääminen, joka osalla vaikuttanut myös kipuilun vähentymisenä.”, Korhonen tiivistää.

Kuntoilijoita portaissa.

Porrasjuoksu oli yksi hankkeen lajikokeiluista.

Henkilökohtainen liikuntaneuvoja muutoksen tukena

Työhyvinvointipäälliköltä tullut sähköposti sai Riikka Solkion kiinnostumaan hankkeesta. ”Minut sai lähtemään mukaan toimintaan erityisesti halu pitää huolta itsestäni. Lisäksi halusin saada ideoita ja tukea hyvinvoinnistani huolehtimiseen.”, Solkio alustaa.

Koulussa työskentelevälle Solkiolle henkilökohtainen liikuntaneuvonta tarjosi tarkoituksenmukaista tukea: ”Tavoitteenani on huolehtia itsestäni kokonaisvaltaisesti. Liikuntaan en niinkään kaivannut apua tai lisäämistä. Sen sijaan sain tukea ja sparrausta muihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin, kuten tauottamiseen ja ruokailujen säännöllistämiseen. Nyt esimerkiksi pidän joka päivä metsässä kahvitauon ilman puhelinta.”, hän selventää.

Kaupungin pääviestintäkanava intra ei Solkion mukaan tavoittanut opettajien kohderyhmää kaikkein tehokkaimmalla tavalla. ”Kouluissa haasteena ovat kiire ja vähäinen tietokoneiden määrä opettajainhuoneessa. Olen kertonut kokemuksistani liikuntaneuvonnasta ja koittanut viedä viestiä eteenpäin.”, hän täsmentää. Solkio kannustaa työyhteisöä valitsemaan itselleen sopivimman viestintäkanavan, jotta kaikilla olisi mahdollisuus löytää palvelujen pariin.

Joustavasti ja rakentavasti yhteistyössä

Aiempien onnistuneiden yhteistyökokemusten myötä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu valikoitui pääyhteistyökumppaniksi jo hankkeen alkuvaiheessa. Unelius kuvaa Buusti360:n laajentaneen hankkeen mahdollisuuksia: ”Ponnistelemme yhdessä kohti hanketavoitteita. Olemme pystyneet tarjoamaan ydinpalvelujemme lisäksi uusia lajikokeiluja, liikuntatapahtuman, ryhmäliikuntaneuvontaa, työhyvinvoinnin webinaarisarjan, henkilöstöliikunnan vertaisohjaajakoulutuksia sekä kohdennetut Firstbeat hyvinvointianalyysit”.

Firstbeat hyvinvointianalyysin palauteluento etäyhteydellä.

Firstbeat hyvinvointianalyysin palauteluento.

Taloudellisista paineista ja koronasta huolimatta hanke jatkuu. Vuonna 2021 eläköityvä Unelius iloitsee, että voi jättää hankkeen osaaviin käsiin: ”Osallistujamääriä ja asiakaspalaute puhuvat puolestaan. Toiminnalla on varmasti positiivisia vaikutuksia myös pitemmällä tähtäimellä, kun tarkastellaan kaupungin vuosittaista toimintakertomusta, jossa  muun muassa sairaspoissaoloja sekä joka toinen vuosi tehtävän työhyvinvointikyselyn tuloksia.”

Teksti: Reda Oulmane ja Keijo Kylänpää

Nyt etsitään maakunnan aktiivisinta työpaikkaa!

Onko teidän työyhteisönne aktiivinen työpaikka? Kampanjassa haetaan vastauksia ja ratkaisuja henkilöstöliikunnan kehittämiseen. Kymmenen nopeinta jokaisesta maakunnasta pääsee ilmaiseksi tarkastelemaan monipuolisesti liikunnan johtamista, resursointia ja henkilöstön aktivointitoimenpiteitä. Kartoitustyökalu on valtakunnallisten asiantuntijoiden kehittämä.

Kampanjassa mukana olevista työyhteisöistä valitaan Maakunnan Aktiivisin Työpaikka. Valtakunnan 3 parasta työyhteisöä valitaan valtakunnalliseen urheilugaala-finaaliin.

Osallistumiskoodin ilmaiseen kartoitukseen saat tästä:

Vastuullista itsensä johtamista – työhyvinvointi on yhteinen asia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Cramo Finland Oy – toiminta kehittyy

Cramo Finland Oy – On jälleen uusinut Suomen aktiivisin työpaikka sertifikaatin.
Cramon HR-päällikkö Jaana Suomi iloitsee työkavereidensa kanssa tuloksesta. Sertifikaatti myönnettiin Cramo Finland Oy:lle korkein pistein. Palauteraportissa kiitosta saivat erinomaisesti toteutettu viestintä. Viestintää liikuntatietämyksen lisäämiseksi on toteutettu eri kanavien kautta ja  kannustettu henkilöstöä liikunta-aktiivisuuteen ja harrastamaan liikuntaa monipuolisesti. Kartoitus on oiva työkalu tarkistaa määräajoin, että kokonaisuus toimii, toteaa Jaana Suomi.

Suomen Aktiivisin työpaikka – kilpailuun voi osallistua 30.11.2021 saakka, onko se vuonna 2021 teidän työyhteisö? #suomenaktiivisintyopaikka

Pienin askelin kohti parempaa työhyvinvointia

Nakkila-Luvian Osuuspankin tavoitteena on saada konaisvaltainen hyvinvointi kiinteäksi osaksi työntekoa.

Nakkila-Luvian Osuuspankissa herättiin ajatukseen henkilökunnan kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista vuoden 2020 kesällä. Työhyvinvointi oli pitkään ollut monen muun työyhteisön tapaan hyvin liikuntapainotteista, nyt siihen lähdettiin tietoisesti hakemaan muutosta.

• Nakkilan kunnan entinen hyvinvointikoordinaattori Elina Rautanen otti viime vuoden kesällä yhteyttä ja kysyi, haluaisimmeko lähteä kehittämään työyhteisön kokonaishyvinvointia. Innostuimme tietysti tästä, sillä aikaisemmin sitä ei oltu huomioitu eikä tekemisessä ole ollut jatkumoa, Nakkila-Luvian Osuuspankin toimitusjohtaja Jussi Kuvaja kertoo.

Kokonaishyvinvointiin panostamisen lisäksi työhyvinvointia ei haluttu myöskään enää nähdä omana erillisenä osanaan.

• Tavoitteenamme on nivoa hyvinvointi kiinteäksi osaksi työntekoa, vaikka se onkin jokaisen henkilö-kohtainen asia. Työnantaja haluaa kuitenkin antaa siihen mahdollisimman hyvät välineet, joita jokainen voi hyödyntää omalla tavallaan, Nakkila-Luvian Osuuspankin myyntipäällikkö Katja Kärnä painottaa.

Buusti360 mukaan

Vaikka aikaa on kulunut vasta vähän ja koronatilanne on tuonut omat haasteensa moniin suunnitelmiin, on 14 hengen työyhteisössä tehty silti paljon.

Apua työyhteisöliikunnan kehittämiseen on saatu Buusti360 paikallisen toimijan LiikUn kautta. LiikUn Buusti360 -liikunta- ja hyvinvointiohjelmaa tarjoaa työyhteisöille erilaisia liikuntapalveluja, kuten toiminnallisia liikuntapäiviä, terveysmittauksia sekä luentoja ja työpajoja.

Syksyllä 2020 henkilökunta osallistui kuntokartoitukseen, jonka yhteistä palautetta käytiin läpi Yyterissä Rautasen ja terveysliikunnan kehittäjä Juha Koskelon johdolla, ja samalla osallistuttiin yhteiseen maastopyöräretkeen. Jokainen sai mittauksesta myös henkilökohtaisen palautteen. Alkuvuodesta 2021 uusittiin puolestaan ensimmäisen kerran vuonna 2019 toteutettu Firstbeat-mittaus.

• Tammikuussa panostimme henkiseen puoleen ja Elinan ja Juhan vetämänä järjestimme Ahlaisissa kokonaisvaltaisen koulutuspäivän, joka sisälsi muun muassa mindfulness-harjoituksia, Kuvaja ja Kärnä kertovat.

Pitkin päivää 

Testaukset on tarkoitus ottaa säännölliseksi osaksi työhyvinvoinnin ylläpitoa. Koulutuksen saaneet hyvinvointilähettiläät puolestaan tuovat jatkossa liikettä ja säännöllisyyttä työpäiviin.

• Meillä on kokenut henkilökunta, joka on kova tekemään töitä. Hyvinvointilähettiläiden tarkoituksena on muistuttaa taukojumpista, säännöllisestä ruokailusta ja veden juonnista päivän aikana sekä työn tauotuksesta. Heille varataan tähän aivan erillinen aika työajasta, Kärnä kertoo.

Hyvinvointia arkeen haetaan pienistä muutoksista, kuten kahvipöytätarjottavista. Vaikka pullasta ei ole tarkoitus kokonaan luopua, löytyy pöydästä yhä useammin terveellisempiä vaihtoehtoja.

Henkilökunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi tarjotaan lisäksi ePassia, josta liikunnan osuudeksi on määritelty vähintään puolet. Työtiloista löytyvät myös keppijumppavälineet, ja jokaisella on käytössään koneellaan taukojumppaohjelma.

Palkinto motivoi

Hyvinvoiva henkilökunta nähdään Nakkila-Luvian Osuuspankissa voimavarana ja tuloksen kannalta merkittävänä.

• Haluamme, että henkilökunta tietää, että heistä välitetään. Se tuo turvallisuuden tunteen, Kuvaja huomauttaa.

Vaikka pientä muutosvastarintaakin on ollut ilmassa, tulokset ovat kertoneet onnistumisista. Alkukankeuden jälkeen osa on innostunut muuttamaan omaehtoisesti elintapojaan. Jatkossa jokaiselle laaditaan oma henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma, jonka tarkoituksena on turvata muutoksen jatkuvuutta.

• Ajatuksena on edetä pienin askelin kohti muutosta, Kärnä sanoo.

Yhteisestä onnistumisesta luvassa on myös palkinto. Pienten säännöllisten liikuntatavoitteiden täyttyminen palkitaan syksyllä esimerkiksi yhteisellä matkalla tai kuntoilua tukevalla materiaalilla.

• On tärkeää antaa myös elämyksiä. Tunne siitä, että meillä on jotain mitä muilla ei, lisää motivaatiota ja yhteenkuuluvuutta, Kuvaja painottaa.

Työyhteisöliikunnan uudet tuulet

Kulunut vuosi 2020 oli haasteellinen koko liikunta- ja urheilukentälle. Haasteiden myötä syntyi myös tilaisuus arvioida ja kehittää omaa toimintaa. Uusi vuosi tuokin tullessaan muutoksia kahteen Olympiakomitean koordinoimaan työyhteisöliikunnan kokonaisuuteen: Suomen Aktiivisin Työpaikka-kilpailuun ja Henkilöstöliikuntabarometriin.

Muutokset tarkoittavat yhteistyön tiivistämistä ja päällekkäisyyksien vähentämistä. Hyödyntämällä Liikunnan aluejärjestöjen sekä Liikkuva Aikuinen -ohjelman vahvuuksia voimme entistä paremmin edistää myös työyhteisöliikunnan tavoitetta: lisätä työikäisten aktiivisuutta ja liikkumista.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kokonaisuuden operatiivisesta toiminnasta ja yrityksille tuotettavista SAT-kartoituksista vastaavat helmikuusta 2021 alkaen Liikunnan aluejärjestöt. Olympiakomitea vastaa toistaiseksi edelleen Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailusta ja valtakunnallisesta Urheilugaala-yhteistyöstä. Liikunnan aluejärjestöillä on erittäin laaja kosketuspinta suomalaiseen yrityskenttään ja eri kokoisiin organisaatioihin, mikä antaa hyvän pohjan SAT-kartoitusten laajentamiseen ja kehittämiseen. Yrityksissä tehtyjen SAT-kartoitusten tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää myös entistä tiiviimmin osana Liikunnan aluejärjestöjen Buusti360-kokonaisuutta.

Henkilöstöliikuntabarometrin toteutus siirtyy vuodesta 2021 alkaen Liikkuva Aikuinen -ohjelmalle. Olympiakomitea jatkaa Henkilöstöliikuntabarometrin kumppanina yhdessä Työeläkeyhtiö Elon ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Liikkuva aikuinen -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen terveysliikunnan edistämisohjelma ja osa Liikkuvat-ohjelmien kokonaisuutta.

Liikkuva aikuinen -ohjelman visiona on, että aktiivisuus on uusi normaali. Päämääränä on, että arkisesta aktiivisuudesta tulee luonteva osa yhä useamman ihmisen elämää. Ohjelma raivaa tietä liikunnalliselle elämäntavalle edistämällä liikuntaneuvonnan palveluketjuja sekä Liikkuva työelämän keinoin. Onnistumisen tueksi tarvitaan laadukasta tietoa. Vuodesta 2002 alkaen joka toinen vuosi toteutettu Henkilöstöliikuntabarometri selvittää työnantajien tapoja tukea henkilöstöliikuntaa sekä henkilöstön mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa ja kuntoilua. Liikkuva Aikuinen -ohjelma voi hyödyntää Henkilöstöliikuntabarometrin tuloksia entistä laajemmin ja monipuolisemmin työikäisen väestön aktivoinnissa.

Lisätietoja:
Suomen Olympiakomitea, erityisasiantuntija Matleena Livson, matleena.livson@olympiakomitea.fi puh. 040 7702924
Liikkuva Aikuinen, kehittämispäällikkö Miia Malvela, miia.malvela@liikkuvaaikuinen.fi puh. 050 4432376
Liikunnan aluejärjestöt, kehittämispäällikkö Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi puh. 040 0463 790
Työeläkeyhtiö Elo, markkinointijohtaja Joni Tikkanen, joni.tikkanen@elo.fi puh. 020 703 5420 

Lindström ja Olympiakomitea yhteistyöhön henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi

Lindström Oy ja Suomen Olympiakomitea ovat aloittaneet vuoden kestävän yhteistyöohjelman henkilöstöliikunnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Yhteisenä tavoitteena on kehittää Lindströmin liikuntaetuja ja -mahdollisuuksia sekä edistää henkilöstön hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.

Lindströmillä on Suomessa noin 1700 työntekijää. Mukaan mahtuu hyvinkin erilaisia työ- ja toimenkuvia vaihtelevissa työympäristöissä. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen on jo pitkään ollut tekemisen keskiössä Lindströmillä mm. We care -kulttuurin rakentamiseksi.

Myös henkilöstölle tarjottavat liikuntaedut ja -mahdollisuudet haluttiin linkittää tiiviimmäksi osaksi hyvinvoinnin strategiaa. Tavoitteena on toteuttaa työkykyä ja hyvinvointia tukevaa henkilöstöliikuntaa jatkossa suunnitelmallisemmin ja systemaattisemmin. Kumppaniksi valikoitui suomalaisen liikunnan ja urheilun kattojärjestö, jolla on pitkät perinteet työpaikkaliikunnan edistämisessä. Olympiakomitean toteuttamalla Henkilöstöliikuntabarometrillä selvitetään kahden vuoden välein palkansaajien ja työnantajien arvioiden avulla henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Urheilugaalassa palkittavalla Suomen Aktiivisin Työpaikka-kilpailun taustalla on taas kartoitustyökalu, jolla arvioidaan yrityksen tai organisaation henkilöstöliikunnan toteutuksen kokonaisuutta yhdeksällä eri osa-alueella.

Valitsimme Olympiakomitean kumppaniksemme, jotta voimme kehittää meidän liikkumisemme ja hyvinvoinnin kokonaisuutta entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin. Olympiakomitealla on vahva tietotaito liikkumisen aktivoimisesta ja liikuntakulttuurin edistämisestä. Yhteistyön tavoitteena on innostaa henkilöstöä liikkumaan, kehittää hyvinvointia tukevia prosesseja ja tuoda meneillään olevaan korona-arkeen jotain uutta kertoo Lindströmin Suomen HR-johtaja Sami Laine.

Yhteistyö käynnistyi syksyllä 2020. Lähtötilannetta arvioitiin kahdella mittarilla. Henkilöstö pääsi arvioimaan nykytilannetta ja esittämään kehitysehdotuksia Olympiakomitean hyvinvointi- ja aktiivisuuskyselyn yhteydessä. Yrityksen johdon kanssa toteutetulla Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksella taas selvitettiin henkilöstöliikunnan käytäntöjä ja prosesseja lähtötilanteessa. Tuloksena oli Suomen Aktiivisin Työpaikka -sertifikaatti – tunnustukseksi laadukkaasta ja monipuolisesta henkilöstöliikunnan kokonaisuudesta.

Tulosten ja kehitysehdotusten perusteella toimintaa lähdettiin yhteiskehittämään. Toiminnan tavoitetta kirkastettiin ja hyvinvointitoimenpiteille luotiin selkeä aikajana ja vuosikello. Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella liikunta- ja hyvinvointiedut tuodaan jatkossa selkeämmin ja kootummin esille, jotta jokainen työntekijä löytää varmasti hyödynnettävissä olevat edut ja mahdollisuudet.

Vuoden aikana tullaan toteuttamaan erilaisia kehitys- ja aktivointitoimenpiteitä ja kampanjoita. Luvassa on muun muassa Olympiaurheilijan hyvinvointiaiheinen luento, henkilöstölle toteutettava liikuntahaaste sekä joukkueosallistumisia Suomen suurimaan yritysjuoksutapahtumaan – Olympiakomitean Yritysmaratonviestiin. Lisäksi eri yksiköihin ympäri Suomen tullaan henkilöstön joukosta kouluttamaan ”Liikuttajia”, jotka toimivat HR:n ja työhyvinvointiryhmän tukena liikunta- ja hyvinvointistrategian jalkautuksessa sekä erilaisten tapahtumien, tempausten toteutuksessa. Yhteisellä tekemisellä vahvistamme yhteisöllisyyden kokemusta ja pyrimme saamaan yhä useamman aktiivisesti liikkumaan lisäten näin yksikön hyvinvointia niin työssä kuin muussa arjessa toteaa Laine.   

Tulevaisuudessa Lindström haluaa vahvistaa asemaansa työpaikkana, josta löytyy monipuolisesti työkykyä, hyvinvointia, arjen aktiivisuutta ja vapaa-ajanliikunta tukevia liikuntaetuja ja –mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että jokainen lindströmiläinen löytää tarjonnasta itselleen mielekkäitä tapoja liikkua.

Uusi ratkaisu hyvinvoinnin johtamiseen etäarjessa

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kumppani Euforian Oy on uudistanut etäpalvelutarjontaansa. Euforianin toimitusjohtaja Tarja Koski-Sipilä kertoo, että Energiaa arkeen -verkkokurssi on suunniteltu etäarkea silmällä pitäen ja kohdennettu erityisesti asiantuntija- ja toimistotyötä tekeville.

”Valmentavan verkkokurssin avulla työnantaja voi tukea henkilöstön jaksamista ja itsensä hyvinvointijohtamista etätöissä ja arjessa. Kurssi opastaa erityisesti niiden yleisten sudenkuoppien ohi, jotka heikentävät päiväaikaista vireystilaamme. Valmennus tuuppaa kohti parempia arkirutiineja ja energistä oloa. Valmennuksen avulla työnantaja voi tukea kestävällä tavalla työntekijöidensä voimavaroja, työtehoa ja hyvinvointia etäarjessa.”

Energiaa arkeen -kurssi on kestoltaan 12 viikkoa ja koostuu 8 viikon intensiivijaksosta sekä seuraavasta 4 viikon omatoimijaksosta. Kurssi sisältää yli 40 kpl teoriaa ja käytäntöä yhdistävää valmennusvideota teemoittain.

1. Aivot on vai aivoton?
2. Kuormituksen haltuunotolla voimavaratili plussalle
3. Blokkaako työasentosi aivotoiminnan?
4. Kofeiini on hyvä renki, mutta huono isäntä
5. Kuinka välttyä lounasdipiltä? Vireyttä tukeva ravitsemus
6. Someniska ja niskapatti. Ennaltaehkäisy ja tuho
7. Paras hyöty liikunnassa ei vaadi aina maksimipanosta!
8. Hengitys -aliarvioitu voimavara

Lisäksi verkkokurssi pitää sisällään 12 viikon taukoliikuntaohjelmat, itsearviointia, käytäntö- ja pohdintatehtäviä, muistutussähköpostin viikoittain kurssialueelta, anonyymin edistymisraportoinnin tilaajalle.

Lisätietoa www.euforiankurssit.fi

Helsingin kaupunki on Suomen Aktiivisin Työpaikka 2020

Suomen Aktiivisin Työpaikka 2020 tunnustuksen saaja on Helsingin kaupunki!  Helsinki palkittiin näyttävästi Suomen Aktiivisimpana Työpaikkana torstai-iltana Urheilugaalan TV-lähetyksessä.

Vuotta aiemmin Helsingin kaupunki voitti Suomen liikkuvin kunta -tittelin. Nyt voitto tuli myös Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa. Finaalipaikkaan ja lopulta voittoon oikeuttaneen henkilöstöliikunnan kokonaisuuden taustalla on suunnitelmallinen kehitystyö sekä määrätietoinen ja systemaattinen toiminta. Kaupungin oman henkilöstön liikunnallisen elämäntavan edistäminen linkittyy Helsingin kaupungin liikkumisohjelmaan, joka on yksi kaupungin strategisista kärkihankkeista. Erilaisia toimenpiteitä on toteutettu kohdennetusti mutta laaja-alaisesti yli organisaatiorajojen mm. kotihoidossa, päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös työterveyshuolto ja kaupungin liikuntapalvelut ovat olleet aktiivisesti mukana liikunnallista elämäntapaa tukevien toimenpidemallien suunnittelussa ja toteutuksessa. Menestyksekkääksi toimintamalliksi on osoittautunut Liikuntakoutsaus, jossa työntekijä saa henkilökohtaista tukea liikunnan ammattilaiselta henkilökohtaiseen elintapamuutokseen. Työpäivän aikaista liikkumisen kannustamiseksi, kaikkien kaupungin työntekijöiden työkoneille on asennettu taukoliikuntaohjelma. Lisäksi kaupungin työntekijät ovat oikeutettuja kaupunkipyörän maksuttomaan käyttöön sekä alennuksiin uimahalleissa ja kuntosaleille.

Palkinnon vastaanottanut Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna kommentoi voittoa tuoreeltaan näin: 

”Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinto on suuri ilonaihe Helsingin kaupungille. Se osoittaa meille — koko henkilöstölle — että kun teemme asioita yhdessä, järjestelmällisesti, mutta silti kokeilevasti, myös tuloksia syntyy. Liikkuminen luo yhteistä hyvää niin terveydellisesti, yhteisöllisesti kuin työssä viihtymisen ja työstä palautumisenkin kannalta. Kaupunki on Suomen suurin työnantaja ja noin 38 000 työntekijän liikkumisen mahdollistaminen ei onnistu vain yhdellä tavalla tai kertatempauksella. Olosuhteita, kannusteita, kokouskäytäntöjä ja rutiineja määrätietoisesti parantamalla liikkumisesta tulee yhä useammalle huomaamaton osa arkea ja mielekäs osa vapaa-aikaa. Liikkumisen näkyvä asema varmasti lisää Helsingin vetovoimaa myös työnantajana

Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun osallistuneista työpaikoista. Kilpailun toteutuksesta vastaa Olympiakomitea yhdessä kumppaneittensa ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailun kolme voittajaehdokasta valitsee Olympiakomitean muodostama liikunta- ja työelämätoimijoista koostuva asiantuntijaraati. Voittajan valitsee digitaalisella äänestyksellä Urheilugaalan Suuri raati.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämään Active Workplace -ohjelmaan ja henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin, joiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään Suomen Aktiivisin Työpaikka kartoitus -työkalun avulla. Hyvin toteutetusta liikuntaohjelmasta yritykselle myönnetään Suomen Aktiivisin Työpaikka sertifikaatti, joka oikeuttaa osallistumaan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailuun.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailu vuosimallia 2021 on virallisesti käynnistynyt, mukaan pääset täältä.

Aiemmat tunnustusten saajat: 2019- Finnair, 2018 – Kiilto Clean Oy, 2017 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy – 2016 Kiilto Oy – 2015 Osuuskauppa Suur-Savo – 2014 Siimapuiston päiväkoti – 2013 Best-Hall Oy – 2012 HUS-konserni – 2011 Puolustusvoimat – 2010 Steveco Oy – 2009 Lemminkäinen Oyj – 2008 Sampo Pankki Oyj – 2007 UPM Raflatac Oyj – 2006 Posti Oyj